Te, jotka kävitte koulua ennen peruskoulun tuloa: millä perustein teitte valinnan keski- ja kansalaiskoulun välillä?
Vaikuttiko päätökseenne perheen taloudellinen tilanne? Oliko ratkaisu mielestänne jälkeenpäin ajatellen oikea?
Kommentit (211)
Eikä kansalaiskoulua "valittu". Se oli pakollista oppivelvollisuutta, kunnasta riippuen 1-2 kansakoulun viimeistä luokkaa.
Itse siirryin kansakoulun neljänneltä luokalta oppikouluun vanhempieni ohjaamana. Olin viimeistä ikäluokkaa Tampereella jolle valinta oli edessä.
Peruskoulussakin oli alkuaikoina yläasteen puolella kolme erilaajuista oppimäärää kielissä ja matematiikassa. Laajin oppimäärä vastasi vanhoja keskikouluopintoja.
Oppikouluun haettiin 4. luokan todistuksella. Mentiin jos hyväksyttiin.
Vierailija kirjoitti:
11-vuotiaitten päätökset tekivät vanhemmat. Oliko varaa kustantaa asu.inen toisella paikkakunnalla jos ei oppikoulua ollut lähellä.
No näin. Mun siskoni meni oppikouluun, joten mulle oli aika selvää, että minäkin menen. Ei mun vanhemmat edes kertoneet, että voisin valita jotenkin toisin. Näin jälkeenpäin tietty voi miettiä, että entä jos olisinkin ollut niin huono koulussa, että en olisi päässyt oppikouluun. Mutta koska olin hyvä koulussa, niin se oppikouluun pääseminen oli vähän niinkuin itsestäänselvyys.
Mun suvussa kyllä raha ratkaisi ja varmaan monella muullakin
Meillä välkyimmät joilla oli varaa pyrki oppikouluun, loput välkyt ja tavalliset meni keskikouluun ja sitten ne vähemmän välkyt jäi kansakouluun suorittamaan vielä kansalaiskoulun lisäluokat.
Minä olin välkky ja vanhemmat panosti koulutukseen, joten pyrin oppikouluun ja pääsin.
Neljäsluokkalaisena ei paljon itse ollut tietoisena valitsemassa. Kaikki vaan menivät luokalta keskikouluun, miksi en minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä välkyimmät joilla oli varaa pyrki oppikouluun, loput välkyt ja tavalliset meni keskikouluun ja sitten ne vähemmän välkyt jäi kansakouluun suorittamaan vielä kansalaiskoulun lisäluokat.
Minä olin välkky ja vanhemmat panosti koulutukseen, joten pyrin oppikouluun ja pääsin.
No et kovin välkky ole jos pidät keskikoulua ja oppikoulua eri koulutuksina. Kansalaiskoulut eivät olleet mitään " lisäluokkia" vaan pakollista kahdeksan luokan oppivelvollisuutta.
Keskikouluun pyrittiin ja vain välkyimmät pääsivät opiskeleman. Lukioon vaadittiin keskikoulun suorittaminen ja tämä oli ainoa tie yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Meillä välkyimmät joilla oli varaa pyrki oppikouluun, loput välkyt ja tavalliset meni keskikouluun ja sitten ne vähemmän välkyt jäi kansakouluun suorittamaan vielä kansalaiskoulun lisäluokat.
Minä olin välkky ja vanhemmat panosti koulutukseen, joten pyrin oppikouluun ja pääsin.
Minäpä olin niin välkky että suoritin keskikoulun työn ohessa muutamassa vuodessa.
No et kovin välkky ole jos pidät keskikoulua ja oppikoulua eri koulutuksina. Kansalaiskoulut eivät olleet mitään " lisäluokkia" vaan pakollista kahdeksan luokan oppivelvollisuutta.
No noin ne opinnot oli meidän kunnassamme järjestetty.
Pieni kunta joka oli sopinut yhteisen keskikoulun naapurissa olevan toisen pienen koulun kanssa. Tämä keskikoulu oli ilmainen, sinne kuljettiin koulubussilla meidän kunnasta, eikä sinne ollut pääsykoetta.
Kansalaiskoulu oli järjestetty siellä oman kunnan kansakoululla käytäväksi.
Oppikoulu oli sitten naapurikaupungissa ja siellä piti maksaa matkat, kirjat ja ruoka, kun tuli ko kaupungin ulkopuolelta. Ja sinne oli pääsykoe. Siellä oli myös lähin lukio tuon oppikoulun jatkona.
Vierailija kirjoitti:
Meillä välkyimmät joilla oli varaa pyrki oppikouluun, loput välkyt ja tavalliset meni keskikouluun ja sitten ne vähemmän välkyt jäi kansakouluun suorittamaan vielä kansalaiskoulun lisäluokat.
Minä olin välkky ja vanhemmat panosti koulutukseen, joten pyrin oppikouluun ja pääsin.
Keskikoulu ja oppikoulu olivat sama asia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä välkyimmät joilla oli varaa pyrki oppikouluun, loput välkyt ja tavalliset meni keskikouluun ja sitten ne vähemmän välkyt jäi kansakouluun suorittamaan vielä kansalaiskoulun lisäluokat.
Minä olin välkky ja vanhemmat panosti koulutukseen, joten pyrin oppikouluun ja pääsin.
Keskikoulu ja oppikoulu olivat sama asia!
Eipä ollut meillä.
Keskikoulu oli kunnallinen ja kahden pienen kunnan yhteinen.
Oppikoulu taas oli sitten läheisen kaupungin oppikoulu.
https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/jarnefeltinyhtenaisko…
Vierailija kirjoitti:
No et kovin välkky ole jos pidät keskikoulua ja oppikoulua eri koulutuksina. Kansalaiskoulut eivät olleet mitään " lisäluokkia" vaan pakollista kahdeksan luokan oppivelvollisuutta.
No noin ne opinnot oli meidän kunnassamme järjestetty.
Pieni kunta joka oli sopinut yhteisen keskikoulun naapurissa olevan toisen pienen koulun kanssa. Tämä keskikoulu oli ilmainen, sinne kuljettiin koulubussilla meidän kunnasta, eikä sinne ollut pääsykoetta.
Kansalaiskoulu oli järjestetty siellä oman kunnan kansakoululla käytäväksi.
Oppikoulu oli sitten naapurikaupungissa ja siellä piti maksaa matkat, kirjat ja ruoka, kun tuli ko kaupungin ulkopuolelta. Ja sinne oli pääsykoe. Siellä oli myös lähin lukio tuon oppikoulun jatkona.
Jos lapsena luulit noin nyt olet jo vanhus. Oppikoulusi 5 ensimmäistä luokkaa olivat sitä keskikoulua vaikka koulun nimi olisi ollut eri kuin kunnallisessa keskikoulussa.
"Keskikoulun käynyt tyttö" tarkiitti että on käynyt oppikoulun viisi ensimmäistä luokkaa, joilta olisi voinut hakea lukioon
Olin hyvä kansakoulussa, pyrin ja pääsin oppikouluun. Kansalaiskoululla oli maine vähän lahjattomien paikkana. Nykyiset luuserit.
Vaati uhrauksia, oltiin maalta ja köyhiä, mutta niin olivat luokkatoveritkin. Hain vapaaoppilaaksi, kävin kesätöissä, jotta sain rahaa koulukirjoihin, bussilippuihin ja ruokalan annoksiin. Ruoalle ei nyrpistelty!
Kyllä kannatti, ylioppilastutkinnon jälkeen tehokkaat opinnot velaksi, kunnon työpaikka kaukana kotoa ja nuoruuden innolla ylitöihin, työmatkoille jne. Poikkiksia oli, mutta lapsikatras ei kiinnostanut, koska olin kotona nähnyt, mitä se teki äidin haaveille. Me oltiin kauheita kakaroita ja äiti liian kiltti.
Myöhemmin olen tajunnut olevani introvertti, vaikka työ onkin esilläoloa.
Jos lapsena luulit noin nyt olet jo vanhus. Oppikoulusi 5 ensimmäistä luokkaa olivat sitä keskikoulua vaikka koulun nimi olisi ollut eri kuin kunnallisessa keskikoulussa.
"Keskikoulun käynyt tyttö" tarkiitti että on käynyt oppikoulun viisi ensimmäistä luokkaa, joilta olisi voinut hakea lukioon
En minä mitään luullut tai luule, vaan satuin asumaan kunnassa, jossa oli normista poikkeava erilainen järjestely, joka edelsi peruskoulua.
Näitä samanlaisia viritelmiä oli eri puolilla Suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä välkyimmät joilla oli varaa pyrki oppikouluun, loput välkyt ja tavalliset meni keskikouluun ja sitten ne vähemmän välkyt jäi kansakouluun suorittamaan vielä kansalaiskoulun lisäluokat.
Minä olin välkky ja vanhemmat panosti koulutukseen, joten pyrin oppikouluun ja pääsin.
Keskikoulu ja oppikoulu olivat sama asia!
Eipä ollut meillä.
Keskikoulu oli kunnallinen ja kahden pienen kunnan yhteinen.
Oppikoulu taas oli sitten läheisen kaupungin oppikoulu.
https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/jarnefeltinyhtenaisko…
Voi hyvä luoja! Keskikouluksi on aina sanottu oppikoulun viittä ensimmäistä luokkaa. Keskikoulu on oppimäärä. Ei koulun nimi.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsena luulit noin nyt olet jo vanhus. Oppikoulusi 5 ensimmäistä luokkaa olivat sitä keskikoulua vaikka koulun nimi olisi ollut eri kuin kunnallisessa keskikoulussa.
"Keskikoulun käynyt tyttö" tarkiitti että on käynyt oppikoulun viisi ensimmäistä luokkaa, joilta olisi voinut hakea lukioon
En minä mitään luullut tai luule, vaan satuin asumaan kunnassa, jossa oli normista poikkeava erilainen järjestely, joka edelsi peruskoulua.
Näitä samanlaisia viritelmiä oli eri puolilla Suomea.
Kyllä se kunnallinen keskikoulu tarkoitti samaa oppimäärää jonka sinä sait oppikoulussasi ja joka nyt vastaa 9 luokkaa peruskoulua.
11-vuotiaitten päätökset tekivät vanhemmat. Oliko varaa kustantaa asu.inen toisella paikkakunnalla jos ei oppikoulua ollut lähellä.