Suomalaisten käsitys Suomen ylivertaisuudesta

Happyhour joka päivä niin suomi olisi maailman onnellisin kansa. Tai sitten ei.

En lukenut koko ketjua, mutta mä tykkään Suomesta ja suomalaisista. En kaipaa Lähi-Idästä tuotua uskontoa eli kristinuskontoa vaan mulle riittää ihan esivanhempieni muinaissuomalainen uskontokin. En myöskään kaipaa sitä, että naapureiden kanssa pitäisi jäädä länkyttämään jotain smalltalkia, missä kumpikin sanoo vain kohteliaisuuttaan asioita, joita ei edes tarkoita. Pidän siitä, että toisaen ihmisen seurassa voi istua ihan hiljaakin ilman, että kumpikaan kokee hiljaisuuden kiusalliseksi ja tulee pakottava tarve päästää suustaan edes jotain älämölöä. Olen sen verran reissannut maailmalla - ihan työasioissakin - että hallitsen kyllä erittäin hyvin jonninjoutavan smalltalkinkin. Mun mielestä on paljon rehellisempää sanoa "Moi" kuin "Mitä sulle kuluu?". Koska eihän tuo jälkimmäinen tarkoita, että kysyjä haluaisi tietää, mitä mulle kuuluu. 

Olen samaa mieltä siitä, ettei suomalainen yhteiskunta toimi niin hyvin kuin olisi toivottavaa. Varsinkaan terveydenhuolto. Mutta nythän tätä maata ollaankin ajamassa siihen tilanteeseen, että pitää olal vakuutukset ja/tai massia, jotta saa edes jotain. Opetuksessa mennään perse edellä puuhun eikä asiaa auta, vaikka sieltä on jo kertaalleen pää edellä maahan pudottukin. 

Mitä tulee yhteisöllisyyden puuttumiseen suomalaisilta, niin se ei ole ihan noin mustavalkoista. Kun pandemia kevättalvella 2020 alkoi ja tuli mitä erilaisimpia rajoituksia, ihmiset kyllä alkoivat auttaa toisiaan. Maaseudulla kauppiaat alkoivat ottaa puhelintilauksia vastaan ja taksikuskit toimittivat niitä vanhuksille, joita oli "kielletty" poistumasta kotoaan. Täällä omassa vantaalaisessa lähiössäkin yhdessä päivässä Facebookin paikallinen puskaradioryhmä täyttyi ilmoituksista, tarvitseeko joku vanhus, karanteeniin joutunut tai muu apua kauppareissuihin. Mutta se on ihan totta, että koska meidän yhteiskuntamme on vuosikymmeniä rakennettu sen varaan, että asuttaja erilaisissa asioiss aon yhteiskunta eikä kukaan yksityinen ihminen, kanavia avun tarvitsijan ja avun antajan välillä on liian vähän. 

Viime lauantaina taloyhtiössä oli pihatalkoot. Päätin käydä ensin kaupassa ja sitten lähteä haravoimaan oman asuntoni ympärillä olevan taloyhtiön piha-alueen. Kun tulin kaupasta, seinänaapurini oli jo haravoinut. Eikä pelkästään taloyhtiön aluetta vaan mun asuntooni kuuluvankin alueen. Kohta sataa taa slunta ja mäå voin sitten vastavuoroisesti lapioida naapurin pihasta lumet samalla kun lapioin omastakin. 

Mulla on meksikolainen miniä ja muutaman vuoden Suomessa asuttuaan kertoi, että suomalaiset on siitä outoja ihmisiä, että ne tarkoittaa, mitä sanoo.