Te, jotka kävitte koulua ennen peruskoulun tuloa: millä perustein teitte valinnan keski- ja kansalaiskoulun välillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota otsikkoa mietin. Ne jotka eivät menneet oppikouluun kävivät kansakoulun.

Onko kansakoulu niin häpeällinen jo sanana ettei sitä voi käyttää vaan pitää vaihtoehdoksi antaa kansalaiskoulu.  

Et ehkä tunne kansalaiskoulun merkitystä. Oli varsin vähän aikaa eli 1958-1977 olemassa, ja kansakoulun 1-2 vuotisena "jatkokouluna" pakollinen (vain) niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kutenoppikouluun tai ammattikouluun. Mistään häpeällisyydestä ei ole kysymys, vaan eräänlaisesta välivaiheesta ennen peruskoulujärjestelmään siirtymisessä.

 

Kyllä sinne kansalaiskouluun oli pakko mennä, jos ei mennyt oppi-/keskikouluun. Vasta sen jälkeen oli mahdollista mennä ammattikouluun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi maisterin tutkinnot suorittanut sekoilla sanojen oppikoulu ja keskikoulu välillä.  Olin lukevinan jonkun  käyneen oppikoulua, jotkut vaan keskikoulua.   Tosin siitä on jo 50 vuotta kun peruskoylu tuli.

Miten sinä jaksat jankata samaa asiaa sivutolkulla käsittämättä, että täällä kirjoittaa sen ikäisiä ihmisiä, jotka tasan tarkkaan tietävät, mitä olivat keski- ja oppikoulu? Katsos kun mene eläkeikää lähestyvät maisterit kävimme niitä paljon ennen kuin sinä synnyit.

 

 

Niin, miksi sitten korostatte,  minä menin oppikouluun , kaverit meni keskikouluun.

Minun jörkeeni tuo ei mahu, selitäpä nyt oppineena mistä moinen ylpeily?.

Eivät kaikki tienneet vielä 10-11-vuotiaina, millaista työtä haluavat tehdä. Kansalaiskoulusta pääsi vain ammattikouluun, keskikoulun käyminen antoi enemmän valinnanvaraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No et kovin välkky ole jos pidät keskikoulua ja oppikoulua eri koulutuksina. Kansalaiskoulut eivät olleet mitään " lisäluokkia"  vaan pakollista kahdeksan luokan oppivelvollisuutta.

No noin ne opinnot oli meidän kunnassamme järjestetty.

Pieni kunta joka oli sopinut yhteisen keskikoulun naapurissa olevan toisen pienen koulun kanssa. Tämä keskikoulu oli ilmainen, sinne kuljettiin koulubussilla meidän kunnasta, eikä sinne ollut pääsykoetta.

Kansalaiskoulu oli järjestetty siellä oman kunnan kansakoululla käytäväksi.

Oppikoulu oli sitten naapurikaupungissa ja siellä piti maksaa matkat, kirjat ja ruoka, kun tuli ko kaupungin ulkopuolelta. Ja sinne oli pääsykoe. Siellä oli myös lähin lukio tuon oppikoulun jatkona.

Olet syntynyt varmaan -61 tai myöhemmin. Silloin on haettu vain kansiksen todist

Miten 1959 syntynyt on voinut käydä jo peruskoulun? Peruskouluun siirryttiin ensimmäisenä Lapissa, ja siellä 1961 syntyneet olivat ensimmäisiä, jotka saivat peruskoulun päästötodistuksen ilman mitään lisämainintoja.

Vierailija kirjoitti:

Lahdessa 1960 syntyneet siirtyivät peruskouluun keskikoulun ( hih, vaiko oppikoulun) viimeisellä luokalla eli viidennen kävivät peruskoululaisina.  Sitä en tiedä saivatko keskikoulun (hih) , oppikoulun (hih)  vai peruskoulun päättötodistuksen.  Kumpikin tuntemani kuitenkin jätti tähän keskikouluun,  toinen meni ammattikouluun sähköasentajaksi, toinen kauppaopistoon.

Peruskoulun päästötodistuksen keskikoulun opetussuunnitelman mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No et kovin välkky ole jos pidät keskikoulua ja oppikoulua eri koulutuksina. Kansalaiskoulut eivät olleet mitään " lisäluokkia"  vaan pakollista kahdeksan luokan oppivelvollisuutta.

No noin ne opinnot oli meidän kunnassamme järjestetty.

Pieni kunta joka oli sopinut yhteisen keskikoulun naapurissa olevan toisen pienen koulun kanssa. Tämä keskikoulu oli ilmainen, sinne kuljettiin koulubussilla meidän kunnasta, eikä sinne ollut pääsykoetta.

Kansalaiskoulu oli järjestetty siellä oman kunnan kansakoululla käytäväksi.

Oppikoulu oli sitten naapurikaupungissa ja siellä piti maksaa matkat, kirjat ja ruoka, kun tuli ko kaupungin ulkopuolelta. Ja sinne oli pääsykoe. Siellä oli myös lähin lukio tuon oppikoulun jatkona.

Olet syntynyt varmaan -61 tai

Olisiko kyseessä ollut jokin kokeiluperuskoulu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No et kovin välkky ole jos pidät keskikoulua ja oppikoulua eri koulutuksina. Kansalaiskoulut eivät olleet mitään " lisäluokkia"  vaan pakollista kahdeksan luokan oppivelvollisuutta.

No noin ne opinnot oli meidän kunnassamme järjestetty.

Pieni kunta joka oli sopinut yhteisen keskikoulun naapurissa olevan toisen pienen koulun kanssa. Tämä keskikoulu oli ilmainen, sinne kuljettiin koulubussilla meidän kunnasta, eikä sinne ollut pääsykoetta.

Kansalaiskoulu oli järjestetty siellä oman kunnan kansakoululla käytäväksi.

Oppikoulu oli sitten naapurikaupungissa ja siellä piti maksaa matkat, kirjat ja ruoka, kun tuli ko kaupungin ulkopuolelta. Ja sinne oli pääsykoe. Siellä oli myös lähin lukio tuon oppikoulun jatkona.

Olet syntynyt varmaan -61 tai myöhemmin. Silloin on haettu vain kansiksen todist

1959 syntyneet olivat 11-vuotiaita vuonna 1970. Peruskouluun siirryttiin ensimmäisenä Lapissa 1972, joten kyllä tuon ikäisten on vielä pitänyt tehdä valinta keskikouluun menon tai kansakoulussa jatkamisen välillä.

Mun kansakoulun opettaja sanoi, että pääsen oppikouluun todistuksen perusteella (keskiarvo oli päälle 9), jos en pysty menemään pääsykokeeseen, koska sairastuin. Parannuin kuitenkin sen verran, että pääsin pääsykokeeseen ja sain tosi hyvät pisteet. Menin oppikouluun v. 1971 ja peruskoulu tuli kuntaamme 1973, eli oppikoulun toisen luokan jälkeen olinkin peruskoulun 7. luokalla. Minulla on kuitenkin keskikoulun päästötodistus. 

Vierailija kirjoitti:

Mun kansakoulun opettaja sanoi, että pääsen oppikouluun todistuksen perusteella (keskiarvo oli päälle 9), jos en pysty menemään pääsykokeeseen, koska sairastuin. Parannuin kuitenkin sen verran, että pääsin pääsykokeeseen ja sain tosi hyvät pisteet. Menin oppikouluun v. 1971 ja peruskoulu tuli kuntaamme 1973, eli oppikoulun toisen luokan jälkeen olinkin peruskoulun 7. luokalla. Minulla on kuitenkin keskikoulun päästötodistus. 

Luepa se todistuksesi teksti uudelleen. Siinä lukee peruskoulun päästötodistus keskikoulun oppimäärän mukaan. Niin lukee minullakin, samana vuonna keskikoulun aloittanut ja samaan aikaan peruskoulun aloittanut, tosin meillä keskikoululaisilla luokkanimitykset pysyivät entisellään, eli oltiin III-luokkalaisia erotuksena entisen kansalaiskoulun 7-luokkalaisista.

Vierailija kirjoitti:

Oppikouluun haettiin 4. luokan todistuksella. Mentiin jos hyväksyttiin.

Mun aikanani ainakin sinne oli pääsykokeet.

Olen jo eläkkeellä, mutta vieläkin olen salaisesti vahingoniloinen siitä, että kansakoulun neljännen luokan vieruskaverini ei päässyt oppikouluun.  

Kärsin sen tytön ivailemisesta ja haukkumisesta kaksi vuotta, olin köyhä tyttö ja hän varakkaasta kodista.  Lisäksi mun isä oli tunnettu juoppo.  Siitä riitti ilkkumista.  Tietysti sillä oli muutama apuri vielä, mutta se itse oli pahin.  Joskus sitä oikein ihmettelee, että miten joku kymmenvuotias voi olla jo sellainen, lapsiahan me oltiin kaikki.

Pääsin oppikouluun ensimmäisellä yrittämällä, siis oli pääsykokeet ja olin aika yläpäässä siellä hyväksyttyjen joukossa.

Tämä vierustoveri ei päässyt, ja yritti vielä viidenneltäkin, mutta ei päässyt sittenkään.

Olin ihan tyytyväinen. Kerrankin meni asiat niin kuin piti, minun kannaltani siis.

Täällä menee käsitteet välillä sekaisin.  Itselle nämä oli ihan selviä aikanaan ja vasta myöhemmin on joutunut huomaamaan, että eri paikkakunnilla oli erilaisia käytäntöjä.  Luullakseni kuitenkin saman oppimäärän kaikki suorittivat, nimitykset vain vaihteli.

Meidän paikkakunnalla oli oppikoulu, jota kutsuttiin vielä Yhteiskouluksi.  Se oli vanha arvostettu laitos, ja nimi tuli siitä, että se oli joskus ollut vain pojille.  Kun sinne hyväksyttiin sitten tyttöoppilaita, nimi muuttui Yhteiskouluksi.

Kansakoulu kesti 6 vuotta, ja sen jälkeen alkoi kaksi-tai kolmevuotinen kansalaiskoulu.  Sanottiin myös jatkokouluksi.  Oppivelvollisuus oli 16-vuotiaaksi asti.

Kansakoulun neljänneltä saattoi sitten pääsykokeiden kautta pyrkiä sinne yhteiskouluun.  Jotkut pyrki viidenneltä ja jotkut poikkeukset vielä kuudennektakin.  Yhteiskoulu oli yksityinen koulu ja sen rehtorilla oli  valta päättää oppilaista.  Niinpä mun yksi ystävä kävi kuudennen luokan jälkeen rehtorin kotona kysymässä, pääsisikö vielä yhteiskouluun.  Reksi katsoi todistusta, joka oli melkein kymppejä täynnä ja sanoi, että syksyllä aloitat suoraan toiselta luokalta.  Ei sen kummempia pääsykokeita.

Yhteiskoulu oli siis se "oppikoulu," joka kesti joko viisi tai kahdeksan vuotta.  Eli keskikoulu ja sen päälle kolmevuotinen lukio.  

Minä olen syntynyt v. -52 ja kävin sen maksullisen keskikoulun viisi vuotta.  Kun menin syksyllä lukioon, keskikoulu muuttui maksuttomaksi "kunnalliseksi keskikouluksi". Lukio oli maksullinen, ja kun sen olin suorittanut, koko helahoito muuttui peruskouluksi, joka oli maksuton.  Minä siis kuulun niihin, jotka maksoi koulutuksensa viimeistä myöten.  Tosin taisin olla lukiossa vapaaoppilaspaikalla, oltiin varattomia.  Siitäkin muuten päätti rehtori varsin yksinvaltiaasti, näin olen kuullut.

Eri paikkakunnilla on siis ollut erilaisia käytäntöjä, varsinkin tuossa siirtymävaiheessa, kun tuli peruskoulusysteemi.