lääkäri ja kätilö heittäytyivät Outin ylävatsan päälle. Outi ei ollut saada henkeä, mutta vauva oli pakko saada ulos. Kipu oli sanoin kuvaam

Vierailija kirjoitti:

Tuosta raapimisesta ja potkimisesta. En muista olenko itse tehnyt niin, mutta ystävissäni on monia kätilöitä, joten olen nähnyt heidän kädet ja kyljet useasti ja tiedän heidän kertomuksia. Ei ole kovin ilmeisesti kovinkaan tavatonta, että kivun sokaisemana raavitaan, huudetaan ja potkitaan. Ei siihen voi kun sanoa napakasti. 

Heillä on siis kyljet usein mustelmilla ja kädet naarmuilla. 

Eli kun ihminen on kivun sokaisema, niin auttaa kun tiuskitaan ja käsketään käyttäytyä?

Vierailija kirjoitti:

Oletko jotenkin päävikainen? Jälkivuoto on tietysti suurimmillaan heti synnytyksen jälkeen. Ei sitä samaa tahtia enää viikkojen päästä tule. Siivoavatko potilaat muillakin osastoilla wc:n toisten jäljiltä? Ja tuohon 10-21 ulkopuolelle jää aika paljon tunteja kun mies ei ole paikalla. Vai meinasitko, että vastasyntynyt nukkuu nätisti koko yön?

 

Ei ole päässä vikaa, tosin kommentistasi päätellen et näytä olevan pensselin terävin kynä.

On toki jälkivuoto suurinta synnytyksen jälkeen. Mitä sitten? Etkö osaa käyttää sidettä? Voit toki odottaa, että siivooja käy jonkun veritipan pöntön reunalta putsaamassa. Itse en kokenut tästä nyt olevan niin isoa vaivaa, että olisin viitsinyt asiasta numeroa tehdä.  Mikäli sinulla itselläsi lapsia edes olisi tietäisit, että vastasyntynyttä syötetään noin 3 tunnin välein. Ja en ole niin päävikainen, etten selvisi vauvan hoidosta hetkeä ihan yksinäänkin.

Kuule sitä verta valui jalkoja pitkin maahan asti vaikka oli sairaalan vaippa. Yritin kysyä ottaisivatko vauvan siksi aikaa kun pesen itseäni ja vaihdan vaatteet ja lakanat. Huom. siis samana päivänä synnyttäneenä. Eivät ottaneet, oli kuulemma muutakin tekemistä. Piti jättää huutava vauva huoneeseen ja lähteä pesemään itseä ja vaihtamaan lakanoita. Vessan ymmärsin kuitenkin pestä jäljiltäni. Verta oli vähän enemmän kuin tippa.

Olen ollut sairaalassa huomattavasti parempivointisena, ja on passattu sänkyyn asti ruuat, lakanat vaihdettu sillä aikaa kun käyn suihkussa. Kun olet vastasynnyttänyt, verta vuotava ja alapää riekaleina, hoidat vauvaa yhdellä kädellä kun toisessa on kanyyli etkä voi sitä käyttää, saat vain luvan selvitä omin nokkinesi, mitäs läksit. Kohtelu on kammottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen osan kirjoituksia. 

Miten esimerkiksi se olis pitänyt hoitaa, jos vauva ei saa happea kuin äidin ollessa yhdessä asennossa? Tässä kritisoitiin, ettei äitiä huomioitu yhtään. Olisiko se aidosti kirjoittajan mielestä parempi, että äiti saisi liikkua ja vauva kärsisi hapen puutteesta? 

Toinen, mitä ihmettelen on se, että miksi teille ei saisi sanoa, että ole hiljaa/ älä huuda. Se nimittäin vain häiritsee ponnistamista ja riippuen äänen korkeudesta, estää kohdunkaulan rentoutumista  

Tai jos raavitte ja potkitte kätilöä, hän varmasti asiasta napakasti sanoo! 

Sitäjään en ihan ymmärrä, että miksi silloin kun on hartiabystokia, niin oikeasti, että haluaisi kätilön vain toimivan. Ei minulle tulisi mieleenkään, että siinä tilanteessa tarvitsisi ketään muuta miettiä, kun sitä vauvan irrotusta. Kyse on minuuteista, e

Tenniksessä on ainakin huutaminen kielletty. Tuomari puuttuu heti, jos yrittää huutaa. 

"Kuule sitä verta valui jalkoja pitkin maahan asti vaikka oli sairaalan vaippa. Yritin kysyä ottaisivatko vauvan siksi aikaa kun pesen itseäni ja vaihdan vaatteet ja lakanat. Huom. siis samana päivänä synnyttäneenä. Eivät ottaneet, oli kuulemma muutakin tekemistä. Piti jättää huutava vauva huoneeseen ja lähteä pesemään itseä ja vaihtamaan lakanoita. Vessan ymmärsin kuitenkin pestä jäljiltäni. Verta oli vähän enemmän kuin tippa."

Sinulla tälläinen kokemus, toisella toisenlainen. Sinulla ollut tympeitä hoitajia tai resurssipulan vuoksi liian kiireisiä, toisella ystävällisempi kohtelu. Ei tämä tee tuota toisen positiivisempaa kokemusta epätodeksi. 

Kerronta itse vastaavasta tilanteesta kun synnytyksen jälkeen oma pidätyskyky oli mennyt. Lähdin vaihtamaan vauvalle vaippaa ja laskin allenin käytävällä. Pyysin hoitajaa apuun ja hän meni vaihtamaan vauvan vaipan kun minä menin pesemään itseni. Käytäväkin oli siivottu kun siitä seuraavan kerran kuljin.

Vierailija kirjoitti:

"Kuule sitä verta valui jalkoja pitkin maahan asti vaikka oli sairaalan vaippa. Yritin kysyä ottaisivatko vauvan siksi aikaa kun pesen itseäni ja vaihdan vaatteet ja lakanat. Huom. siis samana päivänä synnyttäneenä. Eivät ottaneet, oli kuulemma muutakin tekemistä. Piti jättää huutava vauva huoneeseen ja lähteä pesemään itseä ja vaihtamaan lakanoita. Vessan ymmärsin kuitenkin pestä jäljiltäni. Verta oli vähän enemmän kuin tippa."

 

Sinulla tälläinen kokemus, toisella toisenlainen. Sinulla ollut tympeitä hoitajia tai resurssipulan vuoksi liian kiireisiä, toisella ystävällisempi kohtelu. Ei tämä tee tuota toisen positiivisempaa kokemusta epätodeksi. 

Kerronta itse vastaavasta tilanteesta kun synnytyksen jälkeen oma pidätyskyky oli mennyt. Lähdin vaihtamaan vauvalle vaippaa ja laskin allenin käytävällä. Pyysin hoitajaa apuun ja hän meni vaihtamaan vauvan vaipan kun minä menin pesemään itseni. Käytävä

"On toki jälkivuoto suurinta synnytyksen jälkeen. Mitä sitten? Etkö osaa käyttää sidettä? Voit toki odottaa, että siivooja käy jonkun veritipan pöntön reunalta putsaamassa. Itse en kokenut tästä nyt olevan niin isoa vaivaa, että olisin viitsinyt asiasta numeroa tehdä. Mikäli sinulla itselläsi lapsia edes olisi tietäisit, että vastasyntynyttä syötetään noin 3 tunnin välein. Ja en ole niin päävikainen, etten selvisi vauvan hoidosta hetkeä ihan yksinäänkin." 

Onko tämä joku parempi kokemus, johon pitäisi olla vaan, että hienoa jee. Vähättelyä alusta loppuun. -Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko jotenkin päävikainen? Jälkivuoto on tietysti suurimmillaan heti synnytyksen jälkeen. Ei sitä samaa tahtia enää viikkojen päästä tule. Siivoavatko potilaat muillakin osastoilla wc:n toisten jäljiltä? Ja tuohon 10-21 ulkopuolelle jää aika paljon tunteja kun mies ei ole paikalla. Vai meinasitko, että vastasyntynyt nukkuu nätisti koko yön?

 

Ei ole päässä vikaa, tosin kommentistasi päätellen et näytä olevan pensselin terävin kynä.

On toki jälkivuoto suurinta synnytyksen jälkeen. Mitä sitten? Etkö osaa käyttää sidettä? Voit toki odottaa, että siivooja käy jonkun veritipan pöntön reunalta putsaamassa. Itse en kokenut tästä nyt olevan niin isoa vaivaa, että olisin viitsinyt asiasta numeroa tehdä.  Mikäli sinulla itselläsi lapsia edes olisi tietäisit, että vastasyntynyttä syötetään noin 3 tunnin välein. Ja en ole niin päävikainen, etten selv

Olen ollut sairaalassa huomattavasti parempivointisena, ja on passattu sänkyyn asti ruuat, lakanat vaihdettu sillä aikaa kun käyn suihkussa. Kun olet vastasynnyttänyt, verta vuotava ja alapää riekaleina, hoidat vauvaa yhdellä kädellä kun toisessa on kanyyli etkä voi sitä käyttää, saat vain luvan selvitä omin nokkinesi, mitäs läksit. Kohtelu on kammottavaa.

Tämäpä, sama kokemus. Muutama vuosi aiemmin olin sairaalassa toisella osastolla, ja tosiaan kyllä huolehdittiin ja ruokakin tuotiin nenän eteen, vaikka sen olisin ehkä saanut jotenkin itsekin haettua.

Synnyttäneiden osaston meininki olikin sitten muuta. Valvoin lähes sen koko ajan mitä osastolla olin, ruoka olisi pitänyt hakea itse jo seuraavana päivänä kiireellisen sektion jälkeen. Kun pyysin apua vauvan nostamiseen hoitopöydälle (niin, tosiaan kun se vatsa leikattu auki, niin "vähän" on huteraa oma liikkuminen), niin tästäkin pöyristeltiin, että miten meinaan kotona pärjätä, ja että aionko edes yrittää nostaa vauvaa itse. 

Tuntui, etten olisi ollut potilas lainkaan, vaikka vatsani oli avattu ja tehty se suuri ja vaarallinen leikkaus, joksi sektiota ennen synnytystä kutsutaan. 

"Onko tämä joku parempi kokemus, johon pitäisi olla vaan, että hienoa jee. Vähättelyä alusta loppuun. -Eri"

No hänhän vastasi siihen kun joku kirjoitti hänen alkuperäiseen tekstiin kommentin aloittaen sanoilla: oletko päävikainen? Eli ihan asiallista kommenttia joku alkoi väheksymään ensimmäisenä haukkumalla kirjoittajaa. Lue vähän taaksepäin niin näet miten keskustelu rakentui.

Vierailija kirjoitti:

"Kuule sitä verta valui jalkoja pitkin maahan asti vaikka oli sairaalan vaippa. Yritin kysyä ottaisivatko vauvan siksi aikaa kun pesen itseäni ja vaihdan vaatteet ja lakanat. Huom. siis samana päivänä synnyttäneenä. Eivät ottaneet, oli kuulemma muutakin tekemistä. Piti jättää huutava vauva huoneeseen ja lähteä pesemään itseä ja vaihtamaan lakanoita. Vessan ymmärsin kuitenkin pestä jäljiltäni. Verta oli vähän enemmän kuin tippa."

 

Sinulla tälläinen kokemus, toisella toisenlainen. Sinulla ollut tympeitä hoitajia tai resurssipulan vuoksi liian kiireisiä, toisella ystävällisempi kohtelu. Ei tämä tee tuota toisen positiivisempaa kokemusta epätodeksi. 

Kerronta itse vastaavasta tilanteesta kun synnytyksen jälkeen oma pidätyskyky oli mennyt. Lähdin vaihtamaan vauvalle vaippaa ja laskin allenin käytävällä. Pyysin hoitajaa apuun ja hän meni vaihtamaan vauvan vaipan kun minä menin pesemään itseni. Käytävä oli siivottu kun siitä seuraavan kerran kuljin.

Jos niitä lapsia halutaan lisää syntyväksi, niin eikö silloin pitäisi panostaa siihen, ettei asiallinen kohtelu osastolla ole mitään positiivinen yllätys, vaan ihan lähtökohtainen oletusarvo?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole rahaa siihen että kaikki pelokkaat leikattaisiin. 

Väitä nyt ihmeessä vielä että leikkaus on pakko suorittaa ilman puudutuksia tai nukutuksia välittömästi, jotta saadaan uusi tuore lypsylehmä takomaan fyrkkaa valtion kassaan.

Mitäpä te täällä mesoatte naisten huonoa kohtelua. Setahan antaa teille ratkaisun avaimet ja tien onneen. Vaihdatte vaan sukupuoltanne mieheksi. Hekin voivat nykyään synnyttää. Ja kas noin ei enää huonoa kohtelua. Olkaa hyvä vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta raapimisesta ja potkimisesta. En muista olenko itse tehnyt niin, mutta ystävissäni on monia kätilöitä, joten olen nähnyt heidän kädet ja kyljet useasti ja tiedän heidän kertomuksia. Ei ole kovin ilmeisesti kovinkaan tavatonta, että kivun sokaisemana raavitaan, huudetaan ja potkitaan. Ei siihen voi kun sanoa napakasti. 

Heillä on siis kyljet usein mustelmilla ja kädet naarmuilla. 

Eli kun ihminen on kivun sokaisema, niin auttaa kun tiuskitaan ja käsketään käyttäytyä?

Synnyttäminen vaatii asennetta. On ihan oikein, että kätilö komentaa äitiä, joka perseilee. Kenenkään ei tarvitse työssään sietää väkivaltaa, eikä synnyttäminen anna oikeutta olla väkivaltainen. Tarkoitus on saada lapsi hengissä tähän maailmaan. Siinä on monesti kyse nopeasta toiminnasta, ei mamman kädestä pitämisestä. 

Vierailija kirjoitti:

"Onko tämä joku parempi kokemus, johon pitäisi olla vaan, että hienoa jee. Vähättelyä alusta loppuun. -Eri"

No hänhän vastasi siihen kun joku kirjoitti hänen alkuperäiseen tekstiin kommentin aloittaen sanoilla: oletko päävikainen? Eli ihan asiallista kommenttia joku alkoi väheksymään ensimmäisenä haukkumalla kirjoittajaa. Lue vähän taaksepäin niin näet miten keskustelu rakentui.

Hän vastasi tähän, jossa siis sanotaan muiden valehtelevan, olevan laiskoja ja hemmottelua odottavia, väitti että mies kyllä saa olla lähes koko päivän mukana, hoitajat auttaa. Eikö tässä väheksyä?

"Äkkiseltään tuntuisi, että täällä on tarinoihin laitettu vähän reilummasti värikynää. Kokemukseni mukaan sairaalan henkilökunta on aina ollut ystävällistä ja käyttäytynyt korrektisti. Aina olen saanut apua halutessani niin vauvan hoidossa kuin muutenkin. Onpa hoitaja jopa tarjoutunut tuomaan ruokatarjottimen huoneeseeni ja auttanut lakananvaihdossa.

Täältä saa lukea, että miten verta valuvana on jouduttu vaihtamaan omia lakanoita ja hoitamaan itse vauvaa. Tosiaan se jälkivuoto kestää jotain 4-6 viikkoa yleensä. Ajattelitteko maata sen ajan sängyssä? Ja kenen se vauva pitäisi hoitaa? Itse ainakin haluan pitää omani lähelläni muutoin, joskin yöksi annoin hänet muutamaksi tunniksi hoitajille, että sain vähän unta palloon. Sitten tämä väite, että kun ei saanut perhehuonetta, ei mies voinut olla auttamassa? Kyllä vierailuajat osastolla tais olla klo. 10-21 tms., jonka aikana mies sai olla apuna just niin paljon kuin itse halusimme. Joku valittaa, että osaston WC oli likainen. Tämä vain tarkoittaa, että siellä oli käynyt joku porsas ennen sinua joka ei osaa siivota jälkiään. Odotitko todella, että hoitaja kulkee edelläsi vessankin siisteyden tarkistamassa ja tarvittaessa siivoamassa? 

Jos odotitte synnytyksen jälkeen osastohoidon olevan joku viiden tähden hemmottelulomakokemus, jossa ette joudu itse laittamaan tikkua ristiin, olette varmaan olleet todella pettyneitä."

Vierailija kirjoitti:

Minulle jäi myös laskeumaa. Mikä siinäkin on, ettei näitä hoideta.

Menet lääkäriin ja vaadit asian hoitamista. Tosin siitä pitäisi olla jotain näyttöä ja haittaa, että laskeumaa on. Jos se vain tuntuu siltä, niin se ei oikein riitä. Kaikissa kirurgisia operaatioissa on myös se vaara, että vaivat vain pahenevat. Ei elävän kudoksen korjaaminen ole ihan niin yksinkertaista, kuin koneen. 

Sait varmaan jumppaohjetta alapäätä varten. Kai olet niitä noudattanut ja laihduttanut raskauskilot pois? Nämä tylsät asiat monesti korjaavat ongelmat. Suurin ongelma on se, että äidit eivät tee mitään itse asioiden eteen. Odotetaan vaan, että kirurgi korjaa. Senkin operaation jälkeen tulee muuten ne laihdutus- ja jumppaohjeet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta raapimisesta ja potkimisesta. En muista olenko itse tehnyt niin, mutta ystävissäni on monia kätilöitä, joten olen nähnyt heidän kädet ja kyljet useasti ja tiedän heidän kertomuksia. Ei ole kovin ilmeisesti kovinkaan tavatonta, että kivun sokaisemana raavitaan, huudetaan ja potkitaan. Ei siihen voi kun sanoa napakasti. 

Heillä on siis kyljet usein mustelmilla ja kädet naarmuilla. 

Eli kun ihminen on kivun sokaisema, niin auttaa kun tiuskitaan ja käsketään käyttäytyä?

Synnyttäminen vaatii asennetta. On ihan oikein, että kätilö komentaa äitiä, joka perseilee. Kenenkään ei tarvitse työssään sietää väkivaltaa, eikä synnyttäminen anna oikeutta olla väkivaltainen. Tarkoitus on saada lapsi hengissä tähän maailmaan. Siinä on monesti kyse nopeasta toiminnasta, ei mamman kädestä pitämisestä. 

Just. No, toivottavasti tämä kommentti muistetaan kun taas äimistellään, että miksei synnytetä enempää.

Vai on kivuissaan oleva synnyttäjä jo perseilijä kun ei voi olla näyttämättä kipujaan. Kun suhtaudut synnyttäjään kuin synnytyskoneeseen ("ei ole kyse mamman kädestä pitämisestä!!"), niin mahtaako lähteä synnytykseen enää toiste?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole rahaa siihen että kaikki pelokkaat leikattaisiin. 

Leikkaus ei ole niin kallis etten sitä omalle naiselleni maksaisi vaikka yksityisellä. Jenkkilässä ilman vakuutuksia taitaa maksaa 20 000 - 40 000 taalaa.

Mieluummin ehjä vaimo ja julkisella töihin kuin rikkinäinen eukko ja auto.

"Jos niitä lapsia halutaan lisää syntyväksi, niin eikö silloin pitäisi panostaa siihen, ettei asiallinen kohtelu osastolla ole mitään positiivinen yllätys, vaan ihan lähtökohtainen oletusarvo?"

Kyllä tottakai. Siksipä ei kannatakaan tämän keskustelupalstan otannasta tehdä kovin kummoisia yleistyksiä. Ei täällä kukaan suunnilleen uskalla hyvistä kokemuksista kertoa kun saa paskaa niskaansa.

Täällä taitaa suurinta osaa ei-synnyttäneitä huolettaa se, että pipari menee rikki vauvan myötä. Syy se on sekin olla hankkimatta lapsia. Älkää hankkiko. Mitä sitä muita turhaan pelottelemaan. 

Sektio lihavalle on muuten todellinen riski. Lisäksi sektiosta jää ruma arpi. Mitä lihavampi äiti, sitä rumempi arpi. 

Synnytys ei tosiasiassa ole sen parempi kokemus, kuin oikein kunnolla pskalla käyminen. Sattuu toki, mutta lääkkeitä asiaan on. Epiduraali poistaa kehon kyvyn synnyttää se lapsi. Sitten kiskotaan ja painetaan jne.  Naisen kroppa on tosiasiassa tehty lapsentekoa ajatellen. Luottakaa siihen, että keho tietää. Yleensä ongelmia tulee, jos hommaa joudutaan jouduttamaan syystä tai toisesta. Ja sitten keho ei kestä, kun se ei ole saanut rauhassa mukautua asiaan. 

Supistuksissa lohdullista on se, että ne kestävät vain hetken. Alkaa ja loppuu. Ei se synnytyksiin mitään tuntien tuskassa kieriskelyä ole. Omaa oloa pystyy helpottamaan. Itsellä auttoi liikkuminen. Synnytyksestä selviää asenteella ja siinä se tukihenkilö on apuna - ellei se sitten lue iltapäivälehteä kännykästä, eli ei tee hommaansa. Nakatkaa sellaiset apulaiset pihalle. 

En tajua miksi ihmiset suostuu tuohon. Minä olen synnyttänyt kaikki kolme lastani suunnitellulla sektiolla HUS:ssa. Sain sektiot kun vaihtoehtoni oli abortti. Kaikki leikkaukset ovat olleet helppoja, olen kotiutunut kahdesta viimeisestä yhden yön jälkeen. Imettänyt olen jokaisen lapsen ja viimeisen sektion yhteydessä oli vielä helppo pistää ns piuhat poikki. Suosittelen!

"Hän vastasi tähän, jossa siis sanotaan muiden valehtelevan, olevan laiskoja ja hemmottelua odottavia, väitti että mies kyllä saa olla lähes koko päivän mukana, hoitajat auttaa. Eikö tässä väheksyä?"

Niin no tekstihän alkoi sillä, että uskoo kertomusten olevan liioiteltuja. Niin uskon minäkin. Vastaili ihmisten valituksiin, mitä ketjuissa lukenut, omalla kokemuksella. Asenne täällä tosiaan joillain sellainen, että odottaa suunnilleen oman piian seisovan osastolla nurkassa jolta odottaa ympärivuorokautista palvelua. Ehkä odotuksiaan pitäisi laskea vähän realistisemmalle tasolle.

Vierailija kirjoitti:

"Hän vastasi tähän, jossa siis sanotaan muiden valehtelevan, olevan laiskoja ja hemmottelua odottavia, väitti että mies kyllä saa olla lähes koko päivän mukana, hoitajat auttaa. Eikö tässä väheksyä?"

 

Niin no tekstihän alkoi sillä, että uskoo kertomusten olevan liioiteltuja. Niin uskon minäkin. Vastaili ihmisten valituksiin, mitä ketjuissa lukenut, omalla kokemuksella. Asenne täällä tosiaan joillain sellainen, että odottaa suunnilleen oman piian seisovan osastolla nurkassa jolta odottaa ympärivuorokautista palvelua. Ehkä odotuksiaan pitäisi laskea vähän realistisemmalle tasolle.

 Ja jatkan vielä, että eihän tässä valehdellut vaan kyllä osastolla saa olla se mies mukana vierailuajan puitteissa ihan niin paljon kuin haluatte. Valheitako te nyt haluatte kuulla?