Vanhempani eivät halua olla minkäänlaisena tukena ruuhkavuosina - onko tämä tavallista?

Vierailija kirjoitti:

Sulla on nyt todella paha kasvatusongelma, jos lapsia pitää vahtia koko ajan niin tarkasti, ettei kykene tavaroita pakkaamaan. Hanki vanhanaikainen leikkikehä ja laita lapset sinne tai sulje yksi huone porteilla ja anna lasten olla siellä turvallisessa ympäristössä. Ymmärrän, että vanhempasi eivät tule apuu, kun perheessä on erittäin vaikeita erityislapsia.

Tätä minäkin mietin. Miksi pakkaaminen ei onnistu lasten läsnäollessa? Meillä yksi lapsi on erityislapsi ja omin avuin muutettiin useamman kerran lasten  (3 kpl) ollessa alle kouluikäisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä pitäisi olla kiinalainen tapa, jossa miehen äiti muuttaa heti vauvan synnyttyä vähintään 3 kk ajaksi poikansa perheeseen ja vastaa niin vauvanhoidosta kuin kotitöistä. Äidin ainoa tehtävä on imettää vauvaa, muuten hän lepää. Anoppi todella päättää kodissa ihan kaikesta tuon 3 kk ajan eikä tuoreella äidillä ole mitään sanomista siihen, kun olohuoneen verhot vaihtuvat.

Tuo jos mikä on tuoreesta perheestä huolehtimista! Mutta moniko suomalainen nainen haluaa sellaista apua, jota ei itse ole mikromanageroimassa? Vanhusten tulee auttaa tiettyyn aikaan tietyssä asiassa tietyllä tavalla, muuten sitä on väärin autettu.

Ei tuo onnistu Suomessa, kun appiukko kuolee nälkään, jos vaimo on kolme kuukautta pois. Eikä nykyanopit suostu nukkumaan patjalla olohuoneen lattialla kolmea kuukautta. Hankalaksi anopin työssäkäyntikin menee, anopithan on työikäisinä töis

Just ne anopit ja isovanhemmat ylipäätään oli hyväkuntoisia ja eläkkeellä, miten se anoppi yllättäen meni töihin, jotta ei tarvitsisi nuorta perhettä auttaa? Kiinalainen anoppi ei muuten nuku lattialla!

Vierailija kirjoitti:

Meillä pitäisi olla kiinalainen tapa, jossa miehen äiti muuttaa heti vauvan synnyttyä vähintään 3 kk ajaksi poikansa perheeseen ja vastaa niin vauvanhoidosta kuin kotitöistä. Äidin ainoa tehtävä on imettää vauvaa, muuten hän lepää. Anoppi todella päättää kodissa ihan kaikesta tuon 3 kk ajan eikä tuoreella äidillä ole mitään sanomista siihen, kun olohuoneen verhot vaihtuvat.

Tuo jos mikä on tuoreesta perheestä huolehtimista! Mutta moniko suomalainen nainen haluaa sellaista apua, jota ei itse ole mikromanageroimassa? Vanhusten tulee auttaa tiettyyn aikaan tietyssä asiassa tietyllä tavalla, muuten sitä on väärin autettu.

Aika sairas käsitys auttamisesta. Auttamisessa on kyse nimenomaan siitä, että auttaja haluaa olla hyödyksi eikä kiusaksi, ja autettava saa määritellä missä asioissa apua annetaan. Tuo että isovanhempi tulisi lapsensa kotiin määräämään, on vääränlaista vallankäyttöä, ei mitään auttamista.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ihan sama. Vanhemmat on sodan jälkeen syntyneitä suuria ikäluokkia, monilapsisista perheistä, ja ovat sitä mieltä, että koska hekään eivät koskaan saaneet mitään apuja kotoa, ei meidän heidän lastenkaan kuulu, vaan kuuluu pärjätä itse, ihan kaikessa. Ja kyllä sitä toki pärjääkin. Mutta jotenkin vaan outoa se, että niin kovasti äiti oli huolissaan siitä että jos ei saa lastenlapsia, ja nyt kun niitä on, julistaa täysillä että hän on kyllä lapsensa hoitanut jo vuosikymmenet sitten eikä enää siihen ala, ettei vanha ihminen oikein kestä lasten ääniäkään eikä "kaoottista liikehtimistä" jne. Tämä vanha ihminen käy mm. kuntosalilla kahdesti viikossa ja matkustelee useita kertoja vuodessa isäni kanssa, joka on myös hyväkuntoinen.

Vanhan ihmisen pitääkin käydä kuntosalilla, että edes jonkinlaisessa kunnossa pysyy. Eikä matkustelukaan pahaksi ole henkisen jaksamisen kannalta. Ja tottahan se on että lasten riehuminen ottaa koville, kun ei nykypäivänä saa edes kieltää lasta yhtään mistään. 

Aivan varmasti ikäihmisistä on mukavaa kun lapsenlapset käyvät vierailulla, mutta ei se tarkoita, että heidän pitää hoitovastuu ottaa. Itsellä ei olisi tullut mieleenkään pyytää ikääntyneitä mummoja hoitamaan lapsia, jotta itse saa olla lapsista rauhassa. Saati matkustamaan pitkää matkaa tuon takia.. Muuttolaatikoita kyllä voi pakata lastenkin kanssa, ja jos ei voi, voi palkata lapsenvahdin. 

Vierailija kirjoitti:

Ruuhkavuosilla on viitattu aina pikkulasten ja vaativan työn yhdistelmään. Ei vanhempien auttamiseen. Sen itsekäs sukupolvi on nyt keksinyt ihan omasta päästään. 

Aivan viime aikoina ruuhkavuosien käsitettä on laajennettu niin, että on sanottu viisikymppistenkin joskus elävän vähän niin kuin ruuhkavuosia, jos on työ ja omien vanhempien hoitamista siinä. Mutta se on eri juttu.

Kenelläkään ei ole käynyt mielen vieressäkään, että jotain kuusikymppisiä vielä tarvitsisi autella, jos ei ole mitään loppuvaiheen syöpää, varhaista muistisairautta tai muuta erikoista. Itsekäs sukupolvi kyllä silti yrittää passuuttaa itseään.

Ei, ruuhkavuosilla on aikaisemmin aina viitattu tilanteeseen, jossa omassa perheessä on paljon "työtä" eli lapset pieniä, isommat harrastavat jne. ja pitäisi ehtiä olemaan täysipainoisesti töissä, kun samaan aikaan omat vanhemmat tarvitsevat apua. Vasta minä-minä -sukupolvi pudotti ruuhkavuosista pois isovanhempien auttamisen ja nyt voimmekin miettiä, että miksi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo toi on just kummalista kun toi sukupolvi itse hoidatti lapsensa vanhemmillaan vai onko niin että itse halutaan huomiota mutta muille sitä ei voi antaa. En olis ollenkaan tekemisissä tollasten vanhempien kanssa, sori. 

Kyseinen n. 70-vuotiaiden sukupolvi ei todellakaan hoidattanut lapsiaan  vanhemmillaan, vaan opiskeli opintolainalla ja kävi töissä ja lapset olivat päivähoidossa. Ei ollut asumistukia, ei opintotukia, itse pärjättiin ja töitä tehtiin. Malsettiin opintolainaa ja asuntolainaa pois. Ei ihme, ettei vanhemmiten oikein jaksa matkustella enää piikomaan.

Ei tuollaista voi sanoa kokonaisesta sukupolvesta! Moni suurten ikäluokkien lapsi raportoi nimenomaan siitä, että on viettänyt lapsuuden kesät isovanhemmillaan, ja omat vanhemmat on olleet huolettomina sen aikaa. Toisaalta joillakin ei ole ollut isovanhemmistaan juurikaan käsitystä, ovat saattaneet asua satojen kilometrien päässä eikä ole oltu ollenkaan tekemisissä. Tilanteet vaihtelevat. Eniten tietysti ihmetyttää sellaisten nykyisovanhempien meininki, jotka ovat itse saaneet apua vanhemmiltaan, mutta eivät anna sitä omille lapsilleen.

Nykyään on perheitä joissa parikin sukupolvea on tehnyt lapsia myöhään. Lasten syntyessä vanhemmat on vähintään 35v ja isovanhemmat vähintään 70v. Isät/ukit vanhempiakin.

Toisissa perheissä vanhemmat on jopa 20v ja isovanhemmat 40v ja isoisovanhemmatkin vain 60v.

Ehkä muutto jonnekin hevonkuuseen niin siinä sitä ollaan, yksin.

Ollaan ihan eri viivalla avun ja tuen kanssa eikä se ole kenenkään vika.

Kaksi lasta ei nyt ole mikään hirveä este muuttaa ihan omin voimin.  Voi myös pyytää omia kavereita kantoavuksi. Heitä voi sitten auttaa vastavuoroisest. Ovat myös nuorempana  vetreämpiä, asuvat luultavasti  lähellä. Ihan hölmö idea olisi pyytää ketään vierasta  laittamaan tavaroita paikoilleen. Siinä joutuu sitten itse tekemään homman uusiksi, ensin etsittyään vimmaisesti väärään paikkaan laitettuja esineitä.

Vierailija kirjoitti:

No ei tuo hirveän tavallista ole. Mutta niinhän se menee että itsekäs ja kylmä ihminen ei muuksi muutu vaikka hänestä tulisi isovanhempi.

Ei sen tarvitse tarkoittaa, että kylmä ja negatiivisella tavalla. Joskus on pakko olla itsekäs oman jaksamisen vuoksi

Suomessa lisääntyminen on 100% oma ja vapaaehtoinen valinta. Muuttofirma auttaa korvausta vastaan, jos ei omat riitä. 

Valittaminen on kivaa, mutta ei vie asiaa mitenkään eteenpäin.

Siis eihän teillä oo mitkään ruuhkavuodet, jos teillä on vaan ne pienet lapset hoidettavana. Ruuhkavuodet tarkoittaa sitä, kun on omien lasten lisäksi huolehdittavana ne apua ja tukea tarvitsevat vanhukset.

Niemeltä saa 6kk korotonta ja kulutonta maksuaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo toi on just kummalista kun toi sukupolvi itse hoidatti lapsensa vanhemmillaan vai onko niin että itse halutaan huomiota mutta muille sitä ei voi antaa. En olis ollenkaan tekemisissä tollasten vanhempien kanssa, sori. 

Kyseinen n. 70-vuotiaiden sukupolvi ei todellakaan hoidattanut lapsiaan  vanhemmillaan, vaan opiskeli opintolainalla ja kävi töissä ja lapset olivat päivähoidossa. Ei ollut asumistukia, ei opintotukia, itse pärjättiin ja töitä tehtiin. Malsettiin opintolainaa ja asuntolainaa pois. Ei ihme, ettei vanhemmiten oikein jaksa matkustella enää piikomaan.

Ei tuollaista voi sanoa kokonaisesta sukupolvesta! Moni suurten ikäluokkien lapsi raportoi nimenomaan siitä, että on viettänyt lapsuuden kesät isovanhemmillaan, ja omat vanhemmat on olleet huolettomina sen aikaa. Toisaalta joillakin ei ole ol

HÖPÖ HÖPÖ! Ne suurten ikäluokkien lapset muistavat väärin. Eräskin väitti ensin olleensa lapsena kaikki kesät mummolassa, sitten kun hänelle kerrottiin totuus ja luki sen omista päiväkirjoistaan, hän olikin ollut mummolassa max. yhden viikon kesässä.

Oletko miettinyt asiaa toisinpäin, oletko sinä auttanut heitä?

Vierailija kirjoitti:

Ruuhkavuodet on sitä kun hoidetaan omia lapsia/lapsenlapsua ja omia vanhempia/isovanhempia. Kyllä useimmat selviää jommasta kummasta kun ei tekemällä tehdä elämästä vaikeaa, mutta kiirettä pitää kun hoitaa lapsia JA vanhuksia.

Toivo että lapsesi eivät tarvitse sinua enää kun vanhempasi tarvitsevat.

Jos isovanhemmat eivät auta lastenlasten kanssa vaikka kykenevät, miksi he myöhemmin olisivat apua vailla lapsiltaan?

Minun veli vietiin mummolaan heti kesäloman alussa ja haettiin koulujen alkaessa. Minä jouduin sinne viimeistään kesäkuun puolivälissä ja olin elokuun alkupuolelle. Minun ei tarvitse tarkistaa tuota päiväkirjoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo toi on just kummalista kun toi sukupolvi itse hoidatti lapsensa vanhemmillaan vai onko niin että itse halutaan huomiota mutta muille sitä ei voi antaa. En olis ollenkaan tekemisissä tollasten vanhempien kanssa, sori. 

Kyseinen n. 70-vuotiaiden sukupolvi ei todellakaan hoidattanut lapsiaan  vanhemmillaan, vaan opiskeli opintolainalla ja kävi töissä ja lapset olivat päivähoidossa. Ei ollut asumistukia, ei opintotukia, itse pärjättiin ja töitä tehtiin. Malsettiin opintolainaa ja asuntolainaa pois. Ei ihme, ettei vanhemmiten oikein jaksa matkustella enää piikomaan.

Ei tuollaista voi sanoa kokonaisesta sukupolvesta! Moni suurten ikäluokkien lapsi raportoi nimenomaan siitä, että on viettänyt lapsuuden kesät isovanhemmillaan, ja omat vanhemmat on olleet h

Viikkohan on todella pitkä aika! Ei meillä kukaan hoida meidän lapsia viikkoa putkeen, ehkä max 2h max kerran kahdessa viikossa. Mä ymmärrän kyllä oikein hyvin, että purkamisintoiset ja painavien kannettavien tavaroiden alle syöksyvät pikkulapset saattavat hankaloittaa muuttoa. 

Ovatko vanhempasi auttaneet sinua muuten? Periaatteessa teidän tulee itse miettiä se muutto lasten kanssa. Käytännössä jompikumpi vanhemmista on lasten kanssa, kun ilmeisesti ovat hyvin pieniä vielä. Muutto on silloin hidasta ja raskasta. Minun vanhemmat ovat maksaneet kerran muuttoauton meidän perheelle ja miehen vanhemmat katsovat muutaman kerran vuodessa lapsia. Muuten normaalia kahvittelua porukalla ja synttäri/joululahjat. En ole saanut tukea vanhemmiltani muutamia arvokkaampia lahjoja lukuun ottamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruuhkavuodet on sitä kun hoidetaan omia lapsia/lapsenlapsua ja omia vanhempia/isovanhempia. Kyllä useimmat selviää jommasta kummasta kun ei tekemällä tehdä elämästä vaikeaa, mutta kiirettä pitää kun hoitaa lapsia JA vanhuksia.

Toivo että lapsesi eivät tarvitse sinua enää kun vanhempasi tarvitsevat.

Jos isovanhemmat eivät auta lastenlasten kanssa vaikka kykenevät, miksi he myöhemmin olisivat apua vailla lapsiltaan?

Omia vanhempia, isovanhempia ja isoisovanhempiakin kun miettii niin 70v on jo sen ikäinen että ei pitäisi enää häneltä vaatia apua pikkulasten kanssa. Sen ikäinen voi tarjoutua avuksi jo siltä tuntuu.

Kun omat lapseni olivat pieniä, niin heidän isovanhemmat oli 45-50v eli paljonkin apuna. Minun isovanhemmatkin oli alle 70v. Silti vedin rajan, että pikkulasten isomummuja ja -pappoja ei vaivattu ja kun kuitenkin tarjoutuivat apuun, niin max pariksi tunniksi jätettiin rauhallinen hyvin itseään ilmaiseva taapero hoitoon. Yhdessä kyllä tehtiin kaikenlaista kun mentiin kylään sinne maalle eli ovat olleet vahvasti lastenlastenlasten elämässä mukana vaikkei heiltä apua odotettu. 

Lisäännytään vanhana ja muutetaan kauas. Sitten hämmästytään kun mummut ja ukit onkin jo vanhuksia eivätkä jaksa tai pääse kulkemaan avuksi.

Tämä aloitushan on vain sen edellisen isovanhemmat -provon jatko-osa. Joku työtön nainen viihdyttää itseään tehtailemalla näitä pitkiä ja polveilevia aloituksia. Ja seuraamalla, minkä tappelun saa aikaan.