Lue keskustelun säännöt.
Luokkahyppy ja omat vanhemmat harmittaa
25.12.2024 |
Vanhempani olivat meillä jouluaaton vietossa ja jotenkin heräsin siihen, miten eri maailmoissa he elävätkään.
Aloituksen tarkoituksena ei ole mitenkään leuhkia, että minulla menee erityisen hyvin, en ole älyttömän rikas, mutta olen ihan normaali korkeakoulutettu, omalla osaamisella sellaisen työuran rakentanut, että olen keskituloinen, työ on mukavan vapaata, tosin myös vaativaa ja vastuullista. Fiksulla rahankäytöllä ja ahkeralla säästämisellä on uudehko, tilava koti pk-seudulla ja mökki meren rannalla, hyvä vähänajettu auto, lapset harrastavat mieluisiaan melko kalliita lajeja.
Vanhemmillani olisi ollut ihan hyvät lähtökohdat ja toinen heistä opiskellutkin, mutta jotenkin koko elämänsä ollut sellaista suunnittelematonta ajelehtimista: on asuttu lukuisilla eri paikkakunnilla, työnkään suhteen ei ole ollut oikein pitkäjänteisyyttä, vaan on vaihdeltu paikasta toiseen ja lopulta aiheutettu itselle se, että lupaavatkin mahdollisuudet ovat menneet, kun niihin ei ole jaksettu panostaa. Sama jutttu vähän lapsen kanssa, pärjäsin hyvin koulussa, mutta se taitaa olla lähinnä oman tunnollisuuteni ja ahkeruuteni ansiota. Minulla oli lapsena kiva harrastus, mutta kun siihen olisi pitänyt alkaa käyttää enemmän aikaa ja todennäköisesti rahaa, muistan kun se piti lopettaa. Paljon syötiin aina jotain valmisruokaa, aloin tehdä itse meidän ruoat heti yläkouluikäisenä kun opin ja en halunnut joka päivä syödä jotain kaupan hampurilaisia ja mikropizzoja. Muutin nuorena yksin asumaan, osittain siksi kun en halunnut taas muuttaa uudelle paikkakunnalle.
Varsinkin vanhentuessa tuo omien vanhempien tietty näköalattomuus vaan korostuu, esimerkiksi minun työtäni eivät ymmärrä yhtään, todennäköisesti kun se ei ole samalla tavalla konkreettista kuin jos olisin kaupassa myyjänä tai sairaalassa hoitajana, eivät he ymmärrä esimerkiksi etätöitä ja se, että käyn asiakastapaamisessa on heille jotain kyläilyä, ei työntekoa. Työpaikkani nimeä ei vielä vuosienkaan jälkeen edes muisteta, tuskin edes mitä teen. Se, että on kaunis koti, jonka haluaa pitää siistinä ja puhtaana on vierasta, he marssivat likaisilla kengillä ja päivän vierailullekin raahataan kymmenet epämääräiset nyssykät ympäri nurkkia. Lapsille jos on koko syksy taas puhuttu, että jos jotain haluaa hankkia, riittää oikein mieluusti yksi sellainen lahja, jota ovat toivoneet ja missään nimessä ei montaa tai mitä sattuu. Tämä toive joku ihan 10-30 euron juttu, ei mikään satojen eurojen. No, lopputulos? Ne kymmenen pientä, sekalaista krääsää, mitä haalittu jostain todennäköisesti alennuksesta ja ovat jotain, mikä lapsia ei kiinnosta ollenkaan, joka ikinen vuosi. Joulupöydässä kaikki muu, paitsi ne perinteiset laatikot, kinkku ja peruna ovat outoja, äitini kyllä päivittelee, että onpa hienoja, mutta kumpikaan ei uskalla maistaa. Ja kyse voi olla siis ihan perus mädistä, skagenrörasta tai vastaavasta. Viini juhlapöydässä erikoista, alkoholikin on sellainen, että joko ollaan juomatta pisaraakaan tai sitten juodaan taju kankaalle, ei välimuotoja eikä varsinkaan jotain viinistä nauttimista aterian osana.
jatkuu
Kommentit (425)
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä noin tyhmät ja huonot vanhemmat ovat saaneet noin fiksun ja vaatimattoman lapsen?
Totta! Kyllä olisi hienoa päästä ap:n juhlapöytään maistelemaan viinejä ja mätiä. Hän on varmasti myös loistava keskustelija sujuvasta pakinastaan päätellen. ; )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkoholiton joulu kannattaa jatkossa viettää jos kutsuu heidät, ei lasten kuuluu nähdä kuinka ryypätään....
Lasillinen valkoviiniä kalaruokien kanssa = ryypätään? Ok!
Ap sinä nostat itseäsi jalustalle. Sinä olet kaikessa parempi kuin vanhempasi omasta mielestäsi.
Mielestäsi sinä olet valinnut oikein ja vanhempasi väärin.
Mitä ihmeen navigointineuvoja sinä olet vailla? Hyväksy tai ole hyväksymättä heidät. Tuskin he ovat sinusta riippuvaisia.
Tuo kuulostaa mun korvaan enemmän siltä sukupolvivaihtelulta mitä esiintyy paljon.
Eli jos vanhemmat sotkuisia, lapset on aikuisina siistejä, mutta heidän lapsensa taas sotkuisia.
Ja nuo ruoka&viini -erot on tottumattomuutta ja tyytymistä vanhoihin perinteisiin.
Jostain syystä muakaan ei kiinnosta mitkään uudet jutut eritoten joulupöydässä, haluan perinteiset.
Ja olen se sotkuinen, jonka vanhemmat on siistejä.
Ja olen korkeakoulutettu, ylempää keskiluokkaa, kuten on vanhempanikin ja on okt, mökki, uudehko auto jne.
Sinulla on kaksi vaihtoehtoa.
Joko hyväksyt heidät sellaisina kuin ovat, tai katkaiset välit.
Jorma Uotinen sanoi hienosti, kun puhe oli erilaisista persoonista. Hänen ajattelutapansa on "se nyt vaan on sellainen". Eli annetaan toisen olla sellainen kuin on eikä vaivata sillä omaa päätä. Fakta nyt vaan on, että meitä on moneen junaan. Ei toisen erikoisuuksilla kannata omaa päätä vaivata, jos ihminen ei kuitenkaan ole paha ihminen.
Olen ihan tietoisesti pyrkinyt omaksumaan tuon Uotisen ajattelutavan. Vaikeaa se toki välillä on ja vaatii itsetutkistelua. Mutta tiellä ollaan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, siis miten saisit muokattua omat vanhempasi vastaamaan nykyistä hypättyä asemaasi?
Et mitenkään.
Kylläpä kirjoitat rumasti vanhemmistasi.
Toivottavasti saat mitä tilaat, kun omat lapsesi ovat aikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset eivät ole vanhempiensa kopioita. Ap haikailee erilaisista vanhemmista ja erilaisesta lapsuudesta. Hän on silti ihan itse asettanut itselleen tavoitteet, eivät vanhempansa.
Korkeasti koulutettujen vanhempien lapsista ei tule millään automaatilla korkeakoulutettuja.
No on näitä asioita, joissa itsellä pitää olla pelidilmää eri lähtökohdista oleville ihmisille. Eli vaikka ystävien ja kavereiden kanssa kippistellään kuoharilla ja puolison kanssa juodaan viiniä niin käyttäydyn omien ja puolison sukulaisten aikana niin, että tällaista vastakkaissetelmaa meidän tavat-teidän tavat ei synny.
Tämä on yksi esimerkki siitä kuplasta, joka on sukupolvien välillä ja liittyy myös varakkuuteen. Mutta toisen asemaan asettuminen menee kyllä edelle. Eli on moukkamaista nostaa niitä omia tapoja ja tottumuksia esiin, jos ne on omasta mielestä seurueen yläpuolella, jossa siinä hetkellä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikutat hieman epäkypsältä ihmiseltä kun kiinnität huomion aineellisiin asioihin.Varmasti sitten kun vanhempasi ovat poissa tulet huomaamaan ne pikkuasiat mitkä ovat olleet aineettomia ja opittuja tapoja vanhemmiltasi.Ilman heitä sinusta ei olisi tullut tätä mitä nyt olet.
Vanhempiaan ei voi valita ja ei niiden kanssa ole pakko olla läheisiä, jos tiivistä sidettä ei ole luonnollisesti syntynyt. Ei ne vanhemmat ole mitään pyhiä.
Ymmärrän, että tuollainen haahuilu ja tietynlainen elämänhallinnan puuttuminen on raskasta. Varsinkin itse vanhemmaksi yullessaan heijastaa omia kokemuksiaan ja ajattelee, että ei se niin haastavaa ole olla hyvä vanhempi ja omien vanhempien typeryydet ärsyttävät. Kaikki tekevät virheitä, mutta tietyt pysyvät asiat ja piirteet on vaikea hyväksyä. Varsinkin kun he omasta mielestään ovat olleet hyviä vanhempia tai kykenemättömiä myöntämään virheitään. Itseä ärsyttää kuinka olin nuorena aikuisena niin riippuvainen vanhempien mielipiteistä tai hyväksynnästä. Ihmisten, jotka eivät olleet kovin onnistuneita vanhempia, nurkkakuntaisia, elämää näkemättömiä ihmisiä. Aikuistuttuani tajusin, kuinka älytön tilanne on ja oman vanhemmuuden myötä toiminut eri lailla ja toivon, että luon lapseeni aidon, välittävän siteen. Jos en, niin hän ei ole velvollinen pitämään kulisseja yllä.
Et oikein asialle voi mitään, et ole katkaisemassa välejä, mutta ei sinun tarvitse mitään läheisiä välejä väkisin pitää. Iloitse, että olet pystynyt tekemään toisenlaisia valintoja ja nauti elämästäsi. Et ole mitään velkaa, keskity lapsiisi vanhempiesi sijasta. He vastaavat valintojensa seurauksista ja sinä omistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempasi kasvattivat sinut. Surulista, ettet hyväksy heitä.
Jonkun ulkopuolisen silmissä sinä olet yhteiskunnan saastaa esim. koulutuksesi perusteella.
Kasvattivat kyllä. Lukioikäisestä olen tosiaan ollut omillani, opetellut rahan käytöstä alkaen kaiken elämässä pärjäämisestä, kaiken mitä kotona ei opetettu. Äitini päivittelee, miten taitavasti hoidan kaiken, mutta ei tunnu ymmärtävän, että minun on ollut pakko oppia itse, kun minulla ei ole oikeasti ollut ketään, joka olettaa ja auttaa. Olen sitten puolestani hoitanut enenemissä määrin hänen ja muiden sukulaisten asioita.
Eivät toki ole mitään edellytyksiä, mutta olen ollut esim. ulkomailla tai ihan ravintolassa syömässä ekoja kertoja vasta itse omilla rahoillani, en vanhempieni viemänä. Paljon ollut siis oppimista siihen, että opin toimimaan luontevasti kansainvälisessä ympäristössä,rapujuhlissa tai vaikka Michelin-ravintolassa kun omat vanhemmat eivät ymmärrä englantia ja Hesen hampurilainen on heille ylellisyyttä.
En ole sinällään katkera, mutta joskus tulee mieleen, miten erilaista elämä voisi olla, jos lähtökohdat olisivat olleet erilaiset, vaikka ihan hyvän elämän olenkin itselleni ja lapsilleni onnistunut rakentamaan.
Mutta mielenkiinnosta, millaisten ihmisten silmissä kaksi korkeakoulututkintoa on yhteiskunnan saastaa?
ap
What? Itse olen keskiluokkaisesta perheestä. Meidän suvussa on akateemisuus menee taaksepäin lukuisia sukupolvia, enkä ikinä ole syönyt Michelin-ravintolassa tai ollut edes rapujuhlissa.
Vierailija kirjoitti:
"Perus mäti" on kalan ovulaatiota ja täysin luonnotonta, oksettavaa ruokaa. Vaikutat muutenkin oksettavalta ihmiseltä, kun pilkkaat sitä maaperää, josta olet omaan kukoistukseesi ponnistanut. Olosuhteet, josta vanhempasi ovat lähteneet, ovat olleet hyvin erilaiset kuin ne, jotka sinulle on tarjottu. Ja siinä sinä arvostelet heitä kuin vertaisiasi. Kertakaikkiaan häpeällistä, jättäisivätpä sinut jo oman onnesi nojaan. Olet oksettava
Mäti luonnotonta??? Päin vastoin! Monet muutkin eläimet kuin ihminen käyttävät ravintonaan kyseistä täysin luonnollista ja ravintorikasta ravinnonlähdettä.
"Mädit ovat hyviä omega-3-rasvahappojen sekä D- ja B12-vitamiinin lähteitä. Mädeissä on myös runsaasti proteiinia. Nämä erinomaiset ravintoarvot tekevät mädistä erään juhlapöydän terveellisimmistä herkuista. Mäti on usein myös erittäin ekologinen herkku."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovatko kuitenkin mukavia? Minulla on osin samanlainen tilanne. Pystyisin elää sen kanssa ja hyväksyä vanhempien erilaisuuden ja kunnioittaa heidän valintojaan jos he edes olisivat mukavia. Välit on kuitenkin tosi tulehtuneet, koska vanhemmat arvostelevat elämäni ja kaikkien muidenkin elämät, sanovat kauheita asioita ja raivoavat. Takana on ehkä katkeruutta heidän omasta elämästä, joka on kuitenkin heidän omien valintojen muokkaama. Sitä on vaikea käsittää.
No tässä ehkä vähän ymmärrystä ajatuksiini. Periaatteessa joo, ovat niin rakastavia. Kuitenkin äitini esimerkiksi haluaisi väkisin sooloilla jostain jutuista, esimerkkinä kun kielsin ehdottomasti tuomasta lapsillemme mitään Temusta tilattua tavaraa, koska niistä ei voi olla varma sisällöstä ja turvallisuudesta, hän loukkaantuu ja uhriutuu, miten hyvää hän vaan tahtoo ja parempi kuin häntä ei olisikaan.
Isä, jonka työura sisältää lukuisia eri duunaritöitä, vuokratöitä ja useamman konkurssin ja elämä mm. ulosottoa aina paheksuen tuhahtelee minun työasioilleni, isoa liikevaihtoa tekevä työnantajafirmani on hänen silmissään jotenkin epämääräinen (kun hän ei tätä tunne), työ tietysti ihan turhaa puuhastelua. Kotimme hänen puheissaan on varmaan ihan ok, kun itse asuu eläkeläisenä lähiökerrostalossa vuokrakaksiossa.
Tiivistettynä siis erilainen toiminta ja tekeminen kuin heillä on outoa ja ymmärtämätöntä, jostain syystä pitää mollata kaikki toisten tekeminen ja saavutukset.
ap
Ap minusta sinä viihdyt vain vertaistesi kanssa. Ylenkatsot kouluttamattomia vanhempiasi ja arvostelet heidän tapojaan. Puuttuu vain että olisit kirjoittanut heidän olevan moukkia.
Kuten aikaisemmin sanottiin korostat kovasti ulkonaista etkä puhu mitään lämmöstä ja rakkaudesta. Saan sinusta valitettavasti sellaisen kuvan, että olet nousukas, joka on unohtanut mistä on lähtöisin. Ei voi rakastaakaan oikein kun vanhempia pitää arvostella ja hävetä.
Anna ihmisten olla sellaisia kuin he ovat. Ehkä vanhempasi eivät osaa ja uskalla puhua kanssasi syvällisemmästä kuin säästä koska vaistoavat, että olet heitä ylempänä etkä ymmärrä heitä.
Voimainsa tunnossa hän itseään ylentää ja vanhempiaan alentaa.
Vertaisit itseäsi ennemmin oman sukupolvesi/ikäisteni tapoihin, siisteyteen ja koulutukseen. Sun kaveriperheiden, tuttavien, sisarusten elämäntapaan.
Vanhempien vähättely on niin väsynyttä ja niin last season.
Entä jos lapsistasi tulee vaikka lähihoitaja ja kaupan myyjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko kuitenkin mukavia? Minulla on osin samanlainen tilanne. Pystyisin elää sen kanssa ja hyväksyä vanhempien erilaisuuden ja kunnioittaa heidän valintojaan jos he edes olisivat mukavia. Välit on kuitenkin tosi tulehtuneet, koska vanhemmat arvostelevat elämäni ja kaikkien muidenkin elämät, sanovat kauheita asioita ja raivoavat. Takana on ehkä katkeruutta heidän omasta elämästä, joka on kuitenkin heidän omien valintojen muokkaama. Sitä on vaikea käsittää.
No tässä ehkä vähän ymmärrystä ajatuksiini. Periaatteessa joo, ovat niin rakastavia. Kuitenkin äitini esimerkiksi haluaisi väkisin sooloilla jostain jutuista, esimerkkinä kun kielsin ehdottomasti tuomasta lapsillemme mitään Temusta tilattua tavaraa, koska niistä ei voi olla varma sisällöstä ja turvallisuudesta, hän loukkaantuu ja uhriutuu, miten hyvää hän vaan tahtoo ja parempi kuin häntä ei olisikaan.
I
Huomaatko yhtään miten olet vanhempiesi kanssa ihan samanlainen?
Vaikeaa varmaan noinkin eikä vanhemmistasi tule koskaan keskiluokkaisia. Ehkä kannattaisi sanoa suoraan, ettei tarvitse kantaa krääsää ja nyssyköitä.
Ei ole toisaalta helppoa niilläkään vanhemmilla, joiden lapsi on tehnyt luokkalaskun ja vanhempien tehtäväksi jää keskiluokkaisten kulissien ja puitteiden ylläpito.
Ehkä ap kannattaa höylätä pipoa ja hyväksyä se oma menneisyys. Maailmassa tulee aina olemaan sosiaaliluokka eikä matalampi luokka merkitse huonompaa. Mutta se todellisuus ja resurssit ovat noilla ihmisillä erilaiset. Kukaan ei valitse sitä sosiaaliluokka, johon syntyy. Se uskomusjärjestelmä seuraa mukana luokkahisdistä huolimatta.
Olen täysin samaa mieltä tämän kirjoittajan kanssa. Ap voisi lopultakin ottaa päänsä pois sieltä kuuluisasta pimeästä paikasta ja katsoa elämää vähän laajemmin. Osaatko edes hävetä omaa kirjoitteluasi?