Lue keskustelun säännöt.
Jos ihminen on ollut pitkään stressaantunut ja lopulta uupuu totaalisesti (erityisesti kehollisesti) niin voiko siitä enää toipua? Miten?
24.10.2024 |
Tavataan sanoa että jos ihminen ei kuuntele pitkäkestoisen stressin hälytysmerkkejä kehossaan eikä huolehdi palautumisestaan pitkään, pitkään aikaan niin lopulta keho voi tehdä totaalistopin, mistä toipuminen voi olla erittäin vaikeaa tai jopa lähes mahdotonta.
Järkyttävää. Onko tämä tosiaankin näin? Eikö keho pysty oikeasti toipua enää sellaisen uupumis-romahduksen jälkeen? Eli jos on romahduksessa menettänyt kyvyn urheilla tai harrastaa mitään sykettä nostavaa toimintaa kuten vaikka kevyitten kotitöitten tekemistä tai rappusten kävelemistä, niin eikö ole olemassa mitään keinoja saada kehoa jälleen voimistumaan ja toimimaan kuten ennen?
Olen hirvittävän järkyttynyt ja peloissani. Kertokaa miten tälläisestä tilanteesta voi parantua? Mitä voi tehdä, mistä voi saada apua? Onko täällä ihmisiä jotka ovat kokeneet tälläisen uupumisen ja kehollisen romahduksen - mikä auttoi sinua toipumaan? Olisin kiitollinen kaiksita kokemuksista sillä seuraan lähelseni kamppailua totaaliuupumuksen kourissa ja olo on tosi keinoton ja avuton.
Kommentit (410)
En toipunut koskaan entiselleni, mutta hengissä olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä teitä auttoi toipumaan?
Toivon sydämestäni että toipuminen jatkuisi vielä teidänkin kohdallanne ja voisitte tulla täysin kuntoon. Toivon teille myös oikein paljon voimia.
T. aloittaja
Kysyisin vielä kauanko toipuminen on tähän mennessä kohdallanne kestänyt?
t. aloittaja
Eihän läheisesi saata olla sairastunut uupumuksen lisäksi esimerkiksi long covidiin? Sehän saattaa romahduttaa fyysisen suorituskyvyn joillakin hyvin heikoksi. Tämä tuli vaan mieleeni kun luin otsikon ja mietin että eikös uupumuksella yleensä tarkoiteta etupäässä henkistä uupuneisuutta ja henkistä jaksamisen romahdusta eikä niinkään fyysistä?
3v stressiä exällä. Ei tule palautumaan ikinä ennalleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 vuoden stressikuormituksen jälkeen totaalinen romahdus. Pahoin pelkään etren toivu tästä enää ennalleni.
Mulla meni 3 vuotta, etten jaksanut mitään. En tehnyt muuta, kun katsoin telkkaa ja kävelin ulkona. Sitten hiljalleen alkoi asiat kiinnostaa taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avaatko vähän tilannetta?
Useimmissa tapauksissa palautuu, joskus voi viedä kuukausia tai jonkun vuoden, joskus riittää viikot.
Mulla meni 3kk sängyn pohjalla. Oli toki pari muutakin vaivaa, mutta henkinen puoli oli pahin kun ei pystynyt tekemään enää mitään.
Mun rehellinen neuvo on tämä: Vedä hetki sellasella hälläväliä paska asenteella. Pistä oma ajattelu hetkeks ihan stopille ja suo itelles jotain hyvää vaihteeks. Lepää ja käy iltasin kävelyillä. Älä tee mitään mikä nostattaa sykettä pahasti.
Kyl se menee ohi, anna kehon ja mielen nollaantua hetki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos ei jaksa edes kävellä? Onko kenelläkään ollut sellaista tilannetta? Voiko uupumuksessa edes olla niin vai pitäisikö vaatia lääkäriä tutkimaan tarkemmin fyysisten sairauksien varalta?
Minä päästin tilanteen ihan todella huonoksi. Sitten sairastuin jo fyysisestikin. En tule enää toipumaan tästä (olen 50+). Suosittelen ihan oikeasti jarruttamaan ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ei jaksa edes kävellä? Onko kenelläkään ollut sellaista tilannetta? Voiko uupumuksessa edes olla niin vai pitäisikö vaatia lääkäriä tutkimaan tarkemmin fyysisten sairauksien varalta?
Ex pahimmillaan tuli kotiin meni nukkumaan heräsi, söi, meni nukkumaan heräsi ja lähti töihin. Ja itki joka välissä.
Burnout 2016, en ole toipunut entiselleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan kannattaisi yrittää poistaa se stressin aiheuttaja? Siinä saattaa käydä muuten niin että stressi jää päälle vaikka ihmisen todellinen tilanne paranee.
Yleensä analysoin kaikki mahdollisuudet etukäteen. Varaudun kaikkeen mikä voi mennä pieleen. Tavallaan se on hyvä mutta stressaa ihan hulluna. Auttaa kun varautuu siihen että homma onnistuukin ykkösellä ilma ongelmia. Siis kuvittelen myös sen skenaarion että onnistun.
Toikin toipuminen.. sä näet oletko toipunut vasta kun altistat itsesi stressille. Pahimmillaan toi on sitä että normaali elämän stressi saa sut sekoamaan.
Mut tosi usein sä palaudut sairaslomalla ja vähän aikaa menee hyvin ja sit iskee uudelleen burnis
Meni vuosia saada takaisin kunnollinen toimintakyky, mutta edelleen en ole täysin palautunut, enkä usko sitä koskaan tapahtuvan.
Mulla yli 2v jatkuva stressitila henkisesti ja myös kroppa alkaa nyt pettää, kiputiloja, särkyjä hormoni toiminta aivan sekaisin puolisolta jos apua pyytää saa tyhjän pyytämättäkin. Ei jaksais olla enää palvelija, hällä väliä alkaa olla ainut vaihtoehto.
Ei voi enää jarruttaa ajoissa kun on jo rysähtänyt. Kunpa olisinkin ymmärtänyt mutta kaikki tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Vasta jälkikäteen tajusin miten vähän olin levännyt vuosiin. En tiedä selviänkö tästä koskaan. Apua on tosi vaikea saada mistään kun olen työtön eikä ainakaan terveyskeskuksessa osata auttaa. Lääkäri ymmärtää etten ole masentunut mutta hän kehottaa vain ulkoilemaan ja lenkkeilemään mitä en nyt kykene tekemään.
Onko ainut hoito masennuslääke tai mielialalääke? Mikä on hoitona ellet ole masentunut vaan vain uupunut? Miten teitä jotka kuulutte työterveyden piiriin on kuntoutettu ja hoidettu uupumuksessa?
Minkä alan lääkärille voisin hakeutua yksityisesti? Se on tietysti hirveän kallista ja rahatkin ovat vähissä mutta jospa jostakin jotakin apua voisi saada.
hitaasti