Osasitko lapsena tehdä kuperkeikan, mennä kyykkyyn ja kiivetä puuhun?

Osaan edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika karua kyllä tuo, että jotkut lapset eivät osaa tai uskalla kävellä epätasaisessa maastossa. Tai eivät osaa juosta. Missähän kunnossa ovat keski-ikäisenä.

 

Kyllä lapsena hyvinkin osasin kävellä epätasaisessa maastossa, nyt keski-iässä vaikeaa tekonivelten kanssa...

 

Onko kuntoutus jäänyt tekemättä leikkauksien jälkeen  ?

Itsellä  tekonivelet sekä lonkissa että  polvissa eikä ongelmaa, vaikka ikääkin on  jo

Osasin ja osaan nytkin mennä kyykkyyn, mutta kuperkeikat ja puuhun kiipeäminen eivät onnistuneet hyvin ennen eivätkä nyt. Kuperkeikka onnistuu kivutta vain sängyllä, muualla kuperkeikan tekeminen tuntuu järkyttävältä. Kuperkeikan tekeminen myös aiheuttaa paljon huimausta minulla. Puuhun kiipeäminen ei oikein onnistunut kuin muutaman kerran puun alempiin osiin.

Osasin kai. En muista puihin kiipeilyä tapahtuneen paljon jos lainkaan. Olen koko ikäni ollut kömpelö, joten ehkä se oli itsesuojelua. Koululiikunta tappoi sitten viimeisetkin liikkumisen opettelun halut

luin kyllä epäuskoisena tuon jutun. Ei ole todellista?

vastaus: kyllä osasin. En nyt hetkeen ole puihin kiivennyt tai kuperkeikkoja tehnyt, mutta kyykky, syvälle onnistuu edelleen. Toi jutun nainen jäi hirveän ylös sen "kyykkyasennossaan".

Vierailija kirjoitti:

luin kyllä epäuskoisena tuon jutun. Ei ole todellista?

vastaus: kyllä osasin. En nyt hetkeen ole puihin kiivennyt tai kuperkeikkoja tehnyt, mutta kyykky, syvälle onnistuu edelleen. Toi jutun nainen jäi hirveän ylös sen "kyykkyasennossaan".

 

unohtu laittaa että olen -71 syntynyt ja silloin kyllä liikuttiin, oikein muuta tehtykään.

En ollut ollenkaan liikunnallinen lapsi, mutta totta kai osasin nuo kaikki. Samoin omat lapseni osaavat. 

Nykyään onnistuu taatusti kyykky ja puuhun kiipeäminen. Kuperkeikkaa en ole tehnyt vuosiin, ja se hirvitti jo silloin kun omien lasten kanssa sitä opeteltiin - en mene takuuseen että enää sujuisi.

Olin sijaisena valvomassa alakoulun pihaa yhtenä päivänä. Tuntui pahalta, kun kaikki oli kategorisesti kielletty. Lumikasan päälle ei saanut kiivetä, koska jotkut tönivät, lunta ei saanut heittää edes kaverille kopitteluleikissä, koska se oli kielletty. Siellä sitten valvoin ettei kukaan tee mitään. Tavallaan ymmärrän kiusaamis- ja turvallisuusnäkökulmasta, mutta toisaalta en. Jotkut sentään yrittivät pelata hangessa palloa, mutta muuten oli liikunnallinen tekeminen aika vähissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippui puusta. Ihan sileetä runkoa en ole koskaan osannut kiivetä. Kyykky ja kuperkeikat eteen ja taakse oli ihan perusjuttuja.

Kuperkeikka taakse?!

 

          Onnistuu vieläkin,  n. 66v

Kyllä kärrynpyöräkin onnistuu.

Vierailija kirjoitti:

Minä syyttäisin kyllä varhaiskasvatusta koko tuosta litaniasta. Oma lapsi on koulun eskarissa, siellä on ohjattua liikuntaa pallonheitosta juoksuun. Naapurin lapsi on päiväkodin eskarissa, ei mitään liikuntaa ja pihalla suunnilleen kaikki kiellettyä. Ei kertaakaan koko syksyn aikana mitään liikuntaleikkejä pihalla, pelkkää oleskelua.

Voisivatko varhaiskasvatuksen opettajat vähitellen ymmärtää, että liikuntaan pitää kannustaa ja siihen pitää ohjata, ei riitä, että puetaan toppahaalarin päälle kurapuku ja todetaan, että hyvä juttu, nyt lapsi hikoilee liikkuessaan.

Milloinkas vanhemmat ymmärtävät oman roolinsa lapsensa kasvatuksessa? Lasta tulee aktivoida pienestä pitäen ihan kotona ja jossain vaiheessa sitten vähän isompana viedä harrastamaan. Liikunnallisia lapsia kasvaa vaikka ilman varhaiskasvatusta. 

Inhottaa tuollainen asenne, että ajatellaan varhaiskasvatuksen tai koulun olevan vastuussa esimerkiksi lapsen terveydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

luin kyllä epäuskoisena tuon jutun. Ei ole todellista?

vastaus: kyllä osasin. En nyt hetkeen ole puihin kiivennyt tai kuperkeikkoja tehnyt, mutta kyykky, syvälle onnistuu edelleen. Toi jutun nainen jäi hirveän ylös sen "kyykkyasennossaan".

 

unohtu laittaa että olen -71 syntynyt ja silloin kyllä liikuttiin, oikein muuta tehtykään.

Ja jos vähänkin maaseutumaisessa ympäristössä oltiin, esim kouluun "hiihdettiin kesät talvet", vanha vitsi mutta niinhän se oli - ei ollu puhettakaan että jostain 2km päästä olis haettu koulutaxilla. Mä olen aloittanut koulun -71, koulumatkaa oli yli 3km. 

Kesät vietettiin järvessä ja urheilukentällä, talvet jäällä - oltiin kaverin kanssa taitoluistelufaneja ja harjoiteltiin "hienoja" pariluisteluohjelmia. 

Osasitko lapsena mennä kyykkyyn? Onko sellaista lasta olemassakaan, joka ei osaa mennä kyykkyyn?

Kuperkeikka - joo

Mennä kyykkyyn - en muista

Kiivetä puuhun - jos sinne oli helppo kiivetä

Kärrynpyörää en ikinä oppinut. Olin kömpelö lapsi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä syyttäisin kyllä varhaiskasvatusta koko tuosta litaniasta. Oma lapsi on koulun eskarissa, siellä on ohjattua liikuntaa pallonheitosta juoksuun. Naapurin lapsi on päiväkodin eskarissa, ei mitään liikuntaa ja pihalla suunnilleen kaikki kiellettyä. Ei kertaakaan koko syksyn aikana mitään liikuntaleikkejä pihalla, pelkkää oleskelua.

Voisivatko varhaiskasvatuksen opettajat vähitellen ymmärtää, että liikuntaan pitää kannustaa ja siihen pitää ohjata, ei riitä, että puetaan toppahaalarin päälle kurapuku ja todetaan, että hyvä juttu, nyt lapsi hikoilee liikkuessaan.

Milloinkas vanhemmat ymmärtävät oman roolinsa lapsensa kasvatuksessa? Lasta tulee aktivoida pienestä pitäen ihan kotona ja jossain vaiheessa sitten vähän isompana viedä harrastamaan. Liikunnallisia lapsia kasvaa vaikka ilman varhaiskasvatusta. 

Inhottaa tuollainen asenne, että ajatellaan

Mulle tuli mieleen tuosta "Naapurin lapsi on päiväkodin eskarissa, ei mitään liikuntaa ja pihalla suunnilleen kaikki kiellettyä." - onkohan nää sellaisia juttuja että joku vanhemmista on ylisuojeleva "ei saa leikkiä, meidän Jukka-Kirsikka voi saada mustelman", ja sitten koko ryhmää joudutaan pitämään pumpulissa ettei tulee haasteita mistään suunnasta? Itsellä ei kokemusta päiväkodeista niin aattelin vaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

luin kyllä epäuskoisena tuon jutun. Ei ole todellista?

vastaus: kyllä osasin. En nyt hetkeen ole puihin kiivennyt tai kuperkeikkoja tehnyt, mutta kyykky, syvälle onnistuu edelleen. Toi jutun nainen jäi hirveän ylös sen "kyykkyasennossaan".

 

unohtu laittaa että olen -71 syntynyt ja silloin kyllä liikuttiin, oikein muuta tehtykään.

Ja jos vähänkin maaseutumaisessa ympäristössä oltiin, esim kouluun "hiihdettiin kesät talvet", vanha vitsi mutta niinhän se oli - ei ollu puhettakaan että jostain 2km päästä olis haettu koulutaxilla. Mä olen aloittanut koulun -71, koulumatkaa oli yli 3km. 

Kesät vietettiin järvessä ja urheilukentällä, talvet jäällä - oltiin kaverin kanssa taitoluistelufaneja ja harjoiteltiin "hienoja" pariluisteluohjelmia. 

Ja nykysin maalla asuu huonokuntoisimmat lapset ja nuoret kun kaikki koulumatkat mennään autolla eikä harrastusmahdollisuuksia ole. Niin se kehitys kehittyy

Vierailija kirjoitti:

Osasitko lapsena mennä kyykkyyn? Onko sellaista lasta olemassakaan, joka ei osaa mennä kyykkyyn?

No, tuossa artikkelissa kirjoitetaan "Pienet lapset leikkivät kyykkyasennossa luonnostaan. Sen sijaan osa koululaisista ei pääse oikeaoppisesti kyykkyyn tai pysy asennossa kaatumatta."

Eli se luontainen taito osataan jossain vaiheessa kadottaa, varmaan siinä kohtaa kun annetaan kännykkä, tabletti tms ja istutetaan sohvalle pelailemaan. 

osasin ja osaan edelleen nyt 36-vuotiaana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

luin kyllä epäuskoisena tuon jutun. Ei ole todellista?

vastaus: kyllä osasin. En nyt hetkeen ole puihin kiivennyt tai kuperkeikkoja tehnyt, mutta kyykky, syvälle onnistuu edelleen. Toi jutun nainen jäi hirveän ylös sen "kyykkyasennossaan".

 

unohtu laittaa että olen -71 syntynyt ja silloin kyllä liikuttiin, oikein muuta tehtykään.

Ja jos vähänkin maaseutumaisessa ympäristössä oltiin, esim kouluun "hiihdettiin kesät talvet", vanha vitsi mutta niinhän se oli - ei ollu puhettakaan että jostain 2km päästä olis haettu koulutaxilla. Mä olen aloittanut koulun -71, koulumatkaa oli yli 3km. 

Kesät vietettiin järvessä ja urheilukentällä, talvet jäällä - oltiin kaverin kanssa taitoluistelufaneja ja harjoiteltiin "hienoja"

Jännä tuokin "maaseudulla ei ole harrastusmahdollisuuksia", arvaa oliko 70-luvulla? Mutta keksittiin itse tekemiset, faijat auttoi rakentelemaan leikkimökkejä ja puumajoja, aurasivat järven jäälle luisteluradan jne. Meidän kylällä oli urheilukenttä ja lätkäkaukalo, sielläkin osattiin olla ihan ilman ohjattua tekemistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

luin kyllä epäuskoisena tuon jutun. Ei ole todellista?

vastaus: kyllä osasin. En nyt hetkeen ole puihin kiivennyt tai kuperkeikkoja tehnyt, mutta kyykky, syvälle onnistuu edelleen. Toi jutun nainen jäi hirveän ylös sen "kyykkyasennossaan".

 

unohtu laittaa että olen -71 syntynyt ja silloin kyllä liikuttiin, oikein muuta tehtykään.

Ja jos vähänkin maaseutumaisessa ympäristössä oltiin, esim kouluun "hiihdettiin kesät talvet", vanha vitsi mutta niinhän se oli - ei ollu puhettakaan että jostain 2km päästä olis haettu koulutaxilla. Mä olen aloittanut koulun -71, koulumatkaa oli yli 3km. 

Kesät vietettiin järvessä ja urheilukentällä, talvet jäällä - oltiin kaverin kanssa taitoluistelufaneja ja harjoiteltiin "hienoja" pariluisteluohjelmia. 

Mulla ala-aste oli vieressä, yläaste oli n 4,8 km päässä. Sanon siksi näin, kun jos koulumatkaa oli 5km tai yli niin koulu maksoi liput. Nyt jäi yhtä pysäkkiä vaille joten pyöräilin tuon pl talvisin.

Olin kova hiihtämään ja luistelemaan. Siinä vieressä oli se ala-asteen kenttä ja koululta lähti latuverkko. Muistan kun olen monet kerrat jäädyttänyt varpaani, kun en malttanut tulla ajoissa pois. Uimarannalle oli reilu kilsa. Opin uimaan 6v ja kesäthän asuttiin tuolla.

Asuin pienehkössä kerrostalossa, jossa paljon lapsia. Siinähän sitä pelattiin pihapelejä laidasta laitaan. 

Tykkäsin myös koululiikunnasta, eikä jäänyt mitään kammoa saatikka että se olisi tabbanut ilon liikunnasta.

Tässä nyt jotain miten ennen liikuttiin.

-sama -71

Onnistui ja onnistuu myös omilta lapsilta, riippuu toki pikkuisen puustakin. Mutta pikemminkin on saanut huudella lapsia matalammalle sieltä puusta kun huitelevat niin korkealla. 

Kuperkeikka onnistuu edelleen 38v mutta vaatii kyllä kunnon alustan eikä tunnu kivalta sittenkään.