Jos ihminen on ollut pitkään stressaantunut ja lopulta uupuu totaalisesti (erityisesti kehollisesti) niin voiko siitä enää toipua? Miten?

Hmmm, kaikki uupuneethaan eivät ole kertoneet "ylikierroksilla" olosta vaan päinvastoin unta on riittänyt ja riittänyt valtavia määriä eikä jaksamista ole ollut ollenkaan. Onko niissä tapauksissa hermosto siis päinvastaisessa tilassa?

Ja ennen muuta: Ovatko nämä teorioita vai onko näiden taustalla vankka tutkimustieto? Mistä voin lukea lisää hermoston sakkaamisesta ja sen hoidosta? Miten hoito tapahtuu?

Yllättävää etten ollut tälläisestä kuullutkaan.

179 täällä vielä. Taisin ymmärtääkin ihan väärin edellisen sivun viestin! Joku sanoi että pitkään jatkunut stressi tai joku infektio, esim. korona voi aiheuttaa hermoston ylikierrostilan.

Käsitin väärin että long covid aiheutuisi hermoston ylikierroksista :D ja ihmettelin jo kun tuntemillani long covidia sairastavilla ei ole tuollaista vaan ihan toisenlaiset ongelmat, esim. Keuhkoissa vaurioita, yhdellä fibroosia, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia (monenlaisia), hermovaurioita (yleensä jaloissa), suoliston infektoituneisuutta, fatiikkia, heikkoa rasituksensietoa ja ns PEM-oiretta. Osalla on ollut jatkuvat koronaflunssan oireet jo monta vuotta. 

T: Se joka kyseli miten suurella osalla long covid -sairaista on hermosto ylikierroksilla

Lääkitys kohdilleen ja Zombina liikenteeseen. Kyllä se siitä

Vierailija kirjoitti:

Hmmm, kaikki uupuneethaan eivät ole kertoneet "ylikierroksilla" olosta vaan päinvastoin unta on riittänyt ja riittänyt valtavia määriä eikä jaksamista ole ollut ollenkaan. Onko niissä tapauksissa hermosto siis päinvastaisessa tilassa?

Ja ennen muuta: Ovatko nämä teorioita vai onko näiden taustalla vankka tutkimustieto? Mistä voin lukea lisää hermoston sakkaamisesta ja sen hoidosta? Miten hoito tapahtuu?

Yllättävää etten ollut tälläisestä kuullutkaan.

Tässä eräs linkki artikkeliin: https://tttlehti.fi/pitkittyneen-koronataudin-oireet-vaihtelevat-tausta…

Myös valtioneuvoston työryhmä on julkaissut 7.1.22 lausuman jossa aihetta käsitellään. En saanut linkattua tähän, kun on pdf. Googlettamalla löytyy, otsikko on "pitkäkestoinen COVID-19 konsensuslausuma...".

Ja yleisesti googlettamalla dysautomatia. Yhtä kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Hmmm, kaikki uupuneethaan eivät ole kertoneet "ylikierroksilla" olosta vaan päinvastoin unta on riittänyt ja riittänyt valtavia määriä eikä jaksamista ole ollut ollenkaan. Onko niissä tapauksissa hermosto siis päinvastaisessa tilassa?

Ja ennen muuta: Ovatko nämä teorioita vai onko näiden taustalla vankka tutkimustieto? Mistä voin lukea lisää hermoston sakkaamisesta ja sen hoidosta? Miten hoito tapahtuu?

Yllättävää etten ollut tälläisestä kuullutkaan.

Ei siinä ihminen käy ylikierroksilla, vaan hermosto. Nukut, mutta lepo palauta. Lepäät, mutta et palaudu jne.

Jos jollain on asiaan lääke, niin kertokoon heti. Ottaisin neuvot kanssa mielelläni, vuoristorataa mennään. Ei taida olla kuitenkaan oikotietä, lepoa ja stressitekijöiden vähentämistä, enemmän omaa aikaa ja vähemmän vauva palstaa ja mediaa. 

Ja koronan kanssa näillä uupumuksilla ei ole yhtään mitään tekemistä. Toisilla vaan elämässä tulee raskaita aikoja, stressitekijöitä ja uusia juttuja sillä vauhdilla, että yksi ihminen ei aina kestä. Ja nämä tekijät voi jatkua vuosia ja vuosia. Kun pitää hoitaa se muu elämä siihen päälle.

Aivot on neuroplastiset eikä trauma vaurioita pysyvästi. Myös keho toipuu, kun liikut, lepäät ja syöt terveellisesti. Pidä rajasi.

Yksi oiremuoto long covidissa on dysautonomia eli se selittää osan long covid potilaiden oireista osalla potilaita. 

Long covidin tärkeimpänä syntymekanismina tiedetään nykyään kuitenkin olevan immunoinflammatorisuus ( tästä on valtavasti tutkimustietoa) mistä seuraa immuunijärjestelmän säätelyn poikkeavuuksia ja edelleen mm kudostuhoa, autoimmuunitautien riskien kasvua sekä sekundääri-infektioita. Toinen keskeinen syy long covid oireisiin on verisuonten sisäpintojen tulehdus ja vauriot sekä verisuonitukosten riskin kasvaminen.

Ja todellakin akuutti korona, long covid ja uupumus ovat kolme eri asiaa.

Miten voi olla että vaikka työuupumus on jo suoranainen epidemia, uupumisriskissä olevia ei seurata työterveyden taholta, sillä ei ole omaa diagnoosia, ei ole tutkittu niin että tiedettäisiin täysin mistä se johtuu eikä ole laadittu hoitosuosituksia? Aika hemmetin kallista sekä taloudellisesti että eettisesti päästää toimeliaat ihmiset uupumaan eikä sitten apua edes löydy. Onko edes vertaistukea saatavilla?

Tässä vielä yksi viesti long covidiin liittyen, sitten palaan itse aiheeseen eli uupumukseen. Joku mainitsi Valtioneuvoston työryhmän lausuman 7.1.2022 (jota ei saanut liitettyä tänne),  tässä lainaus kohdasta jossa mainitaan hermoston säätelyn häiriöt yhtenä mahdollisena long covidin oireena:

"Virus infektoi useita elimiä. Seurauksena on pitkittyneen tulehduksen, kudosvaurion ja immuunipuolustuksen häiriö, johon voi liittyä sekä hyytymisen että hermoston säätelyn häiriö. Sairauteen liittyvä huomattava psykofyysinen kuormittuneisuus voi myös vaikuttaa oireiluun. Pitkäaikaisia vaikutuksia ei tunneta."

- - - 

Uupumukseen liittyen ihmettelen samaa kuin edellinen kirjoittaja: miten uupumuksen hoito voi olla niin epämääräistä, lepsua ja tehotonta? Onko pilleripurkki se edullisin hoito ja siksi käytännössä ilmeisesti monille ainut hoito uupumukseen? Nukahtamislääkkeitä, mielialalääkkeitä, masennuslääkkeitä, ahdistuslääkkeitä, mitä muuta? Tuntuu aivan hullunkuriselta että jos syy on usein olosuhteissa kuten työelämän hulluissa vaatimuksissa tai yhteiskunnan heikoissa turvarakenteissa, asiaa hoidetaan laittamalla uupunut popsimaan pillereitä. Kai jokainen edes pääsee terapiaan sitä halutessaan? Epäilen pahasti ettei pääse. Muutama kuukausi saikkua ja takaisin töihin taitaa olla yleisin kaava. Joku toipuu, joku ei, ja kuten tästä ketjusta voi luka moni sanoo ettei ole ikinä toipunut ennalleen.

Toivottavasti MOTit ja muut mediat tarttuisivat tähän ongelmaan ja jotain tehtäisiin isossa mittakaavassa. Lienee kyllä turha toivo kun katsoo nykyistä leikkaus-, säästö- ja palvelujenpurkutouhua.

Uupuneelle itselleen jää kyllä valtavan iso tehtävä ja vastuu yrittää haalia hoitoa ja tietoa omaan kuntoutumiseensa ja toipumiseensa.

_ _ _

Listattaisiinko yhteen listaan parhaita uupumuksen itsehoitokeinoja? Voin aloittaa:

-aika

-stressin kaikkinainen purku 

-palautumiseen panostaminen

-terveelliset elämäntavat liikunta, ruoka ja uni  

-oman ajattelun leppoistaminen (vai sisältyykö se jo stressin purkuun)

Mitäs vielä?

Stressitaso kannattaa tuoda alas hallitusti. Muuten sairastuu. Jos siis ei vielä ole stressin takia sairastunut vielä pahemmin.

Mietin uupumuksen henkistä ja fyysistä puolta. Voidaan ajatella, että jokaisella on oman tasoisensa fyysinen terveys ja kunto sekä oman tasoisensa henkinen terveys ja kunto. Jollakin molemmat ovat poikkeuksellisen hyvät ja tämmöinen henkilö kestää todella pitkään kuormitusta ennen kuin hajoaa. Jollakin toinen on hyvä ja toinen huonompi. Jollakin molemmat on huonoja ja tällainen ihminen ei alunperinkään kestä paljoa stressiä. Eri puolilla voi jonkin verran kompensoida tai tukea sitä toista puolta (esim. urheilijan mentaalivalmennus tukee fyysistä suoritusta ja kompensoi fyysisen puolen heikkouksia, tai fyysinen kunto tukee henkistä jaksamista).

Sopivan kuormituksen ja siitä palautumisen myötä kestokyky kasvaa. Mutta jos kuormaa tulee kuntoon nähden liikaa niin hajoaa. Jos stressiä ei tule tarpeeksi, niin kestokyky ei ainakaan kasva ja ajan mittaan heikkenee. 

Fyysisellä tasolla liian kova kuormitus ilmenee esim. ylikuntona tai rasitusmurtumina. Se on siis fyysisen tason burnout. Nämä ovat siis käytännössä ihan sama asia. Kaikki kuormitus, henkinen ja fyysinen, vaikuttavat kumpaankin uupumisen tyyppiin. Kuitenkin jos henkilön fyysinen kunto ja terveys ovat huippua, mutta henkinen heikkoa, niin hän kestää paljon fyysistä kuormaa, mutta huonosti henkistä. 

Miettikääpä jotain pitkää vaellusta, joka koettelee sekä fyysistä että henkistä kuntoa. Joku huonokuntoinen sinnittelee pitkään ihan vain mielensä voimalla, mutta kun jalat ei enää kanna, on pakko luovuttaa. Siinä kohtaa hän tekee leirin ja pärjää siellä viikon yksikseen. Toinen on huippukunnossa, mutta pää loppuu kesken, alkaa kitinä ja valitus kaikesta. Lopulta hän saattaa jopa seota ja nähdä näkyjä. Yksi jää jo parkkipaikalle panikoimaan ja joku vetää ilman ongelmia lähes maailman ääriin, kunnes kyllästyy. 

Jos tältä pohjalta miettii omaa kestokykyään ja tämänhetkistä kuormitustaan, niin voi löytää ne itselleen sopivat muutokset. Kokonaisstressiä on laskettava sieltä mistä pystyy, mutta aivan erityisesti siltä puolelta, minkä kestokyky on ylittynyt. Totaaliuupuneen tärkein tehtävä on ensin levätä ja sitten edetä pienin askelin. Jos ei vielä ole ihan lopussa, voi riittää pienemmätkin muutokset, mutta lepoa täytynee lisätä silloinkin. Sitten kun akuutti tilanne on ohi, kannattaa hallitusti ja suunnitelmallisesti vahvistaa sitä heikompaa puolta. 

Erilaisia mielen valmennuksia, vertaistukiryhmiä sekä kehoa ja mieltä palauttavia hoitoja löytyy. Ihan jo hieronta ja erilaiset keho-mieli-terapiat ovat hyödyllisiä. Näihin ei tarvita diagnoosia tai lähetettä. Hinnoissa on vaihtelua, mutta varmasti halvempia kuin itse kustannettu terapia. 

Ja tosiaan kannattaa muistaa, että myös positiivinen stressi lisää kuormaa. Tai se asia saattaa toisaalta palauttaa ja toisaalta lisätä stressiä. Se pitää huomioida. Jos ystävien näkeminen on kivaa, mutta väsyttävää, se ei varsinaisesti palauta. Tärkeintä on tiedostaa miten mikäkin asia vaikuttaa omaan jaksamiseen. 

Kymmenen vuotta mulla meni toipumiseen.

Voi, hitaasti. Ensin pitää rauhoittaa tilanne ja alkaa elämään itselleen. Karsitaan metelin ja stressin aiheet pois, levätään ja keskitytään omiin asioihin. Siitä se alkaa. Ei ole helppoa välttämättä mutta onnistuu jos todella haluaa. Vaatii omakohtaista tilanteen arviointia ja itsetuntemusta.

Vierailija kirjoitti:

Jos jollain on asiaan lääke, niin kertokoon heti. Ottaisin neuvot kanssa mielelläni, vuoristorataa mennään. Ei taida olla kuitenkaan oikotietä, lepoa ja stressitekijöiden vähentämistä, enemmän omaa aikaa ja vähemmän vauva palstaa ja mediaa. 

Ja koronan kanssa näillä uupumuksilla ei ole yhtään mitään tekemistä. Toisilla vaan elämässä tulee raskaita aikoja, stressitekijöitä ja uusia juttuja sillä vauhdilla, että yksi ihminen ei aina kestä. Ja nämä tekijät voi jatkua vuosia ja vuosia. Kun pitää hoitaa se muu elämä siihen päälle.

Nuku, nesteytä, kävele.

Vierailija kirjoitti:

Yksi oiremuoto long covidissa on dysautonomia eli se selittää osan long covid potilaiden oireista osalla potilaita. 

Long covidin tärkeimpänä syntymekanismina tiedetään nykyään kuitenkin olevan immunoinflammatorisuus ( tästä on valtavasti tutkimustietoa) mistä seuraa immuunijärjestelmän säätelyn poikkeavuuksia ja edelleen mm kudostuhoa, autoimmuunitautien riskien kasvua sekä sekundääri-infektioita. Toinen keskeinen syy long covid oireisiin on verisuonten sisäpintojen tulehdus ja vauriot sekä verisuonitukosten riskin kasvaminen.

 

covid ei ole ongelma vaan myrkkyrokotteet.

Näin puhkesi fibromyalgia

Miksi täällä jauhetaan jostain covidista sivu kaupalla. Ei liity mitenkään stressiin eikä uupumukseen.

Mistä löytyy hyviä keho-mieli hoitoja? Vinkatkaa jos tiedätte jotain hyviä youtubevideoita esmes.