Lue keskustelun säännöt.
Yksinäisyys ja tyhjyys. Elämää narsistin jälkeen.
30.04.2022 |
Takki on niin tyhjä, että sitä vain on psyykkisesti jossain muualla. Käsittelee mennyttä ja yrittää myös hengittää nykyhetkessä. Kertoa itselleen, että kaikki on hyvin ja nyt alkaa minun elämäni. Luen kovasti kirjallisuutta ilmiöstä ja käyn aika kipeää taivalta nyt. Yritän myös keskittyä omaan hyvinvointiini. Siivoan, järjestelen tavaroita, mietin millaista elämää haluan elää ja palautella omia arvojani. Haluan sallia armollisuuden ja pitää sen tosiasian mielessä, että minä tein aivan oikein kun katkaisin välit narsistiin. Estot on päällä eikä hän voi ottaa yhteyttä. Tiedän, että jos en olisi laittanut estoja, niin olisi jo ottanut yhteyden. Näen miten haukkuu minua tälläkin hetkellä ympärillä oleville ihmisille, löytää jo uuden kohteen, jota rakkauspommittaa. Hän nauttii ihmisten seurasta ja minä itse käsittelen näitä asioita. Olen aika hukassa itseni kanssa, tunnen oloni niin tyhjäksi. Pitää nyt vain kirjoittaa. Hengittää ja olla ylpeä itsestään, että pistin rajat eikä pääse kävelemään yli. On vain niin yksinäinen olo. En halua päihteitäkään käyttää turruttaakseni tätä kaikkea. Jotain vertaistukea pitäis saada, olis kiva keskustella vaan ihmisten kanssa.
Kommentit (18)
https://mieli.fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin/
Soita tänne. Saat purkaa ajatuksiasi jollekin toiselle jolloin ne taas vähän järjestyy.
Paljon voimia! Olet selviytyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai tässä on sekin tuskaisaa kun tiedän, että on vaan pakko läpikäydä tämä kaikki. En voi turruttaa itseäni millään aikaisemmilla tavoilla. Tämä oli toinen väkivaltainen suhteeni, en tiedä oliko ensimmäinen narsisti mutta tämä viimeisin, josta teen nyt traumasidoksen katkaisua niin oli aivan ilmiö-narsisti. Oppikirjan mukainen, moni sen näki jo kaukaa ja tuli siitä kertomaan, ennen kuin itse pystyin edes kunnolla näkemään asiaa. En vain jotenkin pystynyt siinä kaiken myllerryksen keskellä näkemään selvästi.
Monta kertaa lähdin. Nyt tiedän tämän olleen lopullinen, mitään kaipuuta ei ole vaan rasittava, turhautunut ja uupunut olo. Välillä olen todella helpottunut ja ylpeä itsestäni, että asetin rajat. Sitten tulee tämä tyhjyys ja tekisi mieli täyttää sitä jollain. En kuitenkaan viitsi vaan yritän hyväksyä tunteeni, mitä ne nyt ikinä ovatkaan.
AP
Onnea että pääsit eroon.
Se on kuin narkomaanilla, cold turkey, hirveät vieroitusoireet. Mutta aivan varmasti helpottaa jossain vaiheessa.
Suunnittele vaikka joku reissu, keksi uusi fokus. Ajatus kasvaa fokuksen ympärille eli mitä ajattelet se vahvistuu. Onneksi netissä on paljon tietoa ja hyviä youtubevideoita.
Mulla vähän sama, mutta narsistin harhaisuuskuvitelmat jatkuvat siinä mielessä, että hän luulee edelleen minun ajattelevan hänen tekosiaan. Kuinka sekaisin voi ihminen olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko eroyritykset keskimäärin seitsemän kertaa ennenkuin onnistuu. Nyt voit vaan olla kiitollinen että se on ohi.
Vierailija kirjoitti:
https://mieli.fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin/
Soita tänne. Saat purkaa ajatuksiasi jollekin toiselle jolloin ne taas vähän järjestyy.
Paljon voimia! Olet selviytyjä.
Kiitos, tekisi kyllä mieli soittaa. Naristista puhuminen on kyllä aika tabu, pelkään, että minua aliarvioidaan. Ehkä jos kertoisin kuitenkin suhteesta väkivaltaisena suhteena, mitä se siis kyllä olikin etenkin henkisesti mutta sain kyllä näkyviäkin vammoja.
Tässä on valitettavasti vielä toinenkin juttu. Kun etäännyin tuosta ihmisestä, ymmärsin, että koko lapsuuden ajan minun lähellä on ollut vahingoittava suhde, erittäin vammauttava. Hän väheksyi ja puhui minulle todella julmaan sävyyn. Viimeksi tällä viikolla ja sumutti. Tajusin asian ja lapsuuden muistot ryöpsähti päälle. Sain otteen ihan eri tavalla elämästäni ja olen alkanut tajuamaan koko symbioosin. Katkaisin välit myös toiseen vanhempaani, joten tässä nyt on aika suuria askeleita otettu. Tiedän tehneeni oikein mutta mieli nyt vain kulkee sekä ulkoapäin ohjautuvasti, että sisältäpäin. Tässä kahden maailman välissä kuljen, omissa tuntemuksissani ja niissä opituissa, minuun iskotetuissa eli syyllisyydessä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko eroyritykset keskimäärin seitsemän kertaa ennenkuin onnistuu. Nyt voit vaan olla kiitollinen että se on ohi.
Kyllä, olen kiitollinen, että suhde on ohi. Vihdoin tajusin ihan oikeasti koko homman jujun. Ei varmaan eroyrityksiin riitä kahden käden sormet. Oli kuluttavaa kyllä mutta pahimmat tunneskaalat ovat kyllä jo ohi mutta tyhjyys on jäljellä. Varsinainen työskentely sitten oman itsensä suhteen varmaan kulminoituu vasta myöhemmin, nyt vielä vedän happea vähän ennen sitä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvää vappua!
Kiitos, samoin!
Ap
Tsemppiä! Olen toipumassa narsistisesta ihmissuhteesta ja nyt ehkä jo paremmalla puolella. Kyseessä on pitkäaikainen työpari, jonka kanssa tein pitkään tiivisti samassa tilassa ja yhdessä töitä. Eroaa parisuhteesta, mutta hänen parisuhteitaan sivusta seuranneena voin kuvitella myös sen puolen haavoittavuuden. Työkaverina oli myös takertuva, kontrolloiva ja totaalisen rajaton. Mustamaalasi, uhkaili jopa vihjaillen henkeäni ja sekaantui henkilökohtaiseen elämääni. Muutama vuosi sitten tein irtioton (sain vaihdettua työtehtävää) ja tuntuu, että vasta nyt olen alkanut kunnolla toipua.
Toipumiseen kannattaa antaa itselleen kunnolla aikaa. Ehkä jopa hakea ammattiapua. Itselläni oli vuosia tunne ja käsitys, ettei kukaan voisi edes uskoa millaista kohtelua narsisti harrastaa. Jutut ovat niin käsittämättömiä, että välillä mietin, että tapahtuiko näin todella ja että voiko tällaista edes olla. Toipumista voi auttaa, jos pystyt kirjoittamaan ylös asioita ja tapahtumia, kun niitä nousee mieleen kummittelemaan.
Olkoon voima kanssasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistien uhrien vertaistukiryhmään
Toivon sinulle parempaa tulevaisuutta. Itsekin elin todella narsisisessa suhteessa vuosia sitten. Mutta jotenkin selvisin. Hain keskustelu apua perheasiainneuvotteluista. Hae säkin. Sinne sai ainakin silloin äkkiä ajan. Tai soita kriisipuhelimeen. Tiedän mitä käyt läpi. Voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivon sinulle parempaa tulevaisuutta. Itsekin elin todella narsisisessa suhteessa vuosia sitten. Mutta jotenkin selvisin. Hain keskustelu apua perheasiainneuvotteluista. Hae säkin. Sinne sai ainakin silloin äkkiä ajan. Tai soita kriisipuhelimeen. Tiedän mitä käyt läpi. Voimia.
Kiitos jokaiselle.
Tässä olen onneksi hoitosuhteessa, olen käynyt akuuttiin pahaan oloon keskustelemassa silloin tällöin, että edes jotenkuten pysyn pinnalla ja että saan kokemuksia normaalista vuorovaikutuksesta kun puhutaan painavista asioista. Sillä voimalla sain sitten jaksettua hankkia B-lausunnon terapiaa varten. Minulla on onneksi siihen saumaa jo lapsuudenkodin kokemuksista. Olisi pitänyt jo aikaisemmin aloittaa prosessi mutta eihän sitä tiennyt miten pitkäaikaiset vaikutukset vahingollisessa päihdeperheessä voi olla aikuisuudessa.
Kyllä minä selviän, tuntuu siltä ainakin päivä päivältä enemmän. Masennuslääkitys on ollut myös ihan ok vaihtoehto kun oli aika kivuliaita kuukausia kaiken tunnemyrskyn vallitessa. Nyt vain yritän muistaa mistä musiikista pidän, millaista elämää haluan elää jne. Yritän saada sen narsistin äänen päästäni, joka jotenkin onnistui vain kaiken mistä itse pidän niin vaikuttamaan paskalta. Päähän jäi sitten sellainen kaiku kaikesta mistä hän pitää ja mikä on hyväksyttävää. Sen äänen haluan kadottaa ja olla oma itseni taas. Prosessi, joka varmaan olisi tullut ennemmin tai myöhemmin vastaan koska en ole käsitellyt tarpeeksi niitä haavoja, jotka altistivat tällaiselle suhteelle.
Ap
Tämä ei ketään lohduta eikä sitä voi verata parisuhdenarsismiin, mutta minä toivun 2 v kestäneestä narsistiesihenkilöni ( yllätys yllätys nainen) käsittelystä. Huh.
Toki työmäärä oli hirmuinen ja vaatimukset clobalissa pörsiyhtiössä hurjat, joten siihenki väsyin, mut kylläpä on pitänyt pitkään puhallella ja itseään kasan terapoida sen johtajattaren jäljiltä.
Että voikin jollain toistuvilla ja harkituilla pikkujutuilla mm vähättelyllä, kyseenalaistamisella, ilmeillä ja äänensävyllä saada ihmisen nujertumaan ja latistettua niin persoonaltaan kuin ammatillisesti.
Järkyttävää. Ja tämä saa vaan jatkua, siellä se na....si porskuttaa edellen ja nostaa hulppeaa palkkaa kaikkine etuineen. Usea alainen joutui lähtemään....( terapian kautta) ....kukaan ei puutu.
Vierailija kirjoitti:
Kai tässä on sekin tuskaisaa kun tiedän, että on vaan pakko läpikäydä tämä kaikki. En voi turruttaa itseäni millään aikaisemmilla tavoilla. Tämä oli toinen väkivaltainen suhteeni, en tiedä oliko ensimmäinen narsisti mutta tämä viimeisin, josta teen nyt traumasidoksen katkaisua niin oli aivan ilmiö-narsisti. Oppikirjan mukainen, moni sen näki jo kaukaa ja tuli siitä kertomaan, ennen kuin itse pystyin edes kunnolla näkemään asiaa. En vain jotenkin pystynyt siinä kaiken myllerryksen keskellä näkemään selvästi.
Monta kertaa lähdin. Nyt tiedän tämän olleen lopullinen, mitään kaipuuta ei ole vaan rasittava, turhautunut ja uupunut olo. Välillä olen todella helpottunut ja ylpeä itsestäni, että asetin rajat. Sitten tulee tämä tyhjyys ja tekisi mieli täyttää sitä jollain. En kuitenkaan viitsi vaan yritän hyväksyä tunteeni, mitä ne nyt ikinä ovatkaan.
AP
Ymmärtän mitä käyt läpi. Sada kokemus mulla. Melkein vuosi erosta enkä ole vieläkään toipunut. Narsisti rikkoi minussa kaiken. Olen kävelevä tyhjä kuori. Täytyy vaan uskoa että tuska pian hellittää. Voimia sulle! Kyllä me selvitään narsistipaskasta ja niistä vaurioista mitä meille aiheutti.
Hei, voimia sulle, hei.