Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu että kun ihmiselle tulee ikää niin se lopettaa liikuntaharrastukset ja sen ainoa liikunta on kävely?
30.12.2024 |
Oletteko koskaan nähneet yli 50 vuotiaita vanhuksia esim. luistelemassa, laskettelemassa tai pelaamassa jalkapalloa?
Kommentit (184)
Juoksutapahtumassa on yli 80-vuotiaita miehiä ja yli 65-vuotiaita naisia!
Kuntosalilla on molemmissa sukupuolissa yli 80-vuotiaita liikkumassa!
Nivelet ja jänteet ovat erityisesti yli 50-vuotiaiden naisten ongelmakohta. Siksi kävely on hyvä vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi mummut ei skeittaa tai hypi uimarantojen hyppytorneista?
Voi kulta pieni, kun kasvat ja vanhenet, niin sitten viimeistään tiedät syyn.
Nyt tuli rankka yleistys. Tiedän yli 50-vuotiaita *vanhuksia*, jotka hiihtävät, uivat, pyöräilevät, laskettelevat, käyvät salilla ja tietenkin se kävely ja suurin osa nuoremmista ei harrasta minkäänlaista liikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäisen kannattaa välttää lajeja, joissa on loukkaantumisvaara. Vaikka mieli olisi nuorekas, niin vammat eivät parane samalla tavalla kuin nuorena. Omassa suvussa on nivelongelmia ja hautaan saakka ilman leikkauksia näyttävät pääsevän vain ne, jotka eivät ole urheilleet. Innokkaimmat urheilijat on leikattu ensimmäisen kerran jo kolmekympisinä.
Miten paljon nuorempina ne leikkaamattomat pääsee sinne hautaan? Kaikki tuntemani yli ysikymppiset on sellaisia, jotka ovat koko ikänsä aktiivisesti urheilleet.
Yli ysikymppiseksi näyttävät pääsevän. Näistä nuorina leikellyistä ei vielä ole tietoa. Vanhemmiten kunto kyllä huononee nopeasti, jos kävelykykykin menee.
Joo, en oo vielä 50 v mutta ainoot on nyt kävely ja kotijumppa. Salille voisin tosin mennä, jos ois aikaa ja rahaa. Uimaan myös mutta niskat on tällä hetkellä siinä kunnossa, että uinti saa pään ihan sekaisin. Lasketellut en ole koskaan. Hiihdossa olin aina tosi huono mutta lasten ollessa pieniä käytiin hiihtämässä. Hiihto on kuitenkin nyt liian raskasta ja pelkään kaatumista. Samoin luistelussa pelkään kaatumista eikä luistimet enää mahdu. Jalkapallo loppui kun polvi kipeytyi. Että siinä mun selitykset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mummut ei skeittaa tai hypi uimarantojen hyppytorneista?
Voi kulta pieni, kun kasvat ja vanhenet, niin sitten viimeistään tiedät syyn.
Unohdit nyt tohkeissasi vastata kysymykseen.
Kun ikää karttuu ja nivelet huononevat, niin lapsuuden ja nuoruuden luistelu- ja pujotteluharrastukset tahtovat jäädä. Juokseminenkin jää juuri kuluneiden nivelien ja salakavalasti kertyneiden liikakilojen takia. Kun loppuu vauhdikkaampi ja hauskempi tapa liikkua, niin tilalle on keksittävä tylsempää. Sittenpä se on sitä kävelyä ja punttisalia, joogaa ja vesijuoksua. Pääasia, että liikkuu ja pitää huolen kunnostaan vaivoista huolimattta. Se vaan lähinnä ihmetyttää, miksi nykynuoret eivät välitä huolehtia aerobisesta kunnostaan tai koordinatiota ja jäntevyyttä kehittävistä liikuntalajeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpsis, ikärasismia.
Yli 50-vuotiaat vanhukset! Minä olen 59 ja mieheni 64. Emme todellakaan tunne itseämme vanhuksiksi. Viimeisen viikon aikana mieheni on käynyt pari kertaa hiihtämässä. Minä olen puolestani käynyt juoksulenkillä ja kuntosalilla. Laskettelua ja jalkapalloa emme tosin harrasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku tietäjä totesi mediassa että ihmisen hapenottokyky laskee 1.5 % per vuosi oliko se nyt kaksikymppisestä eteenpäin. Eli jos kolmevitosena hölkkä tuntui helpolta, se ei ole enää sitä viisikymppisenä.
Tennis varmaan sopii iäkkäämmillekin kun siinä saa välillä vetää happea.
Vierailija kirjoitti:
Miksi mummut ei skeittaa tai hypi uimarantojen hyppytorneista?
Ei vai?
Mitäs tämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viiskymppisenä vielä juoksin maastossa, tanssin, pyöräilin ja kiipeilin. Huolimatta 46- vuotiaana sairastetusta aivoverenvuodosta (josta toipuminen kesti pitkään).
Sen jälkeen multa on kulumien vuoksi leikattu molemmat jalkaterät. Olen myös sairastanut syövän. Molemmissa polvissa on kulumat, oikea jo neljännen asteen. Myös niska on kulunut. Ranteissa ja sormissa on särkyjä, mutta ei ole tutkittu. En halua tietää kuinka kuluneet ne ovat. Olen 63-vuotias. Leikkausten jälkeen ja pahimpina sytostaattiaikoina liikunnassa on ollut taukoja. Mutta, enää näillä polvilla ei juosta, hypitä eikä kiipeillä seinillä. Kävelen, uin, vesijumppaan, käyn pilateksessa ja joogassa ja kuntosalilla, pyöräilen.
Haluaisin nähdä moniko aloittajan kaltainen tyhjäpää hymistelee pyhää itsetyytyväisyyttä ja tuomitsee toisia - tietämättä kenenkään toisen kipuja, vaivoja ja elämäntilannetta.
Minua ihmetyttää se, miten epärehellisiä jotkut ovat elämäntapojensa suhteen. Eräs reilu viisikymppinen työkaverini väittää kulkevansa lähes kaikki matkat arjessa kävellen ja käyttävänsä autoa vain poikkeustilanteissa. Hän sattuu asumaan naapurinani enkä ole koskaan nähnyt hänen lähtevän tai tulevan mistään kävellen. Autoa sen sijaan näen hänen käyttävän päivittäin. Työmatka on vajaa kilometri, ja senkin hän kulkee lähes aina autolla, vaikka väittää kävelevänsä työmatkat. Omalle toiminnalleen tulee helposti sokeaksi.
Luulen, että ruuhkavuosina monilla jäävät omat liikuntaharrastukset vähemmälle ja arjessa kuljetaan enemmän autolla kuin nuorempana. Tämä jää sitten päälle. Opittuja tapoja on vaikea muuttaa. Mietin usein nähdessäni vanhempia kentän tai uimahallin laidalla selailemassa puhelintaan lapsen treenien ajan, että miksi vanhemmat eivät treenaa samalla. Esimerkiksi lapsen uintitreenien aikaan voisi käydä uimassa, vesijuoksemassa tai uimahallin kuntosalilla. Moni tuntemani ruuhkavuosia elävä vanhempi vetoaa kiireeseen, kun jutellaan liikuntaharrastuksista. Minusta kyse on kuitenkin yleensä enemmän priorisoinnista ja mukavuudenhalusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä yleistä tätä liikuntaharrastusten lopahtamista ikääntyessä. Olen nainen 68 v. ja minä aloitin ne säännölliset kävelytkin vasta työkiireiden loputtua eläkeiässä ja sen lisäksi pyöritän päivittäin hulavannetta ja teen joitakin jumppaliikkeitä käsipainoilla kotona paitsi kahtena päivänä viikossa jolloin käyn kuntosalilla, jossa näyttää käyvän useitakin jopa reippaasti yli 80 vuotiaita sangen hyväkuntoisen oloisia miehiä ja naisiakin.
Kyllä mä luistelen. Sain kuudennella luokalla hokkarit ja se olikin rakkautta ensi luistelulla. Nyt noin 40 vuotta sen jälkeen, ei rakkaus lajiin ole kadonnut.
Lasketellut en ole koskaan, en halua. Mutta sitä alamäkiluistelua voisin koittaa
Kävelen myös paljon. Ei ainakaan vielä kolota mistään tällä vanhuksella.
N 53
Tai sitten liikkuvat eri aikaan kuin sinä! Oman naapuriston eläkeläiset (jotka eivät kyllä ole viiskymppisiä, heh) käyvät avannossa aamu 7 tai aamupäivällä. Myös sali ja ryhmäliikuntatunneilla näkee aamuisin ja aamupäivisin paljon vanhempaa porukkaa. En minäkään kävisi täydellä salilla kello 17 jälkeen, jos en olisi töissä 9-17!
Monissa liikuntaharrastuksissa on myös erikseen omat senioriryhmät- nekin arkisin keskellä päivää.
Minäkin näen vanhuksia sekä uimassa, vesijumpassa, joogassa kuin kuntosalilla. Ja hiihtämässä ja pyöräilemässä heitä näkee paljonkin. Laskettelua en lääkärinä ikääntyville suosittele, jos ei ole ennen lasketellut tai edellisestä kerrasta on pitkä tauko.
Ja täytyy sanoa, että kuntosalillani ne iäkkäät myös treenaavat. Monet nuoret naiset taas istuvat kännykkäänsä tavaten laitteessa pitäen sitä varattuna ("koska MINÄ haluan" -sukupolvi?).
Vierailija kirjoitti:
Juoksutapahtumassa on yli 80-vuotiaita miehiä ja yli 65-vuotiaita naisia!
Kuntosalilla on molemmissa sukupuolissa yli 80-vuotiaita liikkumassa!
Nivelet ja jänteet ovat erityisesti yli 50-vuotiaiden naisten ongelmakohta. Siksi kävely on hyvä vaihtoehto.
Just 50-vuotiaana ja niillä main naisilla vaihdevuodet tekee ylimääräisen riskin nivelten kulumiselle. Silloin kannattaa ottaa sen verran rauhallisemmin, mitä kroppa vaatii. Myöhemmin monella taas tilanne jopa paranee.
Juoksijoita ainakin näkee ihan kaiken ikäisiä. On myös mahtavaa, kun maratoneille eri ikäistä porukkaa!
Miten paljon nuorempina ne leikkaamattomat pääsee sinne hautaan? Kaikki tuntemani yli ysikymppiset on sellaisia, jotka ovat koko ikänsä aktiivisesti urheilleet.