Älkää antako lasten matkustaa yksin
Julkisissa kulkuneuvoissa jonnekin kauemmas (en tarkoita koulumatkoja) jos lapsi on vähän enemmänkin epävarma minne pitää mennä, missä jäädä pois yms, eikä ole koskaan matkustanut edes yksin..on nimittäin elämän varrella tullut vastaan ties kuinka monta lasta, esim. jotka on hätääntynyt kun oma pysäkki jäi tyyliin 40km päähän, eikä ollut ymmärtänyt seurata missä bussi menee tai painaa oikealla kohdalla stop-nappulaa. Olen kanssamatkustajana auttanut parhaani mukaan tilanteessa, esim soittanut lapsen huoltajalle tilanteesta, yllättävän monesti saanut moitteita/haukkumista kun olen yrittänyt auttaa. Onneksi moni on kiittänyt avusta. Käykää lastenne kanssa läpi kuinka julkisissa kulkuneuvoissa toimitaan ja harjoitelkaa yhdessä tarvittaessa, ettei laiteta kylmiltään yksin kulkemaan.
Kommentit (113)
Juu, itelleen kanssa on vuosien mittaan tullut vastaan julkisissa kulkuneuvoissa monia, monia tilanteita, joissa eri-ikäisiä lapsia on jäänyt väärälle pysäkille jopa parin sadan kilometrin päähän, on menty väärään kulkuneuvoon, ei ole mitään hajua missä ollaan yms yms. Eli yhteenvetona on että tilanteissa lapset ei ole olleet valmiita kulkemaan silloin itsenäisesti julkisissa.
Ihan oikeasti noi on hirveitä tilanteita lapselle.
Mun eno muutti perheineen Ouluun, kun olin ala-asteella. Sinne meni serkut ja sen aikainen paras kaveri. Oli paljon ikävä ja soiteltiin paljon. Sitten joku aikuinen sai päähänsä, että mut voi laittaa lentokoneeseen ja lennättää sinne pariksi viikoksi.
En ollut ikinä lentänyt. En ollut koskaan matkustanut yksin paikallisliikenteessä. jne. Mä olin koko ajan, etten halua mennä, mutta kun lennot oli jo ostettu SINÄ MENET. En uskalla jne. siellä on kyllä sitten aikuisia auttamassa.
Se aamu oli aivan järkyttävää huutoa, kun mua pelotti ja vanhemmat vaan huusi. Tiedätkö paljon menee rahaa hukkaan kun sä nyt jätät menemättä!!! Silloin vielä oli lentoemot jotka otti hoteisiin vanhemmilta ja toimitti enon vaimolle Oulun kentällä. Kuullut, ettei tuota palvelua enää olisi, vaiko maksullinen?
Enhän mä tosiaan yksin matkustanut, mutta ujolle tytölle sekin oli liikaa. Se kaksi viikkoinen siellä Oulussa sitten menikin siihen, kun pelkäsin kotimatkaa. Enon vaimo oli sentään hellempi mun kanssa. Vaikka tuttu nainen, niin ehkä mulla oli vieraskoreuttakin mukana. Silti hirvitti. Se vaimokin itki lentokentällä myötätunnosta, kun mä rupesin itkemään pelkoani.
Menihän ne matkan päällisin puolin hyvin. "mikä siinä nyt muka niin kamalaa oli?!" äiti ja isä tuumi ja eikun seuraavaa lomaa taas varaamaan. No, silloin ne kuunteli ajoissa. En enää ikinä mene lentokoneeseen. - enkä ole mennyt.
N53
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi lähtee ensi viikolla mannertenväliselle lennolle, jonka toisessa päässä koneen vaihto. Lentää ilman vanhempia/ valmentajaa tms 1. kerran elämässään.
Pitääkö tuohon tehdä joku lupalappu, ja täytyykö erikseen tilata joku palvelu, että lapsi menee oikeeseen koneeseen ym?
Itse matkustin aikoinaan 6-vuotiaana yksin lentokoneella mummolaan. Yksi koneen vaihtokin oli matkalla, mutta lentoemännät huolehtivat, että päädyin oikeaan paikkaan. Olihan se jännää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi lähtee ensi viikolla mannertenväliselle lennolle, jonka toisessa päässä koneen vaihto. Lentää ilman vanhempia/ valmentajaa tms 1. kerran elämässään.
Pitääkö tuohon tehdä joku lupalappu, ja täytyykö erikseen tilata joku palvelu, että lapsi menee oikeeseen koneeseen ym?
Itse matkustin aikoinaan 6-vuotiaana yksin lentokoneella mummolaan. Yksi koneen vaihtokin oli matkalla, mutta lentoemännät huolehtivat, että päädyin oikeaan paikkaan. Olihan se jännää.
Lisään vielä, että itse halusin, ja hyvin meni.
On tullut autettua monia lapsia vuosien mittaan, kun ovat jääneet väärälle pysäkille tai jopa kaupunkiin. Jotkut on jopa nousseet väärään kulkuneuvoon.
Kun aikoinaan lapsena matkustin yksin bussilla tai junalla, tärkein matkan anti oli, että sai katsella ikkunasta maisemia, erilaisia taloja ja muuta. Kyllä olin koko ajan selvillä, missä olen, vaikka oli puhelin käytettävissä, katselin mieluummin ulos. Tosin en matkustanut yksin pimeän aikaan.
Nykyajan mukuloilla valitettavasti elämä on puhelimen näytöllä, jos sitä ei ole, ollaan aivan pihalla neuvottomana.
Typerin kommentti: Piste, kysymysmerkki, huutomerkki