Ystävä muuttunut todella paljon
Ihan kuin olisi eri henkilö... Ennen olimme tosi hyviä ystäviä ja nyt huomaan, että välillämme on jotain tapahtunut. Ystävän persoona muuttunut.
Kommentit (121)
Olen vain jotenkin todella harmissani. Ehkä on vain jatkettava eteenpäin ja todettava, että en ollutkaan niin hyvä ystävä kuin luulin.
Vierailija kirjoitti:
jos lopettaa alkoholin käytön niin voi muuttua ihan erilaiseksi. Normaaliksi.
Tämä on totta. Mulla oli ennen paljon kavereita, oli hauskaa ja paljon tekemistä. Mutta siihen liittyi aina mukaan alkoholi. Kun ei sitten itse välittänyt juoda niin usein ja paljon, niin ehdotin kavereilleni jotain tekemistä, johon ei liittynyt alkoholi. Ketään ei kiinnostanut. Kukaan heistä ei lähtenyt kanssani teatteriin, elokuviin, arkipäivänä musakeikalle tai arkena yhtään minnekään. Kun myöhemmin luovuin alkoholista kokonaan, luovuin samalla myös suurimmasta osasta kavereistani.
Heille varmaan olisin tällainen muuttunut kaveri, jonka kanssa ei juttu oikein enää luista. Eri maailmat, eri mielenkiinnon kohteet.
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutos muka kertoisi "vaikeasta ajasta elämässä"? Se voi kertoa myös hyvistä asioista, joka on johtanut kasvuun ja aikuisuuteen, jota kuuluisikin tapahtua vuosien saatossa. On nimittäin paljon niitä, jotka eivät vaikuta koskaan kasvavan siitä, mitä olivat pari-kolmekymppisinä. Ja keski-ikäinen, joka on kuin parikymppinen edelleen, on kyllä todella raskasta seuraa ikätovereittensa parissa.
Millainen on kuin parikymppinen?
Vierailija kirjoitti:
Minä voisin olla tuollainen muuttunut ystävä. Iän myötä olen oppinut sanomaan ei, pitämään rajoja, olen itsekkäämpi. Iän myötä on tullut henkistä kasvua, olen pehmentynyt, kaikenlainen juoruilu ja ikävät puheet ei kiinnosta, henkiset arvot, rauha ja ymmärrys ovat tulleet tärkeämmiksi. Jos tuntuu, ettei kaveri kasva samaan tahtiin, niin alkaa vieraantua, koska mielenkiinnon kohteet ja ajatukset eivät enää kohtaa.
Mikä todennäköisesti vaikuttaa ylimieliseltä ja lapselliselta sen kaverisi mielestä.
Oma ystäväni muuttaa mielipiteitään niin nopeasti etten vaan enää jaksa yrittää pysyä kärryillä. Muutenkin tykkään kun asiat pysyy suht vakiona niin sellainen tuuliviiri sekoittaa pasmat.
Jos ei ole ollut koskaan hoikka ja ensimmäistä kertaa elämässä onnistuu, voi olla, että tosiaan pää ei pysy vain mukana muutoksessa... Silloin elämä pyörii tuon ympärillä, ei ehkä itsekään ymmärretä kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä voisin olla tuollainen muuttunut ystävä. Iän myötä olen oppinut sanomaan ei, pitämään rajoja, olen itsekkäämpi. Iän myötä on tullut henkistä kasvua, olen pehmentynyt, kaikenlainen juoruilu ja ikävät puheet ei kiinnosta, henkiset arvot, rauha ja ymmärrys ovat tulleet tärkeämmiksi. Jos tuntuu, ettei kaveri kasva samaan tahtiin, niin alkaa vieraantua, koska mielenkiinnon kohteet ja ajatukset eivät enää kohtaa.
Mikä todennäköisesti vaikuttaa ylimieliseltä ja lapselliselta sen kaverisi mielestä.
Sehän on sen kaverin omaa kehittymättömyyttä sitten.
Niin. Joskushan kun laihtuu ei välttämättä itse juuri pysy mukana. Voi pitää itseään edelleen lihavana
Vierailija kirjoitti:
Ei hän kerro minulle enää mitään. Selvä muutos alkoi 2-3 vuotta sitten. Olimme todella läheisiä ja yhteistä matkaa ollut 15 vuotta. Hurahti myös laihuuteen. Kaikki pyörii vain laihuuden ympärillä.
Ennen jaoimme ilot, surut ja murheet. Nyt ei enää mitään. Selvä muutos myös näkemisten kanssa. Olimme ennen tiiviisti yhdessä. Tuntuu kuin hän pitäisi sisällään jotain suurta salaisuutta
Voisiko olla sairastunut syömishäiriöön? Se aiheuttaa usein myös etääntymistä läheisistä, kun on se salaisuus kannettavana eikä halua joutua tilanteisiin, joissa syödään jotain "väärää".
Onneksi aloittaja tajunnut välien viilentymisen ja ystävyyden yksipuolisuuden ihan itse.
On myös ihmisiä,jotka todella kauan,jopa vuosien ajan,voivat esittää välittävää ja lämmintä empaattista ihmistä ja ystävää,vaikka sisällään ajattelevat toisesta kenties erittäinkin rumasti. Syy? He jollain tavalla hyötyvät tai pyrkivät hyötymään tästä ihmisestä,josta eivät todellisuudessa edes pidä ja teeskentelevät ystävyyttä vain sen vuoksi.
Yksi syy on myös esimerkiksi uskovaisten parissa olevat säännöt, kuten "rakasta lähimäistäsi" vaikka pitäisi jotakuta henkilöä kuinka vastenmielisenä tai epä-kiinnostavana.
Teeskentely on varmasti todella raskasta ja sitä jatketaan, vaikka teeskentelijältä kysyttäisiin suoraan, onko hänen ystävyytensä tai välittämisensä aitoa, sillä ei haluta menettää toisesta ihmisestä saatavaa hyötyä tai omia kasvoja esim. uskovaisten parissa.
On todella surullista, että nämä teeskentelijät tuottavat todella paljon henkistä ja myös muuta vahinkoa niille ihmisille vain koska eivät uskalla/halua/osaa sanoa toiselle, että sori nyt, mutta ei kiitos syystä se ja se ja hyvää jatkoa.
Vierailija kirjoitti:
Olen todella harmissani
Hän haluaa pitää etäisyyttä suhun: harmistut.
> Hän pitää entistä tiukemmin etäisyyttä suhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella harmissani
Hän haluaa pitää etäisyyttä suhun: harmistut.
> Hän pitää entistä tiukemmin etäisyyttä suhun.
Ei jestas. Takana ilmeisesti 15 vuoden ystävyys ja sitten kun on harmissaan, tullaan katsomaan tällaista?
Oletko miettinyt oletko voinut käytökselläsi aiheuttaa etääntymisen?
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt oletko voinut käytökselläsi aiheuttaa etääntymisen?
Toki olen tähän koittanut kiinnittää huomiota. Mutta en keksi mitään. Olen koittanut olla läsnä, mutta tuntuu, ettei ystävä enää jaa kanssani mitään.
Ennen pidimme myös ruoanlaitto iltoja ym, nämäkin loppui kuin seinään.
Mä olen etääntynyt ystävistä siinä kohtaa, kun olen ymmärtänyt, että elämme aivan erilaista elämää eikä meillä ole mitään yhteistä. Sama käynyt myös niiden kohdalla, jotka käyttävät minua pelkästään likasankonaan eli purkavat pahaa oloaan minuun, valittavat jatkuvasti tai puhuvat koko ajan vaan itsestään. Olen vihdoinkin oppinut vetämään rajat ja pitämään puoleni. Kauan siinä kestikin ennen kuin ymmärsin, että minun ei tarvitse aina miellyttää muita tai hakea hyväksyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt oletko voinut käytökselläsi aiheuttaa etääntymisen?
Toki olen tähän koittanut kiinnittää huomiota. Mutta en keksi mitään. Olen koittanut olla läsnä, mutta tuntuu, ettei ystävä enää jaa kanssani mitään.
Ennen pidimme myös ruoanlaitto iltoja ym, nämäkin loppui kuin seinään.
Ruoanlaittoiltanne loppuivat kuin seinään juuri siksi, että ihminen jota pidit ystävänäsi, ei sitä ollutkaan,vaan käytti sinua ikävä kyllä vain puhtaasti hyväkseen. Toivottavasti opit tämän myötä erottamaan mätämunat aidoista ihmisistä ja uskallat itse jatkossakin olla aito, vaikka se voi tuntua hylkäämiskokemuksen jälkeen vaikealta.
Olen myös ihmetellyt että onko kaverini joku ihmeen kullankaivaja kun tuntuu lähinnä vain jotkut julkkikset kiinnostavan ja nytkin on rientämässä pää kolmantena jalkana jonkun pikkustaran luokse vailla itsesuojelun häivääkään jo valmiina heittäytymään parisuhteeseen vaikkeivät ole edes tavanneet. Ei ollenkaan samanlaista käytöstä kuin tavallisten ihmisten kohdalla, silloin ollaan kyllä tarkkoja ja vikoja löytyy.
Minä voisin olla tuollainen muuttunut ystävä. Iän myötä olen oppinut sanomaan ei, pitämään rajoja, olen itsekkäämpi. Iän myötä on tullut henkistä kasvua, olen pehmentynyt, kaikenlainen juoruilu ja ikävät puheet ei kiinnosta, henkiset arvot, rauha ja ymmärrys ovat tulleet tärkeämmiksi. Jos tuntuu, ettei kaveri kasva samaan tahtiin, niin alkaa vieraantua, koska mielenkiinnon kohteet ja ajatukset eivät enää kohtaa.