Lue keskustelun säännöt.
Jaatteko puolison kanssa kaiken? Onko puolisollasi pääsyä puhelimellesi?
Kommentit (1036)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaamme. Olemme yksikkö. Omistamme yhteisen facebook tilin. Puhelin on käytännön syistä oltava molemmilla oma muuten sekin olisi yhteinen. Tiedämme toistemme salasanat ja tunnukset. Voin käydä koska vain katsomassa mieheni puhelinta ja hän minun. Meillä ei ole salaisuuksia. Teen joka kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna taulukon jossa kirjaan edellisen kuun tulot ja menot. Näihin tarvitsen mieheni tiliotteita. Pidän kirjaa myös molempien puhelimen käytöstä. Tämä pitää yllä avoimuutta meidän välillämme. Meillä on yhteiset harrastukset joissa käymme yhdessä. Juhliin emme mene ellei kumpikin ole kutsuttu.
No, kuka mitenkin tykkää elää ja kuinka paljon toista epäilee. Mua ei kiinnosta miehen rahankäyttö tippaakaan, jos yhteiset menot on katettu yhteisen tilin kautta kuten on sovittu. Vielä vähemmän mitkään puhelimen käy
No eihän se nyt luottamukselta vaikuta, jos joka kk on tarkistettava exceliin menot ja tulot. Siellähän ne pankissa on listattuna, en ymmärrä, miksi niitä pitää vielä muualle listailla. Omia ystäviä olisi hyvä olla sen vuoksi, että todella usein nämä pariskuntaystävät eivät sitten enää kutsukaan sitä mukaansa, joka jää pariskunnasta jäljelle, jos vaikka toinen kuolee - ja aina se toinen kuitenkin joskus kuolee, harvat onnistuu kuolemaankin yhtä aikaa.
Ja onneksi omassa suhteessa ei tarvitse "pitää avoimuutta yllä", vaan luottamus toiseen myös minusta erillään, omilla menoilla jne. on olemassa. Ei tule hätä, vaikka toinen jonkun oman ystävänsä kanssa aikaa viettäisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jaeta ihan kaikkea. Mies ei tiedä mitään säästöistäni. No eipä edes tarvitse tietää kun on avioehto. Puhelimessa on salasanat, en tiedän miehen eikä hän minun. Ei mua edes kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaamme. Olemme yksikkö. Omistamme yhteisen facebook tilin. Puhelin on käytännön syistä oltava molemmilla oma muuten sekin olisi yhteinen. Tiedämme toistemme salasanat ja tunnukset. Voin käydä koska vain katsomassa mieheni puhelinta ja hän minun. Meillä ei ole salaisuuksia. Teen joka kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna taulukon jossa kirjaan edellisen kuun tulot ja menot. Näihin tarvitsen mieheni tiliotteita. Pidän kirjaa myös molempien puhelimen käytöstä. Tämä pitää yllä avoimuutta meidän välillämme. Meillä on yhteiset harrastukset joissa käymme yhdessä. Juhliin emme mene ellei kumpikin ole kutsuttu.
Puhelimen käytöstä? Siis missä mielessä? Kenelle on soitettu vai? Mutta joo; SINÄ pidät kirjaa puhelimen käytöstä, tarkistat tiliotteet... koko konsepti ja konsensus kuulostaa vaan aika tunkkaiselta. Onko puolisokin ihan varmasti tyytyväinen siihen että häntä holhotaan ja kyylätään? Pääseekö hän edes käymään postilaatikolla yksin? Monihan on kuulemma posti- tai roskisreissulla kadonnut...
Voimme käyttää toistemme puhelimia. Viestit tai puhelut tulevat joko minulta tai mieheltäni puhelimesta riippumatta. Minä pidän kirjaa mutta mieheni on mukana. Hän on samaa mieltä kanssani. Tämä vahvistaa suhteemme luottamusta. Asumme kerrostalossa joten posti tulee kyllä eteiseen asti ilman hakemista. Avaamme postit yhdessä.
Emme jaa. Ei ole pääsyä. Emme ole kontrollihulluja emmekä itsetunto-ongelmaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaamme. Olemme yksikkö. Omistamme yhteisen facebook tilin. Puhelin on käytännön syistä oltava molemmilla oma muuten sekin olisi yhteinen. Tiedämme toistemme salasanat ja tunnukset. Voin käydä koska vain katsomassa mieheni puhelinta ja hän minun. Meillä ei ole salaisuuksia. Teen joka kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna taulukon jossa kirjaan edellisen kuun tulot ja menot. Näihin tarvitsen mieheni tiliotteita. Pidän kirjaa myös molempien puhelimen käytöstä. Tämä pitää yllä avoimuutta meidän välillämme. Meillä on yhteiset harrastukset joissa käymme yhdessä. Juhliin emme mene ellei kumpikin ole kutsuttu.
No, kuka mitenkin tykkää elää ja kuinka paljon toista epäilee. Mua ei kiinnosta miehen rahankäyttö tippaakaan, jos yhteiset menot on katettu yhteisen tilin kautta kuten on
No eihän se nyt luottamukselta vaikuta, jos joka kk on tarkistettava exceliin menot ja tulot. Siellähän ne pankissa on listattuna, en ymmärrä, miksi niitä pitää vielä muualle listailla. Omia ystäviä olisi hyvä olla sen vuoksi, että todella usein nämä pariskuntaystävät eivät sitten enää kutsukaan sitä mukaansa, joka jää pariskunnasta jäljelle, jos vaikka toinen kuolee - ja aina se toinen kuitenkin joskus kuolee, harvat onnistuu kuolemaankin yhtä aikaa.
Ja onneksi omassa suhteessa ei tarvitse "pitää avoimuutta yllä", vaan luottamus toiseen myös minusta erillään, omilla menoilla jne. on olemassa. Ei tule hätä, vaikka toinen jonkun oman ystävänsä kanssa aikaa viettäisikin
Tällä tavalla listattuna saamme tarkemmin pidettyä budjetin yllä. Olemme valinneet ystävämme niin ettei tuollaista tapahdu. Emme ole minä ja hän vaan me. Kuollessa ystävät jäävät elossa olevan ystäviksi koska yksikkö säilyy vaikka toinen kuoleekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Koska mökillä ei ollut puhelinta. Lähin puhelin oli kolmen kilometrin päässä maalaistalossa. Perheen poika tuli mopolla kertomaan, että sun pomo soitti. "
Minä en ole tänä päivänä edelleenkään pomon tavoitettavissa mökillä tai lomilla yleensäkään. Minuun voi ottaa yhteyttä vain työpuhelimen kautta ja sehän on kiinni lomalla
Tällä tavalla listattuna saamme tarkemmin pidettyä budjetin yllä. Olemme valinneet ystävämme niin ettei tuollaista tapahdu. Emme ole minä ja hän vaan me. Kuollessa ystävät jäävät elossa olevan ystäviksi koska yksikkö säilyy vaikka toinen kuoleekin.
Olen eri, mutta noin minäkin aikoinaan luulin. Vähänpä tiesin. Kun mies yllättäen kuoli, osa ystävistä ei päässyt edes hautajaisiin ja muutkin katosivat siihen entiseen piiriin lähes kokonaan, en saanut enää kutsuja tai kyselty edes kuulumisia.
Ryhmän dynamiikka on usein julma. Olen nyt sitten vanhemmilla päivillä yrittänyt löytää uusia ystäviä, mutta se ei ole yhtään helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Voimme käyttää toistemme puhelimia. Viestit tai puhelut tulevat joko minulta tai mieheltäni puhelimesta riippumatta. Minä pidän kirjaa mutta mieheni on mukana. Hän on samaa mieltä kanssani. Tämä vahvistaa suhteemme luottamusta. Asumme kerrostalossa joten posti tulee kyllä eteiseen asti ilman hakemista. Avaamme postit yhdessä."
Onneks tää siis oli vain vitsi. Eihän tollasta voi oikeasti olla.
Vierailija kirjoitti:
"Voimme käyttää toistemme puhelimia. Viestit tai puhelut tulevat joko minulta tai mieheltäni puhelimesta riippumatta. Minä pidän kirjaa mutta mieheni on mukana. Hän on samaa mieltä kanssani. Tämä vahvistaa suhteemme luottamusta. Asumme kerrostalossa joten posti tulee kyllä eteiseen asti ilman hakemista. Avaamme postit yhdessä."
Onneks tää siis oli vain vitsi. Eihän tollasta voi oikeasti olla.
Miksei voi olla? Elämämme on tasapainoista ja rauhallista kun kaikki on yhteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, mutta kumpikaan ei ikinä tutkisi toisen puhelinta. Vaikka takana vaimon pettämistä ja nykyään saadaan molemmat luvan kanssa nussia muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaamme. Olemme yksikkö. Omistamme yhteisen facebook tilin. Puhelin on käytännön syistä oltava molemmilla oma muuten sekin olisi yhteinen. Tiedämme toistemme salasanat ja tunnukset. Voin käydä koska vain katsomassa mieheni puhelinta ja hän minun. Meillä ei ole salaisuuksia. Teen joka kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna taulukon jossa kirjaan edellisen kuun tulot ja menot. Näihin tarvitsen mieheni tiliotteita. Pidän kirjaa myös molempien puhelimen käytöstä. Tämä pitää yllä avoimuutta meidän välillämme. Meillä on yhteiset harrastukset joissa käymme yhdessä. Juhliin emme mene ellei kumpikin ole kutsuttu.
No, kuka mitenkin tykkää elää ja kuinka paljon toista epäilee. Mua ei kiinnosta miehen rahankäyttö tippaakaan, jos yhte
No sitten. Teillähän jo ystävienkin puolesta suunniteltu täysin selvät sävelet, eikä mikään voi tietysti mennä pieleen. Ihmisillähän on aina taipumus toimia just niin kuin joku toinen haluaa ja suunnittelee. Onneksi itsellä ei ole tarvetta pitää sen enempää budjettia kuin luottamusta erikseen yllä, niin pääsee helpommalla ja vapaa-ajalla ei tarvitse mietiskellä kirjanpitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällä tavalla listattuna saamme tarkemmin pidettyä budjetin yllä. Olemme valinneet ystävämme niin ettei tuollaista tapahdu. Emme ole minä ja hän vaan me. Kuollessa ystävät jäävät elossa olevan ystäviksi koska yksikkö säilyy vaikka toinen kuoleekin.
Olen eri, mutta noin minäkin aikoinaan luulin. Vähänpä tiesin. Kun mies yllättäen kuoli, osa ystävistä ei päässyt edes hautajaisiin ja muutkin katosivat siihen entiseen piiriin lähes kokonaan, en saanut enää kutsuja tai kyselty edes kuulumisia.
Ryhmän dynamiikka on usein julma. Olen nyt sitten vanhemmilla päivillä yrittänyt löytää uusia ystäviä, mutta se ei ole yhtään helppoa.
Samaa meinasin just kirjoittaa. Jos ei ole omia erillisiä ystäviä jäljellä niin yksin jäät. Varsinkin kun meininki vaikuttaa "hieman" seipäännielleeltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaamme. Olemme yksikkö. Omistamme yhteisen facebook tilin. Puhelin on käytännön syistä oltava molemmilla oma muuten sekin olisi yhteinen. Tiedämme toistemme salasanat ja tunnukset. Voin käydä koska vain katsomassa mieheni puhelinta ja hän minun. Meillä ei ole salaisuuksia. Teen joka kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna taulukon jossa kirjaan edellisen kuun tulot ja menot. Näihin tarvitsen mieheni tiliotteita. Pidän kirjaa myös molempien puhelimen käytöstä. Tämä pitää yllä avoimuutta meidän välillämme. Meillä on yhteiset harrastukset joissa käymme yhdessä. Juhliin emme mene ellei kumpikin ole kutsuttu.
No, kuka mitenkin tykkää elää ja kuinka paljon toista epäilee. Mua ei
No sitten. Teillähän jo ystävienkin puolesta suunniteltu täysin selvät sävelet, eikä mikään voi tietysti mennä pieleen. Ihmisillähän on aina taipumus toimia just niin kuin joku toinen haluaa ja suunnittelee. Onneksi itsellä ei ole tarvetta pitää sen enempää budjettia kuin luottamusta erikseen yllä, niin pääsee helpommalla ja vapaa-ajalla ei tarvitse mietiskellä kirjanpitoa.
Tietenkin on. Me olemme keskustelleet tästä ystäviemme kanssa ja he ymmärtävät täysin meidän näkökantamme ja ovat sitoutuneet ystävyyteen. Kuten mekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin kysyin. Kun on mielestäni niin kummallinen, niin kiinnosti, että mikäs se tämä sääntö on. Olisikin kiva, jos vastattaisiin kysymyksiin, semmoinen olisi keskustelua.
Lisäksi mietiskelin, että sääntö lienee sen vuoksi, että pelko, että viestit lukee joku, kenelle ne eivät kuulu. Jos jostain muusta syystä, vielä enemmän kiinnostaa, että mikäs se tämä sääntö on."
Tuskinpa se mikään sääntö on, mutta itsellänikin menee aikalailla noin. En tykkää näpytellä viestejä, joten viesteillä harvemmin tulee mitään kovin henkilökohtaista keskusteltua. Sitten jos jotain asioita haluamme ystävieni/läheisteni kanssa "purkaa" soitamme tai tapaamme. Ei ole kyse mistään säännöistä tai pelosta että joku pääsisi viesteihin käsiksi, vaan meidän tavastamme kommunikoida.
Eri
Kiitos kaikille teille, jotka ette jaa läheistenne yksityisasioita/salaisuuksia puolisoillenne!
Meillä on tiedossa toinen toistemme kännykän avauskoodit, mutta ei ole ollut tarvetta mennä varta vasten tutkimaan toisen puhelinta. Samoin meillä on tiedossa toistemme läppärin salasana, mutta eipä niitäkään käytetä toistemme vakoilemiseen. Jos jokin asia askarruttaa, kysymme toiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaamme. Olemme yksikkö. Omistamme yhteisen facebook tilin. Puhelin on käytännön syistä oltava molemmilla oma muuten sekin olisi yhteinen. Tiedämme toistemme salasanat ja tunnukset. Voin käydä koska vain katsomassa mieheni puhelinta ja hän minun. Meillä ei ole salaisuuksia. Teen joka kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna taulukon jossa kirjaan edellisen kuun tulot ja menot. Näihin tarvitsen mieheni tiliotteita. Pidän kirjaa myös molempien puhelimen käytöstä. Tämä pitää yllä avoimuutta meidän välillämme. Meillä on yhteiset harrastukset joissa käymme yhdessä. Juhliin emme mene ellei kumpikin ole kutsuttu.
No, kuka mitenkin tykk
Ihmisillä on vaan ikävä taipumus hyvinä päivinä lupailla ja sanoa kaikkea ja sitten toden tullen toimia toisin. En ikinä olisi kuvitellut omistakaan ystävistäni moista. Mutta kun se vaan on niin, että kun aina pariskuntana osallistuttiin, minä en yksin enää riittänytkään. Se läheisin sanoi, että porukka on meidän osalta rikki. Ja että ei "osaa olla" minun kanssa yksistään.
Oikeastaan kyllä ajattelen, että pahahan mun olisikin siellä pariskuntien keskellä yksinäni olla ja kaipuukin varmaan olisi siellä pahempi, kun aina yhdessä mentiin. Että ihan hyväkin varmaan osaksi näin.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille teille, jotka ette jaa läheistenne yksityisasioita/salaisuuksia puolisoillenne!
Joo ei ole tapana juoruilla asioita eteenpäin edes puolisolle.
Vierailija kirjoitti:
Emme jaa. Ei ole pääsyä. Emme ole kontrollihulluja emmekä itsetunto-ongelmaisia.
Monella puhelintaan kuin aarretta vahtaavalla on loppu viimein syvällä olevia itsetunto-ongelmia. Joiden vangiksi on jäänyt. Huomiota hakee kun ei ole löytänyt onnellisuutta sisältänsä.
Puhelimen käytöstä? Siis missä mielessä? Kenelle on soitettu vai? Mutta joo; SINÄ pidät kirjaa puhelimen käytöstä, tarkistat tiliotteet... koko konsepti ja konsensus kuulostaa vaan aika tunkkaiselta. Onko puolisokin ihan varmasti tyytyväinen siihen että häntä holhotaan ja kyylätään? Pääseekö hän edes käymään postilaatikolla yksin? Monihan on kuulemma posti- tai roskisreissulla kadonnut...