Lue keskustelun säännöt.
Luokkahyppy ja omat vanhemmat harmittaa
25.12.2024 |
Vanhempani olivat meillä jouluaaton vietossa ja jotenkin heräsin siihen, miten eri maailmoissa he elävätkään.
Aloituksen tarkoituksena ei ole mitenkään leuhkia, että minulla menee erityisen hyvin, en ole älyttömän rikas, mutta olen ihan normaali korkeakoulutettu, omalla osaamisella sellaisen työuran rakentanut, että olen keskituloinen, työ on mukavan vapaata, tosin myös vaativaa ja vastuullista. Fiksulla rahankäytöllä ja ahkeralla säästämisellä on uudehko, tilava koti pk-seudulla ja mökki meren rannalla, hyvä vähänajettu auto, lapset harrastavat mieluisiaan melko kalliita lajeja.
Vanhemmillani olisi ollut ihan hyvät lähtökohdat ja toinen heistä opiskellutkin, mutta jotenkin koko elämänsä ollut sellaista suunnittelematonta ajelehtimista: on asuttu lukuisilla eri paikkakunnilla, työnkään suhteen ei ole ollut oikein pitkäjänteisyyttä, vaan on vaihdeltu paikasta toiseen ja lopulta aiheutettu itselle se, että lupaavatkin mahdollisuudet ovat menneet, kun niihin ei ole jaksettu panostaa. Sama jutttu vähän lapsen kanssa, pärjäsin hyvin koulussa, mutta se taitaa olla lähinnä oman tunnollisuuteni ja ahkeruuteni ansiota. Minulla oli lapsena kiva harrastus, mutta kun siihen olisi pitänyt alkaa käyttää enemmän aikaa ja todennäköisesti rahaa, muistan kun se piti lopettaa. Paljon syötiin aina jotain valmisruokaa, aloin tehdä itse meidän ruoat heti yläkouluikäisenä kun opin ja en halunnut joka päivä syödä jotain kaupan hampurilaisia ja mikropizzoja. Muutin nuorena yksin asumaan, osittain siksi kun en halunnut taas muuttaa uudelle paikkakunnalle.
Varsinkin vanhentuessa tuo omien vanhempien tietty näköalattomuus vaan korostuu, esimerkiksi minun työtäni eivät ymmärrä yhtään, todennäköisesti kun se ei ole samalla tavalla konkreettista kuin jos olisin kaupassa myyjänä tai sairaalassa hoitajana, eivät he ymmärrä esimerkiksi etätöitä ja se, että käyn asiakastapaamisessa on heille jotain kyläilyä, ei työntekoa. Työpaikkani nimeä ei vielä vuosienkaan jälkeen edes muisteta, tuskin edes mitä teen. Se, että on kaunis koti, jonka haluaa pitää siistinä ja puhtaana on vierasta, he marssivat likaisilla kengillä ja päivän vierailullekin raahataan kymmenet epämääräiset nyssykät ympäri nurkkia. Lapsille jos on koko syksy taas puhuttu, että jos jotain haluaa hankkia, riittää oikein mieluusti yksi sellainen lahja, jota ovat toivoneet ja missään nimessä ei montaa tai mitä sattuu. Tämä toive joku ihan 10-30 euron juttu, ei mikään satojen eurojen. No, lopputulos? Ne kymmenen pientä, sekalaista krääsää, mitä haalittu jostain todennäköisesti alennuksesta ja ovat jotain, mikä lapsia ei kiinnosta ollenkaan, joka ikinen vuosi. Joulupöydässä kaikki muu, paitsi ne perinteiset laatikot, kinkku ja peruna ovat outoja, äitini kyllä päivittelee, että onpa hienoja, mutta kumpikaan ei uskalla maistaa. Ja kyse voi olla siis ihan perus mädistä, skagenrörasta tai vastaavasta. Viini juhlapöydässä erikoista, alkoholikin on sellainen, että joko ollaan juomatta pisaraakaan tai sitten juodaan taju kankaalle, ei välimuotoja eikä varsinkaan jotain viinistä nauttimista aterian osana.
jatkuu
Kommentit (425)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholiton joulu kannattaa jatkossa viettää jos kutsuu heidät, ei lasten kuuluu nähdä kuinka ryypätään....
Lasillinen valkoviiniä kalaruokien kanssa = ryypätään? Ok!
Kyllä ruokailuun liittyvällä alkoholitarjoilulla voi olla lopulta humalassa. Normi viinilasillinen on vain 12 cl, kotona moni kaataa enemmän, jolloin annos on jo kaksi alkoholiannosta "ladillista" kohden. Punaviiniä liharuoan kanssa ja valkoviiniä kaloille. Jälkiruokana glögiä, konjakkia ja/tai likööriä. Autolla ei kannata tuossa vaiheessa ajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkä provotarina joulun kunniaksi 2/5.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa varmaan noinkin eikä vanhemmistasi tule koskaan keskiluokkaisia. Ehkä kannattaisi sanoa suoraan, ettei tarvitse kantaa krääsää ja nyssyköitä.
Ei ole toisaalta helppoa niilläkään vanhemmilla, joiden lapsi on tehnyt luokkalaskun ja vanhempien tehtäväksi jää keskiluokkaisten kulissien ja puitteiden ylläpito.
Ehkä ap kannattaa höylätä pipoa ja hyväksyä se oma menneisyys. Maailmassa tulee aina olemaan sosiaaliluokka eikä matalampi luokka merkitse huonompaa. Mutta se todellisuus ja resurssit ovat noilla ihmisillä erilaiset. Kukaan ei valitse sitä sosiaaliluokka, johon syntyy. Se uskomusjärjestelmä seuraa mukana luokkahisdistä huolimatta.
Keskiluokkainen voi olla kovin monin eri tavoin. Meillä ei syödä mätejä, eikä käydä fine dining ruokapaikoissa maistelemassa ruokia.
Haha. Mun vanhemmat ovat tuollaisia kuin sinä. Itse olen duunariammatissa, vaatimattomasti elävä itsellinen äiti. Olen päättänyt kasvattaa lapseni rakkaudella ja varsinkin opettaa, että elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin ulkoinen menestys.
Eli teki niin tai näin, seuraava sukupolvi tahtoo olla erilainen. Kai se on ihan luonnollista.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempasi kasvattivat sinut. Surulista, ettet hyväksy heitä.
Jonkun ulkopuolisen silmissä sinä olet yhteiskunnan saastaa esim. koulutuksesi perusteella.
Miten määrittelet kasvattamisen? Meillä 1980-luvun lapsilla on semmoistakin, ettei lapsia niinkään kasvatettu, lapset vaan kasvoivat siinä sivussa, kun vanhemmat elivät omaa, tärkeämpää elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämänkokemukseen ja älykkyyteen kuuluu ymmärtää ja hyväksyä ihmisten erilaisuutta ja heidän erilaista elämää. Itsekin olen pärjännyt elämässä paljon paremmin kuin vanhempani, mutten ole koskaan heitä vähätellyt - se että minä olen pärjännyt, tarkoittaa että he ovat tehneet jotain oikein. Olen saanut hyvät lähtökohdat elämääni, vaikkei lapsuuskodin taloudellinen puoli ollutkaan parhaassa kunnossa. Tottakai nykyään huomaan meidän erilaisuuden, mutta vanhempani ovat eri aikakauden kasvatteja ja sen olen hyväksynyt enkä asialla vaivaa päätäni.
Ymmärrän, että sinua harmittaa erilaisuus verrattuna vanhempiisi. Mutta asia helpottuu, jos tosiaan vain hyväksyt heidät sellaisina kuin he ovat. Yritä nauttia hyvistä hetkistä, joita teillä kuitenkin on yhdessä. Ja kuten tässä ketjussa jo sanottiin, niin he eivät tule elämään ikuisesti. He kuitenkin rakastavat sinua ja lapsiasi.
Muista, että vaikka vanhempasi olisivat akateemisia, niin ei sekään takaisi sitä, että te olisitte henkisesti samalla aaltopituudella. Eivät kaikki korkeasti koulutetut osaa arvostaa esimerkiksi taidetta tai syödä terveellisesti, pitää kotiaan siistinä jne. Puhun omasta kokemuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teet vaativaa työtä ja olet kouluttautunut mutta et osaa kirjoittaa äidinkieltäsi kuin auttavasti? Tajuatko edes miten naurettavia satuja sepittelet?
Vierailija kirjoitti:
Ovatko kuitenkin mukavia? Minulla on osin samanlainen tilanne. Pystyisin elää sen kanssa ja hyväksyä vanhempien erilaisuuden ja kunnioittaa heidän valintojaan jos he edes olisivat mukavia. Välit on kuitenkin tosi tulehtuneet, koska vanhemmat arvostelevat elämäni ja kaikkien muidenkin elämät, sanovat kauheita asioita ja raivoavat. Takana on ehkä katkeruutta heidän omasta elämästä, joka on kuitenkin heidän omien valintojen muokkaama. Sitä on vaikea käsittää.
Tämä. Ap:n kirjoitus olisi voinut olla omani. Ja tämä siihen jatkoksi. Oma äitini on niin käsittämättömän katkera, että se sävyttää kaikkea kanssakäymistä arjessa. Hän valitsi väkivaltaisen alkoholistipuolison, hän valitsi matalan koulutuksen (opiskelupaikka muualle oli jo, mutta jätti mahdollisuuden käyttämättä), aikuisiällä valitsi opiskella lisätutkintoja töiden sijaan, joten eläke jäi pieneksi. Kaikki ovat hänelle jostain syystä "velkaa" eli kuvittelee oman elämänsä olleen niin vaikea ja kaikille muille on elämä ollut pelkkää ruusuilla tanssimista, että heidän tulee tätä hyvittää. Erityisesti taloudellisesti.
Tuo nyyttien kanneskelu on oma taiteenlajinsa. Esim. meillä siivotaan vieraita varten, mutta joka kerta tullessaan tulee mukana vähintään viisi erilaista pussukkaa ja kassia, jotka jätetään levälleen eteiseen/olohuoneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi ärsytys vähemmän, kun osoitatte nyssäköille ja pussukoille yhden paikan esim. naulakoilta tai tuoli niitä varten eteiseen.
Lapseni on korkeakoulutettuja, mutta eivät yhtikäs sen parempia kuin me vanhempansakaan. Luonteet ovat mitä ovat heillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempasi kasvattivat sinut. Surulista, ettet hyväksy heitä.
Jonkun ulkopuolisen silmissä sinä olet yhteiskunnan saastaa esim. koulutuksesi perusteella.
Kasvattivat kyllä. Lukioikäisestä olen tosiaan ollut omillani, opetellut rahan käytöstä alkaen kaiken elämässä pärjäämisestä, kaiken mitä kotona ei opetettu. Äitini päivittelee, miten taitavasti hoidan kaiken, mutta ei tunnu ymmärtävän, että minun on ollut pakko oppia itse, kun minulla ei ole oikeasti ollut ketään, joka olettaa ja auttaa. Olen sitten puolestani hoitanut enenemissä määrin hänen ja muiden sukulaisten asioita.
Eivät toki ole mitään edellytyksiä, mutta olen ollut esim. ulkomailla tai ihan ravintolassa syömässä ekoja kertoja vasta itse omilla rahoillani, en vanhempieni viemänä. Paljon ollut siis oppimista siihen, että opin toimimaan luontevasti kansainvälisessä ympäristössä,
Edelleen, VMP.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko kuitenkin mukavia? Minulla on osin samanlainen tilanne. Pystyisin elää sen kanssa ja hyväksyä vanhempien erilaisuuden ja kunnioittaa heidän valintojaan jos he edes olisivat mukavia. Välit on kuitenkin tosi tulehtuneet, koska vanhemmat arvostelevat elämäni ja kaikkien muidenkin elämät, sanovat kauheita asioita ja raivoavat. Takana on ehkä katkeruutta heidän omasta elämästä, joka on kuitenkin heidän omien valintojen muokkaama. Sitä on vaikea käsittää.
No tässä ehkä vähän ymmärrystä ajatuksiini. Periaatteessa joo, ovat niin rakastavia. Kuitenkin äitini esimerkiksi haluaisi väkisin sooloilla jostain jutuista, esimerkkinä kun kielsin ehdottomasti tuomasta lapsillemme mitään Temusta tilattua tavaraa, koska niistä ei voi olla varma sisällöstä ja turvallisuudesta, hän loukkaantuu ja uhriutuu, miten hyvää hän vaan tahtoo ja parempi kuin häntä ei olisikaan.
I
Eli karsotte toinen toistanne, saman kolikon 2 eri puolta.
Aloittaja siis haluaa tiivistettynä sanoa että hän häpeää omia vanhempiaan ja omaa lapsuuttaan ja pitää itseään parempana yläluokkaisena.
Täydellinen oppikirjaesimerkki siitä mitä ihmiselle käy kun elämä ns menee putkeen eli onni on myötä. Pääsee opiskelemaan sitä mitä haluaa, onnistuu opiskeluissaan ja saa hyvän vakituisen työpaikan ja palkka on hyvä. Kaikki vain ja ainoastaan kiinni tuurista. Nyt sitten kuvittelee että jokainen voisi tehdä saman mutta huonommat ihmiset eivät älyä. Suoraan sanottuna kusi nousi päähän ja sitä pitää päästä levittämään vielä julkisestikin.
Näytä tämä tekstisi vanhemmillesi. Heille avautuu siten se, mitä mieltä olet heistä.
Ap missä sinä olit, kun tunneälyä jaettiin?
Koontina muutamiin kommentteihin:
Hauskaa, miten tässä on vedetty mutkia suoriksi monissa vastauksissa. Tuon Michelin-tähden ravintolan otin kommenttiin vaan esimerkkinä siitä, että olen joutunut oikeasti aika paljon opettelemaan ja omaksumaan itse, kun tosiaan koskaan lapsena tai nuorena ei vanhempieni kanssa ole käyty edes Rosso-tyyppisessä ravintolassa, kerran olin kaverin perheen viemänä ja sen jälkeen vanhojentanssipäivänä, en vanhempieni kanssa. Michelin-ravintoloissa en syö jatkuvasti, mutta on ollut ihan mukava kokeilla.
Mielestäni kaikki kertomani ovat ihan perustoimintaa, ainakin meidä ja lukuisten ystävien ja lasten kaverien perheiden elämässä. Ihan perus keskiluokkaista elämää, en oikein ymmärrä, mikä siinä triggeröi?
Meillä kyllä riittää lasten kanssa lämpöä, läheisyyttä ja rakkautta, olen hyvinkin lapsentahtinen ja paljon mukana koulu-, päiväkoti- ja harrastustoiminnassa. Paljon tehdään lasten ehdoilla ja yhdessä heidän kaveriensa perheiden ja omien kavereiden, joilla samanikäisiä lapsia. Lapsuudessani ei pahemmin tuollaista ollut, paljon olin yksin, luin omassa huoneessani tai olin jossain pihalla tai kaverilla.
ap
Aloituksesi tarkoitus on nimenomaan leuhkia! Mitenkään et pysty sitä naamioimaan muuksi. Olet kuvottava ihminen!
Jotenkin aloituksesta tulee mieleen Pokka Pitää -sarja, eihän siinä vanhempia ollut mutta närää aiheutti ihana Daisy sisko joka oli eri tasoa aloittajan - ei kun Hyacintin - sarjan näkyvimmän persoonan kanssa. Snobi kuin snobi.