Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Jos ihminen on ollut pitkään stressaantunut ja lopulta uupuu totaalisesti (erityisesti kehollisesti) niin voiko siitä enää toipua? Miten?
24.10.2024 |
Tavataan sanoa että jos ihminen ei kuuntele pitkäkestoisen stressin hälytysmerkkejä kehossaan eikä huolehdi palautumisestaan pitkään, pitkään aikaan niin lopulta keho voi tehdä totaalistopin, mistä toipuminen voi olla erittäin vaikeaa tai jopa lähes mahdotonta.
Järkyttävää. Onko tämä tosiaankin näin? Eikö keho pysty oikeasti toipua enää sellaisen uupumis-romahduksen jälkeen? Eli jos on romahduksessa menettänyt kyvyn urheilla tai harrastaa mitään sykettä nostavaa toimintaa kuten vaikka kevyitten kotitöitten tekemistä tai rappusten kävelemistä, niin eikö ole olemassa mitään keinoja saada kehoa jälleen voimistumaan ja toimimaan kuten ennen?
Olen hirvittävän järkyttynyt ja peloissani. Kertokaa miten tälläisestä tilanteesta voi parantua? Mitä voi tehdä, mistä voi saada apua? Onko täällä ihmisiä jotka ovat kokeneet tälläisen uupumisen ja kehollisen romahduksen - mikä auttoi sinua toipumaan? Olisin kiitollinen kaiksita kokemuksista sillä seuraan lähelseni kamppailua totaaliuupumuksen kourissa ja olo on tosi keinoton ja avuton.
Kommentit (410)
Voi toipua, mutta itse en ole vielä löytänyt tähän mitään keinoja.
Lekuri pisti eläkkeelle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhutteleva kirjoitus nro 173. Kiitos jakamisesta. Jaksaisitko kertoa mitkä asiat auttoivat sinua? Mitä neuvoja antaisit muille uupuneille? -- T. uupunut
Neuvoja hankala antaa kun kävi niin totaalisen pohjalla että lähinnä vain aika auttoi. Lisäksi oma elämä oli silloin rauhoitettava täysin kaikesta stressaavasta. Työt, ystävät, harrastukset, somet, menemiset ja tulemiset kaikki jäi pitkälle tauolle. Täytyi antaa itselle lupa vain olla ja keholle aikaa parantua murehtimatta mistään ja olemaan suorittamatta yhtään mitään. Toipumista ei kannata suorittaa tyyliin nyt on pakko mennä lenkille, nyt on pakko tehdä jotain että toipuu. Stressi vaan kasvaa. Vuosien päästä olo alkoi selkeytyä mutta vauriot jäivät.
Jos nyt saisi palata alkuaikoihin niin painaisin syvään jarrua heti kun alkoi vähänkään tajuamaan olevansa uupunut. Silloin vaan puski eteenpäin ajatuksella kyllä vielä tämän jaksaa. Äkkijarrutus ja elämän hetkellinen rauhoittaminen tuhat kertaa parempi, kuin vuosien totaaliromahdus, terveyden menetys ja sieltä ylös rämpiminen.
Mikä kirja on auttanut sinua toipumisessa? Kysyn tätä koska minulla ei ole varaa terapiaan ... Kävin kirjastossa ja huomasin että stressistä oli hyllymetreittän kirjoja. En jaksa lukea tässä kunnossa montaa kirjaa selvittääkseni missä niistä olisi käypäsiä neuvoja joten olisin tosi kiitollinen jos voisitte vinkata kirjoja jotka ovat auttaneet teitä uupumuksesta ylös rämpiessä.
Huomasin että moni kirja antaa ohjeita lievän stressi ja kuormitustilanteen purkuun mutta löytyisikö opusta jossa neuvottaisiin ihmistä joka on jo uupunut ja jota eivät mitkään pienet konstit enää auta.
Kaikki stressiin ja sen hallintaan liittyvät kirjat on täysin samaa settiä, eri tavalla kerrottuna vaan.
Samakuin motivaatiopuheet ja muu sellainen psk.
Googlella löydät helpommin samoja ohjeita, sitte kokeilet kunnes löytyy sopiva,jos löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä löytyy hyviä keho-mieli hoitoja? Vinkatkaa jos tiedätte jotain hyviä youtubevideoita esmes.
Toipuessa toki ikää tulee koko ajan lisää ja sitä myötä vaivojakin taas, ja naisilla vaihdevuodet, joten mä en ainakaan tiedä tarkkaa mikä johtuu mistäkin. Lisäksi mt-lääkityksestä mahdollisesti johtuvat muutokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla alkanut oireet jo 4-vuotiaana, nyt 50v.
Aivoinfarktien määrä lisääntynyt Suomessa mihin pitkäkestoinen stressi osasyyllinen.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suurella osalla long covidia sairastavista on tälläinen hermoston epätasapainotila? Puolella?
Mä ainakin oireillut jo ennen koronaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi toipua, mutta itse en ole vielä löytänyt tähän mitään keinoja.
Lekuri pisti eläkkeelle...
Millä sait eläkkeen? Psykoosi.
Mulla ainakin jaksaminen vaihtelee, unettomuus pysyy, henkinen ja fyysinen väsyvyys läsnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jollakin tasolla varmasti voi, mutta esimerkiksi omalla kohdallani en missään nimessä enää toivu, jos toipumisena siis pidetään sitä suorituskeskeistä pärjäämistä, missä pyörin vielä vaikkapa 15 vuotta sitten. Poltin itseni loppuun monella eri elämän osa-alueella toistuvasti, ja joka kerta palaminen oli aiempaa pahempi. Ilmeisesti minulle ei mikään oppi sitten riittänyt, joten viimeisellä kerralla petti lopulta koko keho - lopullisesti. Loppui kerrasta se pelleily. Pää alkaa hetkittäin selkenemään, koska kaikki tosiaan päättyi rysäyksellä, mutta keho ei enää toimi - se on sökö lopullisesti. Eikä pääkään enää uutta rumbaa kestäisi. On aika sairasta, että pyörimme ja elämme oravanpyörässä, jossa aika moni hajoaa kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, mut mistäs rahat terapiaan? Uupuneilla harvemmin taitaa olla varaa yksityiseen terapiaan.
No sitten ei tietenkään saa terapiaa jos ei maksa. Mistä luulit terapian tulevan ilmaiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla alkanut oireet jo 4-vuotiaana, nyt 50v.
Aivoinfarktien määrä lisääntynyt Suomessa mihin pitkäkestoinen stressi osasyyllinen.
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suurella osalla long covidia sairastavista on tälläinen hermoston epätasapainotila? Puolella?
Mä ainakin oireillut jo ennen koronaa
Oletko lukutaidoton?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla alkanut oireet jo 4-vuotiaana, nyt 50v.
Aivoinfarktien määrä lisääntynyt Suomessa mihin pitkäkestoinen stressi osasyyllinen.
Ei ole.
Kyllä on, kuten moneen muuhunkin sairauteen. Me elämme hyvin sairastuttavassa ja epäterveessä yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Minä romahdin kaksi vuotta sitten ja vieläkin on sykkeen ja jaksamisen kanssa ongelmaa. Aluksi en kuitenkaan voinut kuin ulkoilla pihalla, nyt selviän 10km kävelystä.
Lääkäristä ei ole ollut apua, mutta käytin näitä onnestuneesti: tarkka kehon kuuntelu ja lepopäivät. Jos uni kärsii, on rasitusta liikaa. Meditaatio, energiahoito, metsässä oleilu ja yleisötapahtumien välttäminen.
Tietenkään töihin menosta ei puhettakaan ettei vaan tuntisi itseään hyödylliseksi. Energiahoitoja vaan veronmaksajien rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko uupuneen fyysinen olo samanlainen kuin kovassa flunssassa olevalla? Huterat ja voimattomat jalat, heikko keho, pää pöppyrässä ja kuumeisen tuntuinen ja särkyjä ja kolotuksia siellä täällä? Kyselee yksi joka yrittää myös ymmärtää.
Ainakin minulla vaikka vähän voi vaihdellakin. Lähes 40-vuotiaaksi asti sain pelkästä rasituksesta toisinaan kovan kuumeen, yli 39.
Et saanut. Älä ole naurettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kannattaisi yrittää poistaa se stressin aiheuttaja? Siinä saattaa käydä muuten niin että stressi jää päälle vaikka ihmisen todellinen tilanne paranee.
Yleensä analysoin kaikki mahdollisuudet etukäteen. Varaudun kaikkeen mikä voi mennä pieleen. Tavallaan se on hyvä mutta stressaa ihan hulluna. Auttaa kun varautuu siihen että homma onnistuukin ykkösellä ilma ongelmia. Siis kuvittelen myös sen skenaarion että onnistun.
Poistaa stressin aiheuttaja? Tämä neuvo on sama kuin sanoisi halvaantuneelle, että kyllä sinä kävelemään pystyt, kunhan vaan yrität tarpeeksi. Stressin aiheuttajia ei yleensä pysty poistamaan ja se juuri lisää stressiä yli oman sietokyvyn.
Ei tietenkään pysty kun on tuollainen asenne eikä edes yritä.
Alue: Aihe vapaa
Kymmenen vuotta kunnon ravintoa ja rauhaa.