Ystävä muuttunut todella paljon
Ihan kuin olisi eri henkilö... Ennen olimme tosi hyviä ystäviä ja nyt huomaan, että välillämme on jotain tapahtunut. Ystävän persoona muuttunut.
Kommentit (121)
Jos ruoka ollut ennen keskiössä niin tuntuisi, että taitaa olla ruoan suhteen olla jotakin ongelmaa. Tuollaiset sosiaaliset tilanteet voivat olla vaikeita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottiko rokotteet?
Mun ystävä muuttui salaliittoteoreetikoksi jonka mielestä rokotteet ovat syypää ihan kaikkeen. Puhui sen kanssa mistä vaan, niin väänsi puheenaiheen rokotteisiin. Tätä jaksoin pari vuotta kunnes katkaisin välit lopullisesti
Sama täällä. Rasittavia noi foliohatut. Elämä pyörii jonkun tiktok propagandan ympärillä, jota pidetään totuutena.
Ehkä hän ei enää saa sinusta mitään
Kaikki ihmiset muuttuu koko ajan koska oppivat uutta. Ei ihme, jos putoat ap kyydistä kun et opi mitään mistään.
Pystyykö ystävyyttä pelastamaan enää mitenkään?
Silloin ystävyys ei ole avoin jos ei kaikesta voida puhua
On olemassa muutama tosiystävä. He ovat elämässä aina. Voit luottaa siihen tuli mitä vaan
Sitten on olemassa elämäntilanneystäviä. Heidän kanssaan yhdistää opiskelu, työ, saman ikäiset lapset ja heidän harrastukset, omat harrastukset. Sitten elämäntilanne muuttuu ja näiden ihmisten kanssa ei ole enää mitään yhteistä. Jatketaan elämää tahoillaan. Ei siihen tarvita mitään kiistaa tai ristiriitaa.
Jostakin syystä ystäväsi on kokenut, ettei halua jakaa sinulle enää kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syitä muuttumiseen voi olla monia. Omalla kohdallani ystävyydet on muuttuneet useinmiten sen jälkeen, kun kaveri on saanut lapsen, joskus jo puolison löytymisvaiheessa. Olen myös menettänyt läheisimmän ystäväni uskonlahkolle. Hän oli kyllä lahkon jäsen jo tutustuessamme, mutta pikkuhiljaa alkoi minun elämänvalintojeni kritisointi ja asettuminen minun, "vääräuskoisen" yläpuolelle. Jossain vaiheessa sain ylimielisyydestä tarpeekseni ja laitoin touhulle pisteen.
Onneksi omalta kohdalta ei lapset ole vaikuttaneet mitenkään ystävyyksen vaikka lapseton olen. Ei myöskään uskonto ole vaikuttanut, kun olen uskovaiselle sanonut, että minua on sitten turha käännyttää ja olen saanut olla ihan rauhassa ja ollaan keskuteltu ihan muista asioista.
"Ystävyyksen"
Et kai oikeasti kuvittele, että tuo taivutus on suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottiko rokotteet?
Mun ystävä muuttui salaliittoteoreetikoksi jonka mielestä rokotteet ovat syypää ihan kaikkeen. Puhui sen kanssa mistä vaan, niin väänsi puheenaiheen rokotteisiin. Tätä jaksoin pari vuotta kunnes katkaisin välit lopullisesti
Eli haluat pysyä aivopestynä idarina loppuelämäsi, eli siihen asti kunnes kuolet rokotteeseen ennen aikojasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottiko rokotteet?
Mun ystävä muuttui salaliittoteoreetikoksi jonka mielestä rokotteet ovat syypää ihan kaikkeen. Puhui sen kanssa mistä vaan, niin väänsi puheenaiheen rokotteisiin. Tätä jaksoin pari vuotta kunnes katkaisin välit lopullisesti
Sama täällä. Rasittavia noi foliohatut. Elämä pyörii jonkun tiktok propagandan ympärillä, jota pidetään totuutena.
Mä olin lapsettomana kahdesti koronarokotettu alkoholisti. Lapsen saatuani musta tuli absolutisti ja varmaan myös rokotehörhö kun suhtaudun erittäin kriittisesti siihen mitä rokotteita lapselleni annetaan ja ei, siihen ei kuulu muut kuin ne vanhat, tutut ja turvalliset rokotteet joita jo omalle sukupolvelleni annettiin ja joita tuotettiin sillä vanhalla teknologialla.
Vierailija kirjoitti:
Ei hän kerro minulle enää mitään. Selvä muutos alkoi 2-3 vuotta sitten. Olimme todella läheisiä ja yhteistä matkaa ollut 15 vuotta. Hurahti myös laihuuteen. Kaikki pyörii vain laihuuden ympärillä.
Ennen jaoimme ilot, surut ja murheet. Nyt ei enää mitään. Selvä muutos myös näkemisten kanssa. Olimme ennen tiiviisti yhdessä. Tuntuu kuin hän pitäisi sisällään jotain suurta salaisuutta
Teitkö myös tuon toisen ketjun, onko ystävällä anoreksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hän kerro minulle enää mitään. Selvä muutos alkoi 2-3 vuotta sitten. Olimme todella läheisiä ja yhteistä matkaa ollut 15 vuotta. Hurahti myös laihuuteen. Kaikki pyörii vain laihuuden ympärillä.
Ennen jaoimme ilot, surut ja murheet. Nyt ei enää mitään. Selvä muutos myös näkemisten kanssa. Olimme ennen tiiviisti yhdessä. Tuntuu kuin hän pitäisi sisällään jotain suurta salaisuutta
Teitkö myös tuon toisen ketjun, onko ystävällä anoreksia?
En
Siskoni on muuttunut, haastaa riitaa ja huutaa pää punaisena. Riidan aiheet keksii, jossei niitä ole tarjolla. Ei näe omaa (ratkaisevaa) osuuttaan siinä, vaan haukkuu osapuolen. Monet naapureistaan joutuneet muuttamaan, kun sepittää kummallisia juttuja ja haukkuu sen mukaisesti. Epälen, että voisi olla otsalohkodementia (oireiden vuoksi). Mutta nyt jo useampi vuosi jo mennyt riitaisuudessa. Miehensä vain myötäilee, vaikka olisi syytä ohjata hoitoon... Säälin myös työpaikan yhteisöä ja mitä siellä saa aikaan.
Kaikki ihmiset muuttuvat. Monissa ihmissuhteissa muututaan eri suuntiin, silloin suhteet hiipuvat. Se on sitä erilleen kasvamista.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ihmiset muuttuvat. Monissa ihmissuhteissa muututaan eri suuntiin, silloin suhteet hiipuvat. Se on sitä erilleen kasvamista.
Se vain sattuu :( se erilleen kasvaminen... Kun itse yrittää ja haluaisi, muttei olla kuin ennen... Tekisi mieli vain kertoa, kuinka ikävä on.
Mullakin oli ennen pullukka kaveri. Kun laihtui langan laihaksi, hän ei muista puhunutkaan. Aiheet pyöri näissä: paljonko on vaatteita jäänyt pieneksi, montako kiloa on lähtenyt, kuinka painoa onkin nyt tullut hieman, miten paljon on tullut liikaa syötyä karkkia. Nykyään instagram on täynnä vain kuvia hänen vartalosta... Ei oikeastaan muuta sisältöä.
Ja tähän edelliseen viestiin. Pidin ystävästäni myös sellaisena kuin hän ennen oli. Mutta huomasin hänen laihuuden vaikuttaneen myös siihen miten puhui muista... Kertoi esimerkiksi joistain henkilöistä, kuinka ovat ottaneet kiloja. Jos hänestä olisi joskus sanonut niin, ei varmana olisi tykännyt
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on muuttunut, haastaa riitaa ja huutaa pää punaisena. Riidan aiheet keksii, jossei niitä ole tarjolla. Ei näe omaa (ratkaisevaa) osuuttaan siinä, vaan haukkuu osapuolen. Monet naapureistaan joutuneet muuttamaan, kun sepittää kummallisia juttuja ja haukkuu sen mukaisesti. Epälen, että voisi olla otsalohkodementia (oireiden vuoksi). Mutta nyt jo useampi vuosi jo mennyt riitaisuudessa. Miehensä vain myötäilee, vaikka olisi syytä ohjata hoitoon... Säälin myös työpaikan yhteisöä ja mitä siellä saa aikaan.
Tuo voi johtua stressistäkin. Ja puoliso voi olla jotenkin sokea tilanteelle. Puoliso ei siis huomaa, että voisi vaikuttaa tilanteeseen jotenkin.
Tuo on hyvin vaikea aihe, koska esimerkiksi paino on hyvin henkilökohtainen asia. Joku voi kokea loukkaavana siitä puhumisen...