Osasitko lapsena tehdä kuperkeikan, mennä kyykkyyn ja kiivetä puuhun?
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osasin. Kiipeilin paljon puissa. Pelattiin pesäpalloa ja sitä lyötiin ihan mailalla.
No miten muuten pesäpalloa voi edes pelata? Oliko oikein pallokin, wauuu.
Luitko jutun, joka on ketjun aiheena? Nykylapset eivät pysty pelaamaan normipesistä, vaan palloa lyödään tennismailalla.
Vierailija kirjoitti:
Riippui puusta. Ihan sileetä runkoa en ole koskaan osannut kiivetä. Kyykky ja kuperkeikat eteen ja taakse oli ihan perusjuttuja.
Kuperkeikka taakse?!
Vierailija kirjoitti:
Aika karua kyllä tuo, että jotkut lapset eivät osaa tai uskalla kävellä epätasaisessa maastossa. Tai eivät osaa juosta. Missähän kunnossa ovat keski-ikäisenä.
Kyllä lapsena hyvinkin osasin kävellä epätasaisessa maastossa, nyt keski-iässä vaikeaa tekonivelten kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippui puusta. Ihan sileetä runkoa en ole koskaan osannut kiivetä. Kyykky ja kuperkeikat eteen ja taakse oli ihan perusjuttuja.
Kuperkeikka taakse?!
Kyllä, kuperkeikan voi tehä myös takaperin. Vai tarkotitko jotain muuta?
Lapsena onnistui kaikki nuo (paitsi ehkä se sileää puuta kiipeäminen) vaikka olin reilusti ylipainonen jo tuolloin.
Enää ei onnistu, valitettavasti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on puuhun kiipeämisen määritelmä? Millaiseen puuhun, onko oksia, kuinka korkealle?
Sileää runkoa pitkin, ilman apuvälineitä, kynsiä saa käyttää, 10 metrin korkeuteen.
Joo ei onnistu, en ole kissa.
Lapsena osasin, kuperkeikka nyt aikuisena pelottais tehdä, jos rusahtaa niska tai selkä? :D
Harjoittelin lapsena kuperkeikkaa eteenpäin vanhempieni sängyn päällä, kunnes se jotenkin onnistui. Sängyllä oli hyvä opetella, koska se oli pehmeä ja leveä, joten ei sattunut päähän. Sitten äiti neuvoi minua kuperkeikassa takaperin, että miten se tehdään, kunnes opin senkin. Nyt ei enää kumpikaan onnistu, olen 60-vuotias.
Puuhun pystyin kiipeämään, jos riittävän tukevia oksia oli tarpeeksi alhaalla.
Mielestäni pääsin kyykkyyn, mutta en tiedä, olisiko se katsottu "oikeaoppiseksi" kyykyksi. Liikunnan ammattilaisilla on ihan omat standardit sille, mitä mikäkin asia oikeasti tarkoittaa. Esim. sauvakävelyä en ole oppinut ikinä, vaikka muuten kävelen päivittäin.
Montakaan asiaa ei osaa, jos ei ole harjoitellut. Koripallon pompottamistakin piti harjoitella kotona, jotta se olisi sujunut koulussa.
kaikkiin muihin joo paitsi kuperkeikkaan, jostain syystä en koskaan oppinut sitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osasin. Kiipeilin paljon puissa. Pelattiin pesäpalloa ja sitä lyötiin ihan mailalla.
No miten muuten pesäpalloa voi edes pelata? Oliko oikein pallokin, wauuu.
Luitko jutun, joka on ketjun aiheena? Nykylapset eivät pysty pelaamaan normipesistä, vaan palloa lyödään tennismailalla.
En availe koskaan linkkejä. Nyt on kyl järkyttävää, jos pesistä pelataan tennismailoilla. Sorry vitsailuni.
Kiikuin kapsena kuin apina joka puuhun. Ja tietysti kyykkyyn pääsin ja pääsen. Sen sijaan kuperkeikkaa en ole koskaan oppinut eikä tarvitsekaan, koska teininä opettelin ukemit ja osaan yhä, 58 v, mutta kolmen ihmisen yli en enää kyllä loikkaa
Mitä lapsesi tekee liikuntatunnilla?
Omani esimerkiksi pelaa koripalloa, jonka sääntöjä ei ole kerrottu ja jota ei mitenkään harjoitella. Tunnin alussa 5 min verryttely eli juoksua myötä- ja vastapäivään, pari venytystä ja jako kahteen, sen jälkeen peliä. Käytännössä noin 3 pelaa ja loput pyrkivät väistelemään heitä. Ei mitään sellaista opetusta lajiin, jonka pohjalta ymmärtäisi muutakin kuin että pallo pitää saada koriin.
Olisiko liikunnanopettajilla joku vastuu siitä, että liikunnasta tehdään mukava ja tärkeä osa jokaista pävää?
Vierailija kirjoitti:
Miten joku EI osaa mennä kyykkyyn? Varsinkin lapsena. 😯
Minä en osannut enkä osaa aikuisenakaan. En tiedä siihen syytä, mutta pyllähdän aina, kun syväkyykkyä yritän. Lapsena kuitenkin liikuin paljon, harrastinkin voimistelua, balettia ja joogaa ja pääsin sellaisiin asentoihin, joihin moni muu ei päässyt, mutta kyykky ei ole koskaan onnistunut.
Luin uutisen kommentteja Hesarista. Joku vanhempi väitti, että lapset tekevät kuperkeikkoja luonnostaan.
No, minä en ainakaan tehnyt, vaikka meninkin syntymään 60-luvun alussa. Omasta mielenkiinnosta jouduin sen ihan tahdonvoimalla lapsena itse opettelemaan, enkä usko, että olisin ainoa. Ja itse asiassa juuri siitä johtuen, näköjään tein sen väärin 😅.
Nyt en tosiaan siihen enää taivu.
Kannattaisi oikeasti palata maan pinnalle ja huomata, että lapsiakin on aina ollut monenlaisia ja että osa tarvitsee liikunnassa muita enemmän harjoittelua.
Kaikki muut sujuu hyvin, mutta kyykkystä en pidä, koska tekonivelet sekä lonkissa että polvissa .Olen muuten kyllä notkea tanssija
Olin hoikka lapsi ja ihan taatusti osasin lapsena nuo kaikki ja paljon muutakin, luistella, hiihtää, lasketella, hyppiä yms. Juosta niin että verenmaku tuli suuhun.
Sama. Muunlaisiin puihin on kyllä tullut kiivettyä. Uimaan opin ennen kouluikää ja nykyään hallissa menee helposti 2 km. Olin pullea ja kömpelö oman aikani standardeilla, vaikka normaalipainon sisällä.
Vuosimalli 1979