lääkäri ja kätilö heittäytyivät Outin ylävatsan päälle. Outi ei ollut saada henkeä, mutta vauva oli pakko saada ulos. Kipu oli sanoin kuvaam

Joku tuolla jossain kirjoitti pettymystään siitä, että "kun luvattiin tehdä se ja se, niin ei sitten tehtykään".

Mielestäni tuollainen ajatustapa kertoo tietämättömyydestä. Kun on kyse ihmiskehon toiminnasta, tai vaikka sen korjaamisesta jollain toimenpiteellä ja kun siitä on puhuttu ennen toimenpidettä ja sovittu, että tämä tehdään, niin kaikki oikeasti voi muuttua sillä välin kun toimenpidettä odottaa, juuri ennen toimenpidettä, tai sen aikana. Se, että toimenpidettä tai mitä tahansa lääketieteellistä hoitoa sitten muutetaankin lennosta, niin usein johtuukin noista yllättävistä ja ehkä harvinaisemmistakin käänteistä, joten turha pahoittaa mieltään siitä, jos joku toimepide muuttuukin toiseksi.  Niiltä lääkäreiltä ja kätilöiltä voi aina kysyä, että miksi päädyttiin tähän, kun oli sovittu tästä ja tästä. Sillä lailla oma ymmärryskin paranee.

Vierailija kirjoitti:

Joku tuolla jossain kirjoitti pettymystään siitä, että "kun luvattiin tehdä se ja se, niin ei sitten tehtykään".

 

Mielestäni tuollainen ajatustapa kertoo tietämättömyydestä. Kun on kyse ihmiskehon toiminnasta, tai vaikka sen korjaamisesta jollain toimenpiteellä ja kun siitä on puhuttu ennen toimenpidettä ja sovittu, että tämä tehdään, niin kaikki oikeasti voi muuttua sillä välin kun toimenpidettä odottaa, juuri ennen toimenpidettä, tai sen aikana. Se, että toimenpidettä tai mitä tahansa lääketieteellistä hoitoa sitten muutetaankin lennosta, niin usein johtuukin noista yllättävistä ja ehkä harvinaisemmistakin käänteistä, joten turha pahoittaa mieltään siitä, jos joku toimepide muuttuukin toiseksi.  Niiltä lääkäreiltä ja kätilöiltä voi aina kysyä, että miksi päädyttiin tähän, kun oli sovittu tästä ja tästä. Sillä lailla oma ymmärryskin paranee.

Minä ainakin kirjoitin, että pelkopolilla vannottiin ja vakuutettiin, että synnytyksestä saadetaan siedettävän kivuton ja että mitään vammoja ei tarvitse pelätä. Tosiasiassa synnytystä pitkitettiin tuntikausia ennen sektiopäätöstä, eikä siinä vaiheessa saanut enää lisää epiduraalia, vaan piti vain kestää sietämättömät kivut ja pelko lapsen vammautumisesta sydänäänien laskun vuoksi.

Kun puhuin lääkärin kanssa jälkikäteen, hän oli sitä mieltä, että synnytys meni niin kuin pitikin, vaikka varmasti ylittikin sietokykyni. Ehdotti, että menen pelkopolille, jos vielä harkitsen toista lasta. En tiedä, että mitä niillä katteettomilla lupauksilla ja sanahelinällä tekee, kun tosiasia on se, että synnytys saa olla naiselle miten traumatisoiva ja tuskainen tahansa, eikä itse synnytystilanteessa ole mitään oikeuksia.