35-vuotias nainen miettii: tehdäkö lapsi huonoon suhteeseen vai yrittää vielä nopeasti löytää uusi mies?
Elän parisuhteessa, joka on näennäisesti hyvä. Tunnelma välillämme on kuitenkin enemmän kaverillinen ja vähän kolkko, läheisyyttä on harvoin. En ole onnellinen tässä suhteessa ja koen, että ansaitsisin parempaa.
Ongelma on, että haluaisin nyt lapsen/perheen ja täytän alkukeväästä 36 vuotta. Olemme puhuneet tästä miehen kanssa. Mies viihtyy tässä suhteessa ja sanoo olevansa lapsille avoin.
Mitä te tekisitte tilanteessani?
A. Tekisit lapsen tähän suhteeseen ja eroaisitte sitten mahdollisesti myöhemmin
B. Eroaisitte nyt ja yrittäisit nopeasti löytää paremman suhteen, riskinä että aika loppuu ja jäisit kokonaan lapsettomaksi
Toivon asiallisia vastauksia mielellään perusteluiden kera.
Kommentit (262)
Ehkä lapsi liittää yhteen teitä, suhde muuttuu aina vuosien saatossa. Eikä raskaus ole itsestäänselvyys ikinä.
Suhteenne ei kuulosta kovin huonolta. Jos ensisijainen toiveesi on lapsi, tee se nykyisen kanssa, mikäli arvioit hänet riittävän hyväksi isäksi. Mahdollista on että suhteesi mieheesi muuttuu, jos vanhemmuus onnistuu. Pieni lapsi ei voi asua kahdessa kodissa, joten pohdi eroa uudestaan vasta useamman vuoden päästä.
Tuntuu, että tosi moni eroaa joka tapauksessa lapsen ollessa pieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsen saaminen on sinulle se tärkein asia ja mahdollinen lapsettomaksi jääminen suuri kriisi, niin sitten varmaan sinuna tekisin lapsen nyt ja eroaisin myöhemmin. Jos olet valmis hyväksymään asian, että lasta ei välttämättä tule, niin sitten ero nyt ja uuden kumppanin etsintä.
Kertokaa minulle miksi nainen, joka haluaa lapsen, mutta ei viihdy parisuhteessaan, ei tee sitä lasta yksin? Miksi ei voi erota nyt ja sen jälkeen hankkiutua raskaaksi? En oikeasti ymmärrä.
No kun se mieskin voi haluta lapsen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen lasta meillä oli paljon riitoja johtuen minusta, koska ärsyynnyin ihan pikkuasioistakin.
Lapsen myötä olen kasvanut lähemmäksi aikuisuutta enkä enää ala riitelemään typeristä asioista. Mietin asioita paljon lapsen kautta ja sillä tavalla että minkälainen käytös on myrkyllistä ja mikä ei.
Saatoin ehkä ajatella vielä ennen lasta että eroamme myöhemmin, mutta nyt en osaa enää sitäkään miettiä. Ihmettelen miten muut vanhemmat ympärillä eroaa niin helpolla vaikka heidän suhteensa on alunperin vaikuttanut paljon tasapainoisemmalta kuin meidän parisuhde.
Ehkä sitten kulissia kaikki tai ehkä ihmiset ei siedä minkäänlaista epämukavuutta ja jahtaavat onneaan maailman kolkista.
Jokainen tyylillään.
Lapsen saaminen kasvattaa. Tai ainakin toivottavasti kasvattaa.
Ehkä teillä on sitä läheisyy
Kyllä, seksiä on ja hyvää sellaista. Sen takia me oikeastaan alunperin yhteen päädyttiinkin... senkin takia ajattelin, että minun kuuluu tehdä lapset hänen kanssaan, koska luonnolliset vietit toivat meidät yhteen. En sitten tiedä kuinka järkevä ajatus oli.
Moni sanoo ettei pelkkä seksi riitä, mutta seksitön suhde harvalla toimii.
Ja onhan meillä muutakin kuin seksiä, mies on sen verran kunnollinen ettei hän aiheuta mitään ylimääräistä ongelmaa. Lisäksi on hyvä isä. En voisi koskaan rikkoa miehen ja lapsen välejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsen saaminen on sinulle se tärkein asia ja mahdollinen lapsettomaksi jääminen suuri kriisi, niin sitten varmaan sinuna tekisin lapsen nyt ja eroaisin myöhemmin. Jos olet valmis hyväksymään asian, että lasta ei välttämättä tule, niin sitten ero nyt ja uuden kumppanin etsintä.
Kertokaa minulle miksi nainen, joka haluaa lapsen, mutta ei viihdy parisuhteessaan, ei tee sitä lasta yksin? Miksi ei voi erota nyt ja sen jälkeen hankkiutua raskaaksi? En oikeasti ymmärrä.
No kun se mieskin voi haluta lapsen?
Jotkut jopa ajattelee että se on lapselle hyväksi että hänellä on kaksi vanhempaa ja niin sanottu "miehen malli".
Ap miksi sä tälläiseen yhteiskuntaan lapsen haluat tehdä? Fiksumpaa on jättää lapset tekemättä, eivät ne lapset joudu sitten täällä kärsimään. Suomi on koko 2000 luvun ajan mennyt vain surkeampaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsen saaminen on sinulle se tärkein asia ja mahdollinen lapsettomaksi jääminen suuri kriisi, niin sitten varmaan sinuna tekisin lapsen nyt ja eroaisin myöhemmin. Jos olet valmis hyväksymään asian, että lasta ei välttämättä tule, niin sitten ero nyt ja uuden kumppanin etsintä.
Kertokaa minulle miksi nainen, joka haluaa lapsen, mutta ei viihdy parisuhteessaan, ei tee sitä lasta yksin? Miksi ei voi erota nyt ja sen jälkeen hankkiutua raskaaksi? En oikeasti ymmärrä.
Koska siinä ei tapahdu millään tavalla luonnollista parinvalintaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap miksi sä tälläiseen yhteiskuntaan lapsen haluat tehdä? Fiksumpaa on jättää lapset tekemättä, eivät ne lapset joudu sitten täällä kärsimään. Suomi on koko 2000 luvun ajan mennyt vain surkeampaan suuntaan.
Kai nyt kun väestö vaihdetaan ja suomalaiset kuolee sukupuuttoon. Erittäin hyvä että joku haluaa vielä jatkaa kansamme geenejä
LouLou kirjoitti:
Tuntuu, että tosi moni eroaa joka tapauksessa lapsen ollessa pieni.
Ja tämä ilmeisesti oikeuttaa valehdella ja johtaa harhaan omaa puolisoaan? Uskomatonta millaisilla syillä omaa selkärangattomuuttaan yritetään perustella. Onko tällainen kylmä laskelmointi kovinkin yleistä naisten keskuudessa?
Nykysuhteessa yrittäisin, jos siinä ei ole mitään isoja ongelmia etkä inhoa miestä eikä hän sinua. Sellaisen parisuhteen löytämiseen voi mennä liikaa aikaa, jossa molemmat haluavat sitoutua ja perustaa perheen.
Palkan olisi hyvä olla joku vähintään 3500e/kk bruttona jotta lapsia kannattaa tehdä, mielellään yli 4000e/kk.
Lapsi vie rahaa ja onko se kiva elää kädestä suuhun? Et pysty sijoittamaan jos teet lapsen.
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Tuntuu, että tosi moni eroaa joka tapauksessa lapsen ollessa pieni.
Ja tämä ilmeisesti oikeuttaa valehdella ja johtaa harhaan omaa puolisoaan? Uskomatonta millaisilla syillä omaa selkärangattomuuttaan yritetään perustella. Onko tällainen kylmä laskelmointi kovinkin yleistä naisten keskuudessa?
Mikään parisuhde ei ole täydellinen. Ehkä yksi miljoonasta on kuin elokuvasta, jossa molempien persoonallisuudet sujahtavat yhteen kuin palapelinpalat.
Hieman naiivia ajatella, että suhde perustuu pelkkään rakkauteen. Kun ei se perustu. Perheen toiminta perustuu arkeen ja siihen miten siitä selvitään ja miten lapset kehittyy ja kasvaa hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti A, jos taloudellinen tilanteenne on sellainen, että kahden kodin malli toimii ja että mies on sillä tavoin tervepäinen että voi luottaa että isyys sujuu.
Itse olen ollut supertyytyväinen että en jäänyt odottelemaan yksisarvista (ei ole yhäkään löytynyt) ja tein lapset huonoon suhteeseen. Kahden kodin malli on toiminut loistavasti ja kaikki voivat hyvin.
Mutta mulla on isot tulot, joten on varaa kunnon asuntoon ja autoon eli tämä asia kannattaa toki miettiä.
Kaikki muut voittavat paitsi lapset. Vuoroviikkoasuminen systeemi on perseestä lapselle. Tiedän tämä koska itse olin vuoroviikkolapsi! Nyt aikuisena olen katkaissut välit vanhempiini kokonaan. Vanhentukoon he nyt rauhassa yksinään hoivakodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsen saaminen on sinulle se tärkein asia ja mahdollinen lapsettomaksi jääminen suuri kriisi, niin sitten varmaan sinuna tekisin lapsen nyt ja eroaisin myöhemmin. Jos olet valmis hyväksymään asian, että lasta ei välttämättä tule, niin sitten ero nyt ja uuden kumppanin etsintä.
Kertokaa minulle miksi nainen, joka haluaa lapsen, mutta ei viihdy parisuhteessaan, ei tee sitä lasta yksin? Miksi ei voi erota nyt ja sen jälkeen hankkiutua raskaaksi? En oikeasti ymmärrä.
No kun se mieskin voi haluta lapsen?
Mutta hän haluaa sen lapsen, koska luulee kumppaninsa haluavan lapsen nimenomaan hänen kanssaan. Hän ei tiedä mitä ap oikeasti ajattelee. Hullua, että näin moni pitää tätä ihan merkityksettömänä asiana.
Eroaisin ja katselisin jos löytyisi mies jonka kanssa saisin onnellisen elämän. Lapsi on ansainnut hyvän ja onnellisen kodin ja onnellisen lapsuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti A, jos taloudellinen tilanteenne on sellainen, että kahden kodin malli toimii ja että mies on sillä tavoin tervepäinen että voi luottaa että isyys sujuu.
Itse olen ollut supertyytyväinen että en jäänyt odottelemaan yksisarvista (ei ole yhäkään löytynyt) ja tein lapset huonoon suhteeseen. Kahden kodin malli on toiminut loistavasti ja kaikki voivat hyvin.
Mutta mulla on isot tulot, joten on varaa kunnon asuntoon ja autoon eli tämä asia kannattaa toki miettiä.
Kaikki muut voittavat paitsi lapset. Vuoroviikkoasuminen systeemi on perseestä lapselle. Tiedän tämä koska itse olin vuoroviikkolapsi! Nyt aikuisena olen katkaissut välit vanhempiini kokonaan. Vanhentukoon he nyt rauhassa yksinään hoivakodissa.
Millaista on olla vuoroviikkolapsi ja miten koet sen vaikuttaneen psyykeeseesi?
Vierailija kirjoitti:
Eroaisin ja katselisin jos löytyisi mies jonka kanssa saisin onnellisen elämän. Lapsi on ansainnut hyvän ja onnellisen kodin ja onnellisen lapsuuden.
Ei se rakkauden huuma ole mikään tae siitä että arki toimii lasten kanssa
Sinun ei kannata lisääntyä ollenkaan.
Kertokaa minulle miksi nainen, joka haluaa lapsen, mutta ei viihdy parisuhteessaan, ei tee sitä lasta yksin? Miksi ei voi erota nyt ja sen jälkeen hankkiutua raskaaksi? En oikeasti ymmärrä.