Kuuluuko astiasarjojen keräily parempiin perheisiin?
Kommentit (106)
Ei vanhoja astioita kannata sääliä. Niitä on älyttömät määrät myynnissä kirppareilla eli lisää saa halvalla. Käyttäkää kauniita astioita arkena jos se tuo teille iloa.
Valitkaa fiiliksen mukaan mistä kupista haluatte minäkin aamuna juoda kahvinne. Yksittäisiä kuppeja ja lautasia saa melkein ilmaiseksi niin paljon kuin jaksaa kotiinsa kantaa.
Peskää ne tiskikoneessa vaikka kuluvatkin. Jos niitä on täysi astiasto kahdelletoista hengelle niin aika pitkään saatte käyttää ennen kuin kuluvat loppuun.
Miten joitain hiertää muiden astiat niin paljon:D Kerätköön jokainen vaikka viisi astiastoa tai ostakoot kaiken kirpparilta eri sarjaa, pääasia että itse tykkää.
Itse olen kai vanhanaikainen kun tykkäisin että olisi eri astiastoja eri vuodenaikoihin ja juhliin. Säilytystilan puute kuitenkin valitettavasti estää tämän. Pidän eniten koristeellisista ja siroista astioista, esim. Villeroy & Bochilla on kauniita. Viimeksi ihastuin Villeroyn Spring Fantasy -sarjaan, se olisi niin ihana pääsiäiseksi. Vanhoissa astioissa myös on charmia. Kontista olen myös tehnyt löytöjä, mm. kastikekannun joka sopii täydellisesti muihin astioihini, vaikka ei samaa sarjaa olekaan.
N28
Ymmärsin, että tässä ei ollut tarkoitus tehdä selontekoa omaa keräilystä tai keräämättömyydestä, vaan että näkyykö keräilyssä perhekohtaisia luokkaeroja.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin, että tässä ei ollut tarkoitus tehdä selontekoa omaa keräilystä tai keräämättömyydestä, vaan että näkyykö keräilyssä perhekohtaisia luokkaeroja.
No, saitko vastauksen? MItä itse ajattelet?
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaankaan. Eiköhän ne osta kerralla mitä haluavat ja tarvitsevat. Niin ainakin itse olen tehnyt.
Minulla ei olisi ollut varaa ostaa kerralla yhtä Pentikin astiastoa. Ostin sitä pikkuhiljaa, kymmenisen vuotta siihen meni, että sain valmiiksi. Pidän niistä edelleen hyvin paljon.
Köyhälistön huvia se on.
Rikkaat ostaa tai teettää nimikoidun astiasarjan tarpeen mukaan. Ei niitä tarvi keräillä. Korkeintaan jotain ikivanhaa antiikkia kerätään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Astiasarjan kerääminen on fiksua. Kummityttö aloitti sen jo rippikoulusta ja nyt 18v on jo mukavasti kertynyt astioita.
Minäkin keräilin astiastoja, koska halusin viettää suuria juhlia, kuten suvussamme oli silloin tapana. Kuinkas sitten kävikään... Sukulaiset ovat kuolleet ja katselen hienoja astioita.
Tytär keräsi pienestä pitäen astiasarjaa ja toivon niitä lahjaksi.
Nyt aikuisena inhoaa koko sarjaa ja ihmettelee, miten tuollasesta edes innostui. On tainnut viedä jo kierrätykseen kun en ole aikoihin nähnyt hänen kattauksissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kirppisastiat uusisi 10 kertaa, on niiden hiilijalanjälki pienempi kuin sen kaupasta haetun uuden astiaston. Lisäksi uudet astiastot on todennäköisesti tehty Kaukoidässä, eikä yrityksien yhteiskuntavastuu ole kohdillaan. Poikkeuksena Pentik, jonka osto onkin aito suomalaista työllisyyttä tukeva teko.
Minulla oli aiemmin Pentikiä, mutta niihin tuli luvattoman helposti lohkeamia reunoihin.
Vanhoissa astioissa taas on se, että niistä voi irrota raskasmetalleja. Siksi niitä suositellaan vain satunnaiseen käyttöön, esimerkiksi juhliin. Mutta ei jokapäiväiseen käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö astiat osteta normaalisti kokonaisina sarjoina? Rikkoutuneiden osien tilalle voi joutua metsästämään kirpputoreilta uusia. Mitä on astiasarjojen keräily?
Uskon että astiasarjan keräilyllä tarkoitetaan sitä että joskus rippikouluiässä ruvetaan ostamaan nuorille joka jumalan syntymäpäivä- ja joululahjaksi jotain tiettyä astiastoa tai lasisarjaa. Oletuksena on että ihmisellä pitää olla omilleen muuttaessaan täysi kattaus isolle porukalle niin että joka hemmetin purnukka on samaa sarjaa.
Itsellenikin kerättiin noita. Annoin koko kasan siskolleni kun muutin ulkomaille. Olen kyllä perso astioille ja niitä on kertynyt aika paljon mutta en allekirjoita sitä että kattauksessa jokaisen kupin ja kipon pitää olla samaa sarjaa.
En oikein usko, että on tuollaisia kuvittelemiasi oletuksia. Yleensä se kerääminen lähtee nuoresta itsestään ja neljän - kuuden hengen astiasto riittää mainiosti pitkään. Eikä joka purnukan tarvitse olla samaa sarjaa.
Vierailija kirjoitti:
Näitä ei sitten kannata keräillä enää tänä päivänä, keskihintaisia ainakaan kuten Iittala. Olettehan te katsoneet valossa rehellisesti uusia ja vanhoja lautasia? Kerran käytetty on jo naarmuilla. Se arvo meni siinä! 1 kattauskerta riittää.
Onneksi Marimekon astiat kestää.
Mitä hyötyä niistä on jos vaikka kohta muuttaa ulkomaille. Ne pitäisi roudata mukana tai jättää tänne Suomeen pölyyntymään tai antaa jollekin käyttöön. Mitä hyötyä niistä minulle silloin olisi? Miksi olisin maksanut niistä tuon takia? Mitä niillä tekee enää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kirppisastiat uusisi 10 kertaa, on niiden hiilijalanjälki pienempi kuin sen kaupasta haetun uuden astiaston. Lisäksi uudet astiastot on todennäköisesti tehty Kaukoidässä, eikä yrityksien yhteiskuntavastuu ole kohdillaan. Poikkeuksena Pentik, jonka osto onkin aito suomalaista työllisyyttä tukeva teko.
Minulla oli aiemmin Pentikiä, mutta niihin tuli luvattoman helposti lohkeamia reunoihin.
Vanhoissa astioissa taas on se, että niistä voi irrota raskasmetalleja. Siksi niitä suositellaan vain satunnaiseen käyttöön, esimerkiksi juhliin. Mutta ei jokapäiväiseen käyttöön.
Kyllä uusissakin astioissa on havaittu raskasmetalleja, joten uskaltaako niitäkään käyttää?
Kaikenlainen keräily on köyhien puuhaa
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä niistä on jos vaikka kohta muuttaa ulkomaille. Ne pitäisi roudata mukana tai jättää tänne Suomeen pölyyntymään tai antaa jollekin käyttöön. Mitä hyötyä niistä minulle silloin olisi? Miksi olisin maksanut niistä tuon takia? Mitä niillä tekee enää?
Kyllähän tuo astiankeräilyajatus rippikouluiästä alkaen vähän implikoi, että ajatuksena on mennä nuorena avioon huushollia pyörittämään. Jonkinlainen jäänne kapiokulttuurista kai.
Täytyy kyllä sanoa, että jos olisi tyttäriä, toivoisin sukulaisten keräilevän heille mieluummin vaikka osakkeita. Saisivat sitten itse päättää, haluavatko neljän vai kahdeksan hengen ruokailuvermeet vai käyttävätkö nekin rahat vaikka kielikursseihin ennen kuin lähtevät ulkomaille yliopistoon.
Nykyään katetaan juhlapöytäänkin astoita, jotka eivät ole samaa sarjaan, mutta sopivat yhteen. Yhteensopivia astioira voi keräillä vaikka kirppareilta.
Mä en ole koskaan ymmärtänyt tuommosta keräilyä. Olen sitä yrittänyt välillä kokeilla mutta plaah. Mä menen ja ostan mieluummin heti paikalla sen mitä tarvitsen. Ei mulla riitä kärsivällisyys venata mitään kippoja.
Enkä niin muutenkaan nyt enää vanhemmiten välitä astioista. Vierailu ja kahvitteluaika on elämästäni jäänyt taka-alalle.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole koskaan ymmärtänyt tuommosta keräilyä. Olen sitä yrittänyt välillä kokeilla mutta plaah. Mä menen ja ostan mieluummin heti paikalla sen mitä tarvitsen. Ei mulla riitä kärsivällisyys venata mitään kippoja.
Enkä niin muutenkaan nyt enää vanhemmiten välitä astioista. Vierailu ja kahvitteluaika on elämästäni jäänyt taka-alalle.
Ihmisillä ei tosiaan tunnu olevan ny Tik-Tok-aikana mitään kärsivällisyyttä.
Insinörttiperheeseen ei ainakaan. Meillä on suurin osa hankittu ikeasta.
Mulla kävi eräs sukulaisrouva kylässä. Huudahti kauhistuneena astiakaappiini katsottuaan, että kuinka sulla voi olla Arabian astioita, kun mullakaan ei niitä ole. Niin, mulla on siis poikamiehenä vähäinen määrä Arabian ja Iittalan astioita, jotka olen ostanut siksi, että ovat kestäviä. Ihan perusastioita, joita saa Prismasta. Palkkatuloilla ostettuja, ei perintörahoilla.
Uskon että astiasarjan keräilyllä tarkoitetaan sitä että joskus rippikouluiässä ruvetaan ostamaan nuorille joka jumalan syntymäpäivä- ja joululahjaksi jotain tiettyä astiastoa tai lasisarjaa. Oletuksena on että ihmisellä pitää olla omilleen muuttaessaan täysi kattaus isolle porukalle niin että joka hemmetin purnukka on samaa sarjaa.
Itsellenikin kerättiin noita. Annoin koko kasan siskolleni kun muutin ulkomaille. Olen kyllä perso astioille ja niitä on kertynyt aika paljon mutta en allekirjoita sitä että kattauksessa jokaisen kupin ja kipon pitää olla samaa sarjaa.