Te, jotka kävitte koulua ennen peruskoulun tuloa: millä perustein teitte valinnan keski- ja kansalaiskoulun välillä?

Halusin ja pääsin eroon kusjpäistä

MInun lapsuudessa 60 luvulla kansakoulua ensi 4 vuotta sitten jotkut parhaimmat sai pyrkiä oppikouluun. Minun vanhemmilla ei ollut rahaa, sillä oppikoulussa piti ostaa kaikki kirjat itse. Oppikoulun jälkeen oli mahdollisuus pyrkiä lyseoon, jossa oili mahdollisuus päästä ylioppilaaksi. Kävin vaan kansakoulun ja sitten oli kansalaiskoulu, olikohan se vaan yhden lukukauden kestävä.

Vierailija kirjoitti:

11-vuotiaitten päätökset tekivät vanhemmat.  Oliko varaa kustantaa asu.inen toisella paikkakunnalla jos ei oppikoulua ollut lähellä.

   Meillä päin vain rajavartioston kaikki koululaiset pääsi keskikouluun. Varmaankin syynä ne tuloerot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä tässä ketjussa inttää keskikoulu/oppikoulu/kansalaiskoulu- nimikkeistä ja kun me sitä aikaa eläneet kerromme hänelle totuuden, ryhtyy inttämään menemisestä ja pääsemisestä?

Jos inttäjän syntymävuosi ei ole 1950-luvulla, voi lopettaa tähän ketjuun kirjoittamisen.

Meillä ainakin 1953 syntyneet pääsivät maksuttomaan keskikouluun. Siis JOS pääsivät , kun valintaperusteina oli todistus, pääsykoe ja oman kansakoulunopettajan antama lausunto.

 

 

Inttäjä asui kaupungissa jossa oli viis tai kuus oppikoulua, erinimisiä. Viimeinen valmistui vielä 60-luvun alussa.  Kaikki yksityisiä.

Silti moni lopetti keskikouluun ja oli "keskikoulun käynyt tyttö" saamaan paikan jossain yrityksessä.

Eikä pysty millään käsittämään että paikkakuntia on erikokoisia ja kouluratkaisuja kaikenlaisia erikokoisilla paikkakunnilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli olemassa kunnallinen keskikoulu, jonne pyrittiin ja valittiin oppilaat.

Kansalaiskouluun menivät ne,   jotka eivät edes pyrkineet keskikouluun tai eivät päässeet keskikouluun.

 

 

 

Miksi te ette tiedä mikä oli kansalaiskoulu?  Kansalaiskouluun "ei menty"  koska se oli ihan kansakoulua ja pakollista oppivelvollisuutta.  Kunnista riippuen kansakoulun yksi tai kaksi viimeistä vuotta olivat kansalaiskouluA, käytännöllistä työelämään auttavaa opetusta.

Niin tuli 8 vuotta täyteen. Epäilen oppikoulun käyneiden välkkyyttä aina kun eivät tiedä mikä oli kansalaiskoulu.

Kyllä me tiedämme, koska olemme sitä ikäluokk

lukukausitodistuksessa saattii lukea.  Oletko nähnyt henkilön päättötodistuksen.

Tosin nekin saattoi olla eri kunnissa painettu erilailla, minun todistuksessani lukee painettuna  etusivulla kansakoulun päästötodistus. Sisäsivuilla arvosanat.

Jo nyt on helkutin ylimielistä jos kiistetään maisterina jopa jonkun kansakoulutodistuksen painatus. 

Jos oli vanhemmilla rahaa, niin keskikouluun, jos pääsykokeissa pärjäsi.  Yleensä isoista perheistä yksi valittiin jatkamaan koulussa, koska maalla tarvittiin työntekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se kunnallinen keskikoulu tarkoitti samaa oppimäärää jonka sinä sait oppikoulussasi ja joka nyt vastaa 9 luokkaa peruskoulua.

 

Merkittävin ero oli se, että sinne ei pyritty, ja se oli ilmainen samalla tavoin kuin peruskoulu tullessaan.

Oppikouluun pyrittiin, kirjat, matkat ja ruoka maksoi.

 

Niissä oli myös paljonkin eroja mm. opetussuunnitelmassa, mm. kielitarjonnassa (opiskelin pitkän englannin kun tuolla oli tarjolla vain pitkä saksa sekä opiselin kolmea lyhyttä kieltä, kun keskikoulussa ei lyhyitä kieliä ollut tarjolla ollenkaan) ja myös aineiden laajuudessa.

Sen eron huomasi erittäin selvästi, kun lukioon tuli opiskelijoita molemmista. Keskikoulun käyneet joutuivat paikkaamaan paljon pärjätäkseen.

 

 

 

Kyllä kunnallisiin keskikouluihin pyrittiin. Varma tieto, kun itsekin keskikouluun pyrin ja pääsin. Kaikki meillä pyrkivät, osa ei päässyt vielä 4. luokalta vaan myöhemmin, ja eräät eivät koskaan. Keskikoulun 5. luokalla saattoi sitten olla aikuisia  kansakoulun 6. luokalta tulleita ja pari kertaa luokalle jääneitä ja 6-vuotiaana koulunsa aloittaneita 4. luokalta tulleita.

Keskikoulu oli täsmälleen sama kuin oppikoulu, mutta eri aikoina, eri paikoissa ja eri paikoissakin sitä toteutettiin eri tavalla. Keskikoulussa oli eritasoiset kurssit kielissä ja matematiikassa.

Jos lainauksen kirjoittajan väite pitää paikkansa, niin silloin on ollut erikoisesta paikasta kyse, jossa on ollut täysin eritasoiset yksityinen oppikoulu ja kunnallinen keskikoulu joskus 1960-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se kunnallinen keskikoulu tarkoitti samaa oppimäärää jonka sinä sait oppikoulussasi ja joka nyt vastaa 9 luokkaa peruskoulua.

 

Merkittävin ero oli se, että sinne ei pyritty, ja se oli ilmainen samalla tavoin kuin peruskoulu tullessaan.

Oppikouluun pyrittiin, kirjat, matkat ja ruoka maksoi.

 

Niissä oli myös paljonkin eroja mm. opetussuunnitelmassa, mm. kielitarjonnassa (opiskelin pitkän englannin kun tuolla oli tarjolla vain pitkä saksa sekä opiselin kolmea lyhyttä kieltä, kun keskikoulussa ei lyhyitä kieliä ollut tarjolla ollenkaan) ja myös aineiden laajuudessa.

Sen eron huomasi erittäin selvästi, kun lukioon tuli opiskelijoita molemmista. Keskikoulun käyneet joutuivat paikkaamaan paljon pärjätäkseen.

 

 

 

Kyllä kunnallisiin keskikouluihin pyrittiin. Varma tiet

Ei meillä pyritty😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä tässä ketjussa inttää keskikoulu/oppikoulu/kansalaiskoulu- nimikkeistä ja kun me sitä aikaa eläneet kerromme hänelle totuuden, ryhtyy inttämään menemisestä ja pääsemisestä?

Jos inttäjän syntymävuosi ei ole 1950-luvulla, voi lopettaa tähän ketjuun kirjoittamisen.

Meillä ainakin 1953 syntyneet pääsivät maksuttomaan keskikouluun. Siis JOS pääsivät , kun valintaperusteina oli todistus, pääsykoe ja oman kansakoulunopettajan antama lausunto.

 

 

Inttäjä asui kaupungissa jossa oli viis tai kuus oppikoulua, erinimisiä. Viimeinen valmistui vielä 60-luvun alussa.  Kaikki yksityisiä.

Silti moni lopetti keskikouluun ja oli "keskikoulun käynyt tyttö" saamaan paikan jossain yrityksessä.

Eikä pysty millään käsittämään että

Jotkut eivät käsitä olipa järjestely mikä tahansa jos sai keskikoulun päättötodistuksen, oli keskikoulun käynyt.

Koulun nimen ei tarvinnut olla oppikoulu, siitähän tässä on ollut kyse. Vaan paperista joka oikeutti hakemaan lukioon tai senaikaisiin opistotason koulutuksiin.

Itse päätin mennä oppikouluun. Ratkaisu oli minulle täysin selvä. 

Mielestäni kansalaiskouluun menivät vain tyhmimmät. 

Sori, mutta noin ajattelin silloin, kun valintoja tehtiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä tässä ketjussa inttää keskikoulu/oppikoulu/kansalaiskoulu- nimikkeistä ja kun me sitä aikaa eläneet kerromme hänelle totuuden, ryhtyy inttämään menemisestä ja pääsemisestä?

Jos inttäjän syntymävuosi ei ole 1950-luvulla, voi lopettaa tähän ketjuun kirjoittamisen.

Meillä ainakin 1953 syntyneet pääsivät maksuttomaan keskikouluun. Siis JOS pääsivät , kun valintaperusteina oli todistus, pääsykoe ja oman kansakoulunopettajan antama lausunto.

 

 

Inttäjä asui kaupungissa jossa oli viis tai kuus oppikoulua, erinimisiä. Viimeinen valmistui vielä 60-luvun alussa.  Kaikki yksityisiä.

Silti moni lopetti keskikouluun ja oli "keskikoulun käynyt tyttö" saamaan paikan jossain yrityksessä.

Voi hyvä luoja tätä tyhmyyden määrää

Oppikouluun pyrittiin ja päästiin. Ei siis mitään valintaa tarvinnut tehdä.

En muista koskaan päättäneeni asiaa jotenkin vain 4 luokan jälkeen menin 5 luoklle ja sitten 6 luokalle jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli olemassa kunnallinen keskikoulu, jonne pyrittiin ja valittiin oppilaat.

Kansalaiskouluun menivät ne,   jotka eivät edes pyrkineet keskikouluun tai eivät päässeet keskikouluun.

 

 

 

Miksi te ette tiedä mikä oli kansalaiskoulu?  Kansalaiskouluun "ei menty"  koska se oli ihan kansakoulua ja pakollista oppivelvollisuutta.  Kunnista riippuen kansakoulun yksi tai kaksi viimeistä vuotta olivat kansalaiskouluA, käytännöllistä työelämään auttavaa opetusta.

Niin tuli 8 vuotta täyteen. Epäilen oppikoulun käyneiden välkkyyttä aina kun eivät tiedä mikä oli kansalaiskoulu.

 

 

Saattaapa olla, että kyseisellä henkilöllä ei varsinaista kansakoulun päästötodistusta enää löydy, kun meni ammattikoulun todistuksista monta kopiota.

Sitä tosiasiaa sinä et saa mitenkään väännetyksi, että sen koulun nimi oli kansalaiskoulu, jossa  6-9 luokkaa kävivät ne, jotka eivät menneet keskikouluun. 

Oppikoulu sisälsi osiot keskikoulu ja lukio. Keskikoulu viisi luokkaa, sitten voi pyrkiä lukioon, opistotason kouluihin tai mennä töihin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me tiedetään. Mutta siitä huolimatta kansalaiskouluun mentiin. Kyläkoulussa käytiin 6 ensimmäistä luokkaa, sitten siirryttiin kansalaiskouluun suorittamaan luokat 7-8 (tai myös 9 luokka). Näin siis maaseudulla, jossa kunnassa oli vain yksi kansalaiskoulu, mutta useampi alakoulu.

 

Älä nyt pilaa hyvää tarinaa, kun tuo selkeästi on nyt googlettanut, että kansalaiskouluihin siirryttiin ilmasiltaa pitkin tai meditoiden, eikä menty.

 

  Pilikun nussijat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli olemassa kunnallinen keskikoulu, jonne pyrittiin ja valittiin oppilaat.

Kansalaiskouluun menivät ne,   jotka eivät edes pyrkineet keskikouluun tai eivät päässeet keskikouluun.

 

 

 

Miksi te ette tiedä mikä oli kansalaiskoulu?  Kansalaiskouluun "ei menty"  koska se oli ihan kansakoulua ja pakollista oppivelvollisuutta.  Kunnista riippuen kansakoulun yksi tai kaksi viimeistä vuotta olivat kansalaiskouluA, käytännöllistä työelämään auttavaa opetusta.

Niin tuli 8 vuotta täyteen. Epäilen oppikoulun käyneiden välkkyyttä aina kun eivät tie

Sinä horiset , anteeksi, suorastaan sekavia.  Kansakoulu oli kahdeksan luokkaa sisältäen kansalaiskoulun, olipa se kunnasta riippuen vuosi taikka kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä välkyimmät joilla oli varaa pyrki oppikouluun, loput välkyt ja tavalliset meni keskikouluun ja sitten ne vähemmän välkyt jäi kansakouluun suorittamaan vielä kansalaiskoulun lisäluokat.

Minä olin välkky ja vanhemmat panosti koulutukseen, joten pyrin oppikouluun ja pääsin.

 

No et kovin välkky ole jos pidät keskikoulua ja oppikoulua eri koulutuksina. Kansalaiskoulut eivät olleet mitään " lisäluokkia"  vaan pakollista kahdeksan luokan oppivelvollisuutta.

9 luokka oli lukuvuonna -78 -79 pakollinen, jos ei ollut hakenut muualle opiskelemaan 8 luokalta. Näin stadissa. Itse olen käynyt 9 luokkaa eli 6 luokkaa kansakoulua ja 3 vuotta kansalaiskoulua. 2 vuotta siihen päälle muuta koulua

Ei sitä voinut kaikki itse tehdä.

Keskikouluun pääsi vain tietyllä keskiarvolla.

Jos oli huono keskiarvo ei päässyt edes yrittämään keskikouluun eli oppikouluun.

Niihin oli pääsykokeet.

Osa älykkäistä vähävaraisten lapsista sai jonkun stipendin pariksi vuodeksi, että oli varaa käydä oppikoulua.

Vierailija kirjoitti:

Itse päätin mennä oppikouluun. Ratkaisu oli minulle täysin selvä. 

Mielestäni kansalaiskouluun menivät vain tyhmimmät. 

Sori, mutta noin ajattelin silloin, kun valintoja tehtiin. 

Sinä et 11-vuotiaana ajatellut noin.  Ja taas yksi joka höpättää kansalaiskoulusta. Jotka eivöt menneet oppikoulun kävivät kansakoulua.  Jonka yksi/kaksi viimeistä vuotra olivat kunnasta riippuen kanslaiskoulua.