Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka kävitte koulua ennen peruskoulun tuloa: millä perustein teitte valinnan keski- ja kansalaiskoulun välillä?
06.01.2025 |
Vaikuttiko päätökseenne perheen taloudellinen tilanne? Oliko ratkaisu mielestänne jälkeenpäin ajatellen oikea?
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oppikoulu ja keskikoulu on sama asia!
"Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 19721981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 46 vuotta käytyään. Siihen saattoivat kuulua ylioppilastutkintoon johtava ja sitä kautta korkeakouluopintoihin valmentava lukio, sekä keskiasteen opintoihin oikeuttava keskikoulu."
MILJOONANNEN KERRAN: EI OLLUT MEILLÄ.
Selittänyt nyt jo vaikak kuinka monta kertaa, mutta sitä vaan sitten googletellaan ja kinataan... Huoh.
Olet varmaan niitä, jotka eivät tiedä, mikä on lyseo.
Minä kävin oppikoulua kaupungissa, jossa saattoi valita lyseon tai kunnallisen keskikoulun. Molemmat olivat kuitenkin oppikouluja opetussuunnitelman suunnasta katsottuna. Lys
Minä kävin Helsingissä lyseon (Alppilan yhteislyseo) ja meillä oli vapaaoppilaspaikkojakin. Olin köyhästä perheestä, mutta juuri ja juuri vanhemmalla liian hyvät tulot vapaaoppilaaksi. Kaveri oli ja häpeili tätä. Paljon rikkaiden perheiden lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Siis jos jäi kansakouluun, kansalaiskoulu oli osa sitä . Se ei ollut mikään erillinen jonne mennään jos sattuu huvittamaan. Tunnistinko oikein oppikoulun käyneen ylimielisyyden luusereita kohtaan."
No, mun ikäluokassani Helsingissä ainakin osa meni kansakoulun jälkeen kaksivuotiseen kansalaiskouluun eli jatkokouluun. Ei sellaista toiminut samoissa rakennuksissa alueellamme. Itse asiassa mulla ei ole aavistustakaan, missä sellainen sijaitsi.
Sinne oli tosiaan pakko mennä, jos ei oppikouluun pyrkinyt/päässyt. Oppivelvollisuus jatkui yli sen neljän kansakouluvuoden.
Tsekkasin juuri wikin artikkelin kansalaiskoulusta. Sen mukaan se ei ole koskaan ollut osa kansakoulua. On toki jossain voinut toimia samoissa rakennuksissa kuin kansakoulut. Meillä ei.
Se Helsingissä koulunsa käynyt vm. -63 eli ilmeisesti myös yksi ylimielisistä oppikoulun käyneistä
Tuhannen asukkaan tuppukylässä oli tasan yksi koulurakennus (kansakoulu) silloin siirtymävaiheessa 60-luvun lopussa ja 70-luvun alussa, joten loogisesti ne kansalaiskoulua jumputtavat suorittivat sen kansalaiskoulunsa siinä. Opettaja oli sama kuin 3-4-luokallakin ja ihan samassa luokkahuoneessakin opiskelivat.
Siellä kun oli siinä vaiheessa kaksi opettajaa. Toinen opetti luokat 1-2 alakerrassa ja toinen luokat 3-4 yläkerrassa plus ne muutamat kanslaaiskoululaiset.
Oppilaita oli kaikkinensa noin 70.
Koulun aikuisia oli nuo kaksi opettajaa, talonmies. Nämä kolme asui koululla. Sitten oli keittäjä, joka ei asunut koululla.
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluun haettiin 4. luokan todistuksella. Mentiin jos hyväksyttiin.
Oppikouluun oli pääsykokeet. Ei sinne pelkällä todistuksella menty. Hyvä todistus silti piti olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli olemassa kunnallinen keskikoulu, jonne pyrittiin ja valittiin oppilaat.
Kansalaiskouluun menivät ne, jotka eivät edes pyrkineet keskikouluun tai eivät päässeet keskikouluun.
Miksi te ette tiedä mikä oli kansalaiskoulu? Kansalaiskouluun "ei menty" koska se oli ihan kansakoulua ja pakollista oppivelvollisuutta. Kunnista riippuen kansakoulun yksi tai kaksi viimeistä vuotta olivat kansalaiskouluA, käytännöllistä työelämään auttavaa opetusta.
Niin tuli 8 vuotta täyteen. Epäilen oppikoulun käyneiden välkkyyttä aina kun eivät tiedä mikä oli kansalaiskoulu.
Kyllä me tiedämme, koska olemme sitä ikäluokkaa, josta osa MENI kansalaiskouluun ja osa PÄÄSI keskikouluun.
Koulun nimi ja tutkinnon nimi oli kansakoulu. Et edelleen tiedä mikä oli kansalaiskoulu.
Miksi ihmeessä tässä ketjussa inttää keskikoulu/oppikoulu/kansalaiskoulu- nimikkeistä ja kun me sitä aikaa eläneet kerromme hänelle totuuden, ryhtyy inttämään menemisestä ja pääsemisestä?
Jos inttäjän syntymävuosi ei ole 1950-luvulla, voi lopettaa tähän ketjuun kirjoittamisen.
Meillä ainakin 1953 syntyneet pääsivät maksuttomaan keskikouluun. Siis JOS pääsivät , kun valintaperusteina oli todistus, pääsykoe ja oman kansakoulunopettajan antama lausunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos oli oppi koulussa ja ei mennyt lukioon opiskdlemaan sai keskikoulun päästötodistuksen oppivelvollisuusikä täyttyi 16 vuotiaana.
Siitä tulee nimi keskikoulu ja keskikoulun oppimäärä.
Keskikoulu-nimi tuli kylläkin siitä, että se antoi kelpoisuuden keskiasteen opintoihin. Oppivelvollisuuteen taas riitti kahdeksan luokkaa kansakoulua ja kansalaiskoulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli olemassa kunnallinen keskikoulu, jonne pyrittiin ja valittiin oppilaat.
Kansalaiskouluun menivät ne, jotka eivät edes pyrkineet keskikouluun tai eivät päässeet keskikouluun.
Miksi te ette tiedä mikä oli kansalaiskoulu? Kansalaiskouluun "ei menty" koska se oli ihan kansakoulua ja pakollista oppivelvollisuutta. Kunnista riippuen kansakoulun yksi tai kaksi viimeistä vuotta olivat kansalaiskouluA, käytännöllistä työelämään auttavaa opetusta.
Niin tuli 8 vuotta täyteen. Epäilen oppikoulun käyneiden välkkyyttä aina kun eivät tiedä mikä oli kansalaiskoulu.
Kyllä me tiedämme, koska olemme sitä ikäluokkaa, josta osa MENI kansalaiskouluun ja osa PÄÄSI k
Onko se nyt oikeasti niin, että sitä sun lääkitystäsi ei saada kohilleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kansalaiskoulu, puhekielessä myös jatkokoulu, oli Suomessa vuosina 19581977 toiminut kansakoulun jälkeen suoritettu, yleensä kaksivuotinen koulu, joka oli pakollinen niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kuten oppikouluun tai ammattikouluun. Kansalaiskoulun sai aikaan Reino Oittinen pyrkiessään peruskoulun luontiin. Sen kävi suuri osa noin vuosina 19451960 syntyneistä suomalaisista, 1950-luvun alkupuoliskolla syntyneistä yli puolet. Kansalaiskoulu oli peruskoulua kohtaan askel, jonka Oittinen sai kompromissina aikaan, kun 1940-luvun lopulta lähtien suunniteltu peruskoulu-uudistus viivästyi vuosikausia.
Wikipedia
Vierailija kirjoitti:
Meillä välkyimmät joilla oli varaa pyrki oppikouluun, loput välkyt ja tavalliset meni keskikouluun ja sitten ne vähemmän välkyt jäi kansakouluun suorittamaan vielä kansalaiskoulun lisäluokat.
Minä olin välkky ja vanhemmat panosti koulutukseen, joten pyrin oppikouluun ja pääsin.
Oppikoulu käsitti sekä keskikoulun että lukion. Mitään erillistä keskikoulua ei ollut. Kävin lyseon ja sinne oli vaikein päästä. Yhteiskouluun pääsi kuka vaan. Siellä myös käytiin kansalaiskoulu eli kansakoulun viimeiset luokat kunnes oppivelvollisuus oli täytetty ja ikä 15 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Känsälaiskoulu oli köyhän duunarirahvaan paikka. Me paremmat ihmiset kävimme keskikolun ja jatkoimme lukion kautta yliopistoihin.
Nykyyään sivistyneistön sekaa tunkee jopa kom mareita. Sosialistien syytä tämä alennustila ! Ja Kekkosen kun ei hyväksynyt Kokoomusta hallituksiin.
Oppikoulu käsitti sekä keskikoulun että lukion. Mitään erillistä keskikoulua ei ollut. Kävin lyseon ja sinne oli vaikein päästä. Yhteiskouluun pääsi kuka vaan. Siellä myös käytiin kansalaiskoulu eli kansakoulun viimeiset luokat kunnes oppivelvollisuus oli täytetty ja ikä 15 v.
Meillä oli erillinen keskikoulu... Ihan kuten kirjoitin.
Kun ne käytännöt oli erilaisia eri kunnissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kansakoulun päästötodistus (siinä lukee päästö, se päättö tullut todistuksiin myöhenmin.)
Minulla siis on kansakoulun päästötodistus, suorittanut 8 luokkaa kansakoulua, kaksiosainen paperi, toisella sivulla seitsemännen luokan arvosanat, toisella sivulla kansalaiskoulun numerot.
Mutta etusivulla lukee: kansakoulun päästötodistus. Työvoimavirkailija oikein ihaili sitö, nyori tyttö 90-lu un lopyssa ei ollut nähnyt mitään niin eksoottista.
Hölmölän kunnan tuppalan kylän kansakoulusta.
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulun päästötodistus (siinä lukee päästö, se päättö tullut todistuksiin myöhenmin.)
Minulla siis on kansakoulun päästötodistus, suorittanut 8 luokkaa kansakoulua, kaksiosainen paperi, toisella sivulla seitsemännen luokan arvosanat, toisella sivulla kansalaiskoulun numerot.
Mutta etusivulla lukee: kansakoulun päästötodistus. Työvoimavirkailija oikein ihaili sitö, nyori tyttö 90-lu un lopyssa ei ollut nähnyt mitään niin eksoottista.
Hölmölän kunnan tuppalan kylän kansakoulusta.
Minullakin on kansakoulun päästötodistus neljästä luokasta kansakoulua. Sitten on viidestä vuodesta oppikoulun päästötodistus. Ja sitten kolmesta vuodesta lukion todistus. Ja tosiaan päästöä, ei päättö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä välkyimmät joilla oli varaa pyrki oppikouluun, loput välkyt ja tavalliset meni keskikouluun ja sitten ne vähemmän välkyt jäi kansakouluun suorittamaan vielä kansalaiskoulun lisäluokat.
Minä olin välkky ja vanhemmat panosti koulutukseen, joten pyrin oppikouluun ja pääsin.
Häh? Oppikoulu ja keskikoulu oli kyllä sama asia
Vierailija kirjoitti:
Mun suvussa kyllä raha ratkaisi ja varmaan monella muullakin
Pelkällä rahalla ei saanut koulumenestystä ja hyviä numeroita. Lyseoissa oli lukukausimaksut ja kaikki kouluvälineet oli ostettava itse kirjoista kumeihin lähtien. Minulla oli tili kirjakauppaan ja sain ostaa mitä tarvitsin ja halusin. En ollut mikään tuhlari, mutta tarvikkeiden piti olla nättejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä välkyimmät joilla oli varaa pyrki oppikouluun, loput välkyt ja tavalliset meni keskikouluun ja sitten ne vähemmän välkyt jäi kansakouluun suorittamaan vielä kansalaiskoulun lisäluokat.
Minä olin välkky ja vanhemmat panosti koulutukseen, joten pyrin oppikouluun ja pääsin.
Häh? Oppikoulu ja keskikoulu oli kyllä sama asia
Meillä ei ollut.
Itse olen käyny maksullisen keskikoulun..oli lukukausi-ruoka ja kirja maksut.Jumppapuku ja tossut olivat pakolliset.Kaikki tarvikkeet ,vihot yms piti itse kustantaa.Näin siis Tampereella 1972 kun aloitin keskikoulun pääsykokeen mentyä hyväksytysti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli olemassa kunnallinen keskikoulu, jonne pyrittiin ja valittiin oppilaat.
Kansalaiskouluun menivät ne, jotka eivät edes pyrkineet keskikouluun tai eivät päässeet keskikouluun.
Miksi te ette tiedä mikä oli kansalaiskoulu? Kansalaiskouluun "ei menty" koska se oli ihan kansakoulua ja pakollista oppivelvollisuutta. Kunnista riippuen kansakoulun yksi tai kaksi viimeistä vuotta olivat kansalaiskouluA, käytännöllistä työelämään auttavaa opetusta.
Niin tuli 8 vuotta täyteen. Epäilen oppikoulun käyneiden välkkyyttä aina kun eivät tiedä mikä oli kansalaiskoulu.
Kyllä me tiedämme, koska olemme sitä ikäluokkaa, josta osa MENI kansalaiskouluun ja osa PÄÄSI k
Kyllä minä tiedän. Tarkistin juuri erään lukukausitodistuksen, joka oli kirjoitettu KANSALAISKOULUN VIII-luokan syyslukukaudella. Niin paljon en sinun vänkäämisestä riemastu, että laittaisin siitä kuvan. Jotain rajaa sentään trollien pillin mukaan hyppimisessä. Totta kyllä, että oppimäärä oli kansakoulun eikä oppikoulun mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä tässä ketjussa inttää keskikoulu/oppikoulu/kansalaiskoulu- nimikkeistä ja kun me sitä aikaa eläneet kerromme hänelle totuuden, ryhtyy inttämään menemisestä ja pääsemisestä?
Jos inttäjän syntymävuosi ei ole 1950-luvulla, voi lopettaa tähän ketjuun kirjoittamisen.
Meillä ainakin 1953 syntyneet pääsivät maksuttomaan keskikouluun. Siis JOS pääsivät , kun valintaperusteina oli todistus, pääsykoe ja oman kansakoulunopettajan antama lausunto.
Inttäjä asui kaupungissa jossa oli viis tai kuus oppikoulua, erinimisiä. Viimeinen valmistui vielä 60-luvun alussa. Kaikki yksityisiä.
Silti moni lopetti keskikouluun ja oli "keskikoulun käynyt tyttö" saamaan paikan jossain yrityksessä.
Kyllä me tiedämme, koska olemme sitä ikäluokkaa, josta osa MENI kansalaiskouluun ja osa PÄÄSI keskikouluun.