lääkäri ja kätilö heittäytyivät Outin ylävatsan päälle. Outi ei ollut saada henkeä, mutta vauva oli pakko saada ulos. Kipu oli sanoin kuvaam

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloinhan kirurgisia tapaturmapäivystyksiä aletaan pitää ilman aneja? Sorry, lääkäri ei nyt ehdi paikalle, haluatko että leikataan tämä sinun auto-onnettomuudessa puoliksi irronnut jalka silti? Otas tästä puutikku ja pure sitä ettet pure vahingossa kieltä poikki kivun takia.

Vitsi: ei kun kannattaa jokaisen suunnitella mahdollinen tapaturma ja sitten tehdä hengitysharjoituksia rentoutumista varten. Jos osaa hengittää oikein, niin ei satu. Ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Netistä löytyy aivan varmasti jotain hyviä jalanrentoutusvideoita kivun hallitsemiseksi. 

Raskaus ja synnytys kun eivät ole tapaturmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloinhan kirurgisia tapaturmapäivystyksiä aletaan pitää ilman aneja? Sorry, lääkäri ei nyt ehdi paikalle, haluatko että leikataan tämä sinun auto-onnettomuudessa puoliksi irronnut jalka silti? Otas tästä puutikku ja pure sitä ettet pure vahingossa kieltä poikki kivun takia.

Vitsi: ei kun kannattaa jokaisen suunnitella mahdollinen tapaturma ja sitten tehdä hengitysharjoituksia rentoutumista varten. Jos osaa hengittää oikein, niin ei satu. Ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

 

 

Hengittäminen itse asiassa auttaa kaikkien kipujen hallinnassa.

Tässähän loistava säästövinkki terveydenhuoltoon! Ladataan vaan nettiin joku hengitysharjoitusvideo, niin jatkossa voidaan hoitaa kaikki leikkaukset ja muut toim

Ja hei jos nainen pystyy niin ihan varmasti mieskin!

Vierailija kirjoitti:

Miksi naiset availevat jalkojaan sitten? Ja valitetaan kun synnytys sattuu? Jalat kiinni niin jää tämäkin valitus pois. Naisissa se vika kun niin helpolla pääsee kettu koloon. 

Niinhän naiset nykyään tekevätkin. Eivät lähde parisuhteisiin miehen kanssa ja jos lähtevätkin, eivät halua lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks aina kun naiset keskustelee synnytyksestä tai äitiydestä, se on kilpailua siitä, kuka on toiminut oikein? Kuka on paras synnyttäjä, kuka on paras äiti? Kenen mitali kiillotetaan?

Miksi ei löydy ymmärrystä sille, että toisen ihmisen kokemus voi olla ihan erilainen, yksilöllinen? Ehkä juuri sinun tapasi eivät toimikaan hänellä? Tai sitä ei ole mahdollista toteuttaa olosuhteiden vuoksi? 

Ehkä jonkun suunnitelma voi olla ettei tee suunnitelmaa...

Miksi aina kun puhutaan naisten huonosta kohtelusta ja nöyryyttämisestä synnytyksissä, ryntää aina joku kertomaan miten oli helppoa ja mukavaa oli. Hienoa että oli. Ole onnellinen. Mutta eikö ole hälyyttävää miten monen kokemukset ovat huonoja, ja siitä syystä että kohtelu on ollut huonoa. Minäkään en vähästä hätkähdä, valita tai säikähdä, kivun kestän kyllä, mutta huonoa kohtelua ihan ilman s

Täh? Miten mun vastaus muka liittyi huonon kohtelun sietämiseen tai helppoon synnytykseen? Mun pointti oli (kun täällä jotkut syyllistää siitä, ettei ole suunniteltu synnytystä synnytysasentoa yms myöten), että kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan vaikka mimmoiset suunnitelmat tekisi. Se mikä tuntui hyvältä raskausaikana ei synnytyksen hetkellä välttämättä tunnukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ns. Matalankynnyksen sektiota ei ole, se on lääkärien keino huijata synnyttämään alateitse.

Synnytyksen ollessa käynnissä tehdään sektio vaan lääketieteellisestä painavasta syystä, mutta loppuun asti yritetään repiä vaikka väkisin ulos, kuten tälle naiselle tehtiin.

Tuolle naiselle olisi pitänyt tehdä se sektio viimeistään siinä vaiheessa, kun ei tullut tarvetta ponnistaa. Se siitä matalasta kynnyksestä. 

Jos ei tule tarvetta ponnistaa, se kuulostaa sikiön virheasennolta. Eli sektio olisi, joo, siinä kohtaa järkevin vaihtoehto. Tuleehan siinäkin arpi, totta, mutta hallitusti ja sellaiseen paikkaan, jossa siitä ei ole haittaa. Plus lapselle sektio on riskittömämpi kuin tuo väkisin ulos kiskominen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

synnytyksen kulkuun voi todellakin itse vaikuttaa. Voi opetella rentouttamaan oman kehonsa. Voi opetella hengittämään eri tavoilla. Voi opetella kommunikoimaan. Esimerkiksi miettii miten voi ilmaista liian kovaa kipua, kun puhuminenkin tuntuu liian vaikealta ja niin edelleen. Kaikki nämä tehdään jo raskausaikana. Se on sitä valmistautumista. Voi pitää kuntonsa hyvänä. voi kokeilla etukäteen erilaisia synnytysasentoja.

En minä kyllä olisi ennen ensimmäistä synnytystä tiennyt ollenkaan, minkälainen asento ja liike rentouttaa juuri minun oloa. Ja siinä kohtaa, kun supistuskäyrä ei laskenut enää hetkeksikään alas, ei vatsaa saanut rentoutettua vaikka miten yritti ja puhalteli.

Synnytysasentoakaan en saanut valita synnytyksessä.

Kuntoni olen kyllä pitänyt hyvänä, koska harrastin jo ennen raskautta treenaamista.

Tuo on täysin väärin, ettei asentoa saa valita.

Pistää vihaksi moinen alistaminen ja tyhmyys.

Jos pistää vihaksi, kannattaa tulla vauvapalstalle määkimään. Se on suomalaisakan mielestä älykäs vaihtoehto. Ei ole suotavaa paikan päällä huomauttaa asiasta kätilöille ja synnytyslääkäreille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voi opetella kommunikoimaan. Esimerkiksi miettii miten voi ilmaista liian kovaa kipua, kun puhuminenkin tuntuu liian vaikealta ja niin edelleen."

 

Oisko mitään sellanen, että synnyttäjä ihan vaan sanoisi koska haluaa puudutteen, eikä tarvitsisi kärvistellä niin pitkälle että ei pysty edes puhumaan, ja sitten pitäisi vielä vetää joku sanaton puudutuksenpyyntöperformanssi pelkillä eleillä. Mikä voisikaan mennä pieleen noin hyvin suunnitellussa jutussa.

Ahaa, sinä olet näitä mielensä pahoittajia, jotka myös vääristelevät toisten viestejä. Ei ihmekään, jos naama on norsunvtlla.

Ei kai täällä toisten viestejä voi vääristellä, kun nehän ovat kaikkien nähtävillä. Ohis 

Aikamoista vääristelyä tuo teki.

Toinen ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloinhan kirurgisia tapaturmapäivystyksiä aletaan pitää ilman aneja? Sorry, lääkäri ei nyt ehdi paikalle, haluatko että leikataan 

Vitsi: ei kun kannattaa jokaisen suunnitella mahdollinen tapaturma ja sitten tehdä hengitysharjoituksia rentoutumista varten. Jos osaa hengittää oikein, niin ei satu. Ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

 

 

Hengittäminen itse asiassa auttaa kaikkien kipujen hallinnassa.

Tässähän loistava säästövinkki terveydenhuoltoon! Ladataan vaan nettiin joku hengitysharjoitusvideo, niin jatkossa voidaan hoitaa kaikki leikkaukset ja muut toim

Varmaan aika suuri osa leikkauksia voidaan perua kokonaan. Niitä niillä hoidettavia oireita kun voi ihan hyvin hallita hengittämällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloinhan kirurgisia tapaturmapäivystyksiä aletaan pitää ilman aneja? Sorry, lääkäri ei nyt ehdi paikalle, haluatko että leikataan tämä sinun auto-onnettomuudessa puoliksi irronnut jalka silti? Otas tästä puutikku ja pure sitä ettet pure vahingossa kieltä poikki kivun takia.

Vitsi: ei kun kannattaa jokaisen suunnitella mahdollinen tapaturma ja sitten tehdä hengitysharjoituksia rentoutumista varten. Jos osaa hengittää oikein, niin ei satu. Ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

 

 

Hengittäminen itse asiassa auttaa kaikkien kipujen hallinnassa.

Tässähän loistava säästövinkki terveydenhuoltoon! Ladataan vaan nettiin joku hengitysharjoitusvideo, niin jatkossa voidaan hoitaa kaikki leikkaukset ja muut toim

Eihän tuo noin väittänyt. Kirjoitti, että auttaa kaikkien kipujen hallinnassa. Ei kirjoittanut, että vie kaikki kivut pois. EIkö sinulla äly riitä tajuamaan, että kivun hallinta on eri asia kuin kivun poistuminen tai poistaminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ns. Matalankynnyksen sektiota ei ole, se on lääkärien keino huijata synnyttämään alateitse.

Synnytyksen ollessa käynnissä tehdään sektio vaan lääketieteellisestä painavasta syystä, mutta loppuun asti yritetään repiä vaikka väkisin ulos, kuten tälle naiselle tehtiin.

Tuolle naiselle olisi pitänyt tehdä se sektio viimeistään siinä vaiheessa, kun ei tullut tarvetta ponnistaa. Se siitä matalasta kynnyksestä. 

Jos ei tule tarvetta ponnistaa, se kuulostaa sikiön virheasennolta. Eli sektio olisi, joo, siinä kohtaa järkevin vaihtoehto. Tuleehan siinäkin arpi, totta, mutta hallitusti ja sellaiseen paikkaan, jossa siitä ei ole haittaa. Plus lapselle sektio on riskittömämpi kuin tuo väkisin ulos kiskominen.

Mulla ei tullut minkäännäköstä ponnistustarve. Ainoastaan supistukset oli kivuliaita taas. Mulla oli epiduraali, ehkä se vaikutti? Kätilö vaan kattoi jalkoväliin, että nyt ollaan täysin auki (8cm?) auki ja aletaan ponnistaa (kutsuin kipujen palaamisen takia hänet paikalle).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voi opetella kommunikoimaan. Esimerkiksi miettii miten voi ilmaista liian kovaa kipua, kun puhuminenkin tuntuu liian vaikealta ja niin edelleen."

 

Oisko mitään sellanen, että synnyttäjä ihan vaan sanoisi koska haluaa puudutteen, eikä tarvitsisi kärvistellä niin pitkälle että ei pysty edes puhumaan, ja sitten pitäisi vielä vetää joku sanaton puudutuksenpyyntöperformanssi pelkillä eleillä. Mikä voisikaan mennä pieleen noin hyvin suunnitellussa jutussa.

Ahaa, sinä olet näitä mielensä pahoittajia, jotka myös vääristelevät toisten viestejä. Ei ihmekään, jos naama on norsunvtlla.

Ei kai täällä toisten viestejä voi vääristellä, kun nehän ovat kaikkien nähtävillä. Ohis 

Aikamoista vääristel

Mitä väliä. Alkuperäinen viesti on siinä mukana. Siitä saa itse päätellä.

Kolmas ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks aina kun naiset keskustelee synnytyksestä tai äitiydestä, se on kilpailua siitä, kuka on toiminut oikein? Kuka on paras synnyttäjä, kuka on paras äiti? Kenen mitali kiillotetaan?

Miksi ei löydy ymmärrystä sille, että toisen ihmisen kokemus voi olla ihan erilainen, yksilöllinen? Ehkä juuri sinun tapasi eivät toimikaan hänellä? Tai sitä ei ole mahdollista toteuttaa olosuhteiden vuoksi? 

Ehkä jonkun suunnitelma voi olla ettei tee suunnitelmaa...

Miksi aina kun puhutaan naisten huonosta kohtelusta ja nöyryyttämisestä synnytyksissä, ryntää aina joku kertomaan miten oli helppoa ja mukavaa oli. Hienoa että oli. Ole onnellinen. Mutta eikö ole hälyyttävää miten monen kokemukset ovat huonoja, ja siitä syystä että kohtelu on ollut huonoa. Minäkään en vähästä hätkähdä, valita tai säikähdä, kivu

Suunnittelun idea on se, että tulee harjoiteltua etukäteen vaikkapa niitä erilaisia asentoja tai hengitystekniikoita, ettei tarvitse alkaa harjoittelemaan sitten tosi tilanteessa. Ei suinkaan se (kuten te tahdotte tahallisesti väärinymmärtää), että suunnittelee synnyttävänsä jakkaralla ja sitten pitääkin synnyttää makuulla ja suunnittleu meni mönkään. 

Samalla lailla pitäisi harjoitella etukäteen omasta asunnosta poistumista erilaisissa hätätilanteissa, jottei sitten hätätilanteessa tarvitse alkaa miettiä, että mitätässäpitäisitehdämistälöytäisintietoa. Kun on sitten pari kertaa tehnyt kuivaharjoittelua, niin tositilanteessa asiat sujuu oikeasti paljon helpommin.

Vierailija kirjoitti:

Synnytykseni oli niin hirveä, että en sen jälkeen suostunut hoitamaan lasta. Minulle oli ihan se ja sama, miten paljon vauva huusi, oliko sillä nälkä tai märkä vaippa. Muistin vain kivun.

Juuri tuon takia synnyttäjiä pitäisi kohdella paremmin. Vaikka kivulle ei lopulta pystyisikään tekemään mitään, on henkilökunnan asenteella valtava vaikutus. Tuleeko olo, että minua kohdellaan ihmisenä, vai olenko vain häiriötekijä, jonka pitäisi pitää suunsa kiinni ja mennä muualle. Jos kokemus on huono, käy juuri noin eli äiti ei pysty hoitamaan lastaan. Se tuskin on kenenkään mielestä toivottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voi opetella kommunikoimaan. Esimerkiksi miettii miten voi ilmaista liian kovaa kipua, kun puhuminenkin tuntuu liian vaikealta ja niin edelleen."

 

Oisko mitään sellanen, että synnyttäjä ihan vaan sanoisi koska haluaa puudutteen, eikä tarvitsisi kärvistellä niin pitkälle että ei pysty edes puhumaan, ja sitten pitäisi vielä vetää joku sanaton puudutuksenpyyntöperformanssi pelkillä eleillä. Mikä voisikaan mennä pieleen noin hyvin suunnitellussa jutussa.

Ahaa, sinä olet näitä mielensä pahoittajia, jotka myös vääristelevät toisten viestejä. Ei ihmekään, jos naama on norsunvtlla.

Ei kai täällä toisten viestejä voi vääristellä, kun nehän ovat kaikkien nähtävillä. Ohis&n

Niin oli ja sitä viestiä vääristeltiin.

Hohis.

"Tässähän loistava säästövinkki terveydenhuoltoon! Ladataan vaan nettiin joku hengitysharjoitusvideo, niin jatkossa voidaan hoitaa kaikki leikkaukset ja muut toim..."

Eihän tuo noin väittänyt. Kirjoitti, että auttaa "kaikkien kipujen hallinnassa. Ei kirjoittanut, että vie kaikki kivut pois. EIkö sinulla äly riitä tajuamaan, että kivun hallinta on eri asia kuin kivun poistuminen tai poistaminen?"

Eikä hän väittänyt mitä sinä väität hänen väittäneen. :D

Vierailija kirjoitti:

"Tässähän loistava säästövinkki terveydenhuoltoon! Ladataan vaan nettiin joku hengitysharjoitusvideo, niin jatkossa voidaan hoitaa kaikki leikkaukset ja muut toim..."

Eihän tuo noin väittänyt. Kirjoitti, että auttaa "kaikkien kipujen hallinnassa. Ei kirjoittanut, että vie kaikki kivut pois. EIkö sinulla äly riitä tajuamaan, että kivun hallinta on eri asia kuin kivun poistuminen tai poistaminen?"

Eikä hän väittänyt mitä sinä väität hänen väittäneen. :D

Niin,e i kirjaimellisesti väittänyt, mutta kun en osaa puhua xxx:lle  heidän tasollaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytykseni oli niin hirveä, että en sen jälkeen suostunut hoitamaan lasta. Minulle oli ihan se ja sama, miten paljon vauva huusi, oliko sillä nälkä tai märkä vaippa. Muistin vain kivun.

Juuri tuon takia synnyttäjiä pitäisi kohdella paremmin. Vaikka kivulle ei lopulta pystyisikään tekemään mitään, on henkilökunnan asenteella valtava vaikutus. Tuleeko olo, että minua kohdellaan ihmisenä, vai olenko vain häiriötekijä, jonka pitäisi pitää suunsa kiinni ja mennä muualle. Jos kokemus on huono, käy juuri noin eli äiti ei pysty hoitamaan lastaan. Se tuskin on kenenkään mielestä toivottavaa.

Äitiä ei pitäisi kohdella paremmin siksi että hän pystyy paremmin hoitamaan vauvaansa, vaan siksi että hän on ihminen. Äidillä on itseisarvo, ei vain välinearvo vauvan hoitajana ja kiintymyssuhteen muodostamisen mahdollistajana. Niiden suurta merkitystä yhtään väheksymättä. 

"Samalla lailla pitäisi harjoitella etukäteen omasta asunnosta poistumista erilaisissa hätätilanteissa, jottei sitten hätätilanteessa tarvitse alkaa miettiä, että mitätässäpitäisitehdämistälöytäisintietoa. Kun on sitten pari kertaa tehnyt kuivaharjoittelua, niin tositilanteessa asiat sujuu oikeasti paljon helpommin."

Montako hätätilannetta olet harjoitellut ilman ohjausta? Tuli vaan mieleen Googlettaa asiaa?

Vierailija kirjoitti:

Esikoiseni kuoli kohtuun 39+5. Jouduin synnyttämään alateitse ja yli tunnin ponnistusvaihe meni ilman mitään kivunlievitystä. "Kyllä ne kivut kestää kun tietää minkä palkinnon saa". Haistakaa paska! 

Ei tarvinnut leikata välilihaa, ei tulkut repeämiä. Lääkärin mielestä kaikki sujui kuin oppikirjassa eikä hän ymmärtänyt miksi minulle olisi jäänyt trauma. Sillä, että lopputuloksena oli kuollut vauva, ei hänen mielesään ollut mitään merkitystä.

Seuraavat kolme syntyivät sektiolla uuvuttavien taisteluiden jälkeen. Sektiot olivat biljoona kertaa parempi kokemus.

Kuollutta ei voinut ottaa ulos sektiolla, koska psykologien mielestä äiti ei silloin ymmärrä minne vauva on mahasta kadonnut. Psykologit: haistakaa paska!

Otan osaa. Sua kohdeltiin todella huonosti. Pitäisi löytyä henkilökunnalta sen verran empatiaa, etteivät mene laukomaan idioottikommentteja tuossa tilanteessa.

Tuosta ihan viimeisestä haluan kertoa oman, ihan erilaisen kokemukseni: Mulle tehtiin yllättäen sektio siksi, että istukka olikin osittain irti. Lapsi oli onneksi kunnossa koko ajan ja selvisi. Mitään supistuksia tai edes hormonaalisia muutoksia ei ollut tapahtunut, joten kaikki tapahtui kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mulla meni kolme kuukautta, että aloin tajuta, etten ollut enää raskaana. Se kuulostaa ihan hullulta, mutta liittyy varmasti juuri tuohon, ettei mitään synnytystä ollut missään vaiheessa. Eli vaikka sinun tapauksessasi olisi todellakin ollut inhimillistä antaa sektio, tuossa psykologien mielipiteessä on oman kokemukseni mukaan perää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks aina kun naiset keskustelee synnytyksestä tai äitiydestä, se on kilpailua siitä, kuka on toiminut oikein? Kuka on paras synnyttäjä, kuka on paras äiti? Kenen mitali kiillotetaan?

Miksi ei löydy ymmärrystä sille, että toisen ihmisen kokemus voi olla ihan erilainen, yksilöllinen? Ehkä juuri sinun tapasi eivät toimikaan hänellä? Tai sitä ei ole mahdollista toteuttaa olosuhteiden vuoksi? 

Ehkä jonkun suunnitelma voi olla ettei tee suunnitelmaa...

Miksi aina kun puhutaan naisten huonosta kohtelusta ja nöyryyttämisestä synnytyksissä, ryntää aina joku kertomaan miten oli helppoa ja mukavaa oli. Hienoa että oli. Ole onnellinen. Mutta eikö ole hälyyttävää miten monen kokemukset ovat huonoja, ja siitä syystä että kohtelu on ollut huonoa. Minäkään en vähästä hätkähdä, valita tai säikähdä, kivun kestän kyllä, mutta huonoa kohtelua ihan ilman s

Tästä muistui kiinalainen sananlasku: Kylmää teetä ja kylmää riisiä voi sietää, mutta ei kylmiä sanoja ja kylmiä katseita.