Miksi koko ajan toitotetaan että syntyvyys heikkenee 30 ikävuoden jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sekopää asiantuntijat ei millään usko, että nykyään moni on lapseton ihan omasta halusta. "

Silti lapsia syntyy vähemmän kuin ihmiset ihan itse kertoavat haluavansa. 

 

 Muistan itsekin kun noin 30-vuotiaaksi saakka sanoin kysyttäessä että kyllähän niitä joskus ehkä vielä....

 Ei ollut sosiaalisesti hyväksyttävää sanoa että en tahdo lapsia. 

          Tämän olen kuullut niin monta kertaa tahallisesti lapsettomilta naisilta ystäväpiirissä, kollegoilta ja opiskeluporukoissa.

          Totuutta ei voi sanoa niin sanotaan jotain "joo hankin 3 lasta sitten viisikymppisenä". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedostan hedelmällisyyden laskun, mutta se ei kiinnosta minua. Syy: en halua lapsia. Tämä on varmaan totuus aika monen muunkin kolmekymppisen lapsettoman kohdalla.

N32

Sama täällä. Minulla on moniakin syitä miksi lapsettomuus tuntuu oikealta ratkaisulta mutta yksi suurimmista on se valtava vastuu mikä niiden mukana tulee. Elämä on paljon helpompaa ilman. Nuorempana koin suhteessa ollessani hetkellisen vauvakuumeen, mutta luojan kiitos suhde päättyi ennen kuin menin pilaamaan elämäni. Nyt tiedän paremmin mitä haluan ja mitä en. N30

Eli vastuiden pelko ja helppouden tavoittelu on pullamössösukupolven perimmäinen syy. Tai siis osan heistä.

Lol. Jos kaikki vähintään uudistumisrajan verran lapsia synnyttäneet vapautettaisiin tuloverosta, tuloverosta vapautettaisiin 10 % aikuisikään ehtineistä suomalaisista. 

Siis vain 10 %.

Siinä teille pullamössösukupolvia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkijat ei kykene millään ymmärtämään, että naisella on elämässä muita mielenkiinnon kohteita kuin lapset. Yhteiskunnat kaikkialla on kuitenkin vuosisatoja tuputtaneet ajatusta että naisen hartain halu on saada lapsia. 

Kuten some, deittailu, työ, Netflix ja syöminen. Matkustelua unohtamatta.

Ei kun raha, raha, raha, raha. Sillä suojaa itsensä hyvin patriarkaatilta itsensä. Raha jostain syystä takaa ihmisoikeudet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkijat ei kykene millään ymmärtämään, että naisella on elämässä muita mielenkiinnon kohteita kuin lapset. Yhteiskunnat kaikkialla on kuitenkin vuosisatoja tuputtaneet ajatusta että naisen hartain halu on saada lapsia. 

Kuten some, deittailu, työ, Netflix ja syöminen. Matkustelua unohtamatta.

Ei kun raha, raha, raha, raha. Sillä suojaa itsensä hyvin patriarkaatilta itsensä. Raha jostain syystä takaa ihmisoikeudet. 

Töistähän sitä rahaa saa. Monet äidit käyvät töissä ja luovat uraa ja hoitavat silti lapsiaan. Samoin isät.

Meillähän ei ole minkäänlaista väestöpulaa maapallolla, mutta kuten olette huomannut miten naisvihaa leviää maailmalla niin kautta aikojen helpoin tapa on ollut alistaa naisia pitämällä ne raskaana ja toiseksi uhkaamalla niiden lasten henkiä. Ja siitä tässä synnytystuputuksessa on kyse. Kyse on naisten alistamisesta takaisin lisääntymisrooliin ja vain siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedostan hedelmällisyyden laskun, mutta se ei kiinnosta minua. Syy: en halua lapsia. Tämä on varmaan totuus aika monen muunkin kolmekymppisen lapsettoman kohdalla.

N32

Sama täällä. Minulla on moniakin syitä miksi lapsettomuus tuntuu oikealta ratkaisulta mutta yksi suurimmista on se valtava vastuu mikä niiden mukana tulee. Elämä on paljon helpompaa ilman. Nuorempana koin suhteessa ollessani hetkellisen vauvakuumeen, mutta luojan kiitos suhde päättyi ennen kuin menin pilaamaan elämäni. Nyt tiedän paremmin mitä haluan ja mitä en. N30

Eli vastuiden pelko ja helppouden tavoittelu on pullamössösukupolven perimmäinen syy. Tai siis osan heistä.

Mielestäni on hyvä ymmärtää millainen vastuu lapsen mukana tulee. Jos kokee ettei pystyisi sellaista vastuuta kantamaan, on toivottavaakin jättää lapset tekemättä.

Itse en olisi ollut valmis vanhemmaksi alle 30-vuotiaana mm. omasta perhetaustastani johtuen, mutta etenkin siksi, ettei isäksi sopivaa miestä ollut löytynyt. Olen ikionnellinen ensimmäisestä, ja ainoasta, lapsestani, jonka sain 35-vuotiaana (tärppäsi ekasta yrityksestä), kun hyvä puoliso oli löytynyt ja olin kypsä ajatukseen vanhemmuudesta ja myös taloudelliset puitteet olivat kunnossa.

Mutta ymmärrän täysin, etteivät kaikki halua lapsia ikinä tai ainakaan painostuksen alla, ja varsinkin kaikki "ikärajoilla uhkailut" saavat ainakin minulla välittömän vastareaktion aikaan. Jos lapsia halutaan lisää, pitäisikö ensin tehdä ympäristöstä vähän enemmän suotuisa lasten saamiseen? Niinkuin nyt vaikka pysyvät työpaikat ja luottamus siihen, että tukea saa, jos jotain menee mönkään (parisuhde kaatuu jne.). 

Lapsi on varmasti useimmissa tai lähes kaikissa tapauksissa suuri onnellisuuden tuoja, kun hän saapuu rakastavaan perheeseen, jossa ei tarvitse kamppailla esimerkiksi toimeentulon kanssa. Kaikkea elämässä voi sattua, mutta on vaan fiksua ja lapsenkin kannalta parasta edes vähän koittaa varautua. Ja jos ei ole valmis itsenäiseen vanhemmuuteen, niin se tasapainoinen parisuhdekin olisi ihan kiva... Lapsella on oikeus olla onnen tuoja, ei taakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkijat ei kykene millään ymmärtämään, että naisella on elämässä muita mielenkiinnon kohteita kuin lapset. Yhteiskunnat kaikkialla on kuitenkin vuosisatoja tuputtaneet ajatusta että naisen hartain halu on saada lapsia. 

Kuten some, deittailu, työ, Netflix ja syöminen. Matkustelua unohtamatta.

Ei kun raha, raha, raha, raha. Sillä suojaa itsensä hyvin patriarkaatilta itsensä. Raha jostain syystä takaa ihmisoikeudet. 

Töistähän sitä rahaa saa. Monet äidit käyvät töissä ja luovat uraa ja hoitavat silti lapsiaan. Samoin isät.

Niin käy ja tekee tuplasti töitä verrattuna miehiin sen vuoksi, koska miehet ei aio osallistua. Työ taas ei takaa omaisuutta mikä ei kerry naisille koska toisin kuin miehet, naiset laittaa rahat lapsiinsa, miehet sijoituksiin.

Vierailija kirjoitti:

Meillähän ei ole minkäänlaista väestöpulaa maapallolla, mutta kuten olette huomannut miten naisvihaa leviää maailmalla niin kautta aikojen helpoin tapa on ollut alistaa naisia pitämällä ne raskaana ja toiseksi uhkaamalla niiden lasten henkiä. Ja siitä tässä synnytystuputuksessa on kyse. Kyse on naisten alistamisesta takaisin lisääntymisrooliin ja vain siihen.

Toisaalta se myös sitten sitoo naisen pysyvästi siihen lapsen isään joka saattaa alkaa jätetyksi tultuaan pelata valtapelejä käyttäen lasta välikappaleena.

Tällainen tulevaisuus ei vaan houkuta, mieluummin ihan tahansa muuta järkevää tekemistä kuin lapsi ja mies.

Yksi asia on myös se että valmistumisajat venyy yhä pidemmälle, lähemmäs kolmeakymppiä. Seuraavaksi sitten pitäisi löytää työpaikka sen uurastuksen jälkeen eikä naisena heti haluais jäädä mammalomalle jo uran alussa. Koko aikuisiän on toitotettu että eteneminen tyssää siihen ja että lisääntymisikäisiä naisia ei muutenkaan haluaisi palkata raskautumisen mahdollisuuden takia. Koita siinä sitten

Identiteettikulttuuri on muuttanut ajattelumalleja niin, että biologiset seikat voidaan ohittaa sosiaalisilla konstruktioilla. Esimerkiksi sukupuoli ei ole tänä päivänä sidoksissa enää biologiseen sukupuoleen vaan puhtaasti omaan valintaan. Jotkut saattavat myös erheellisesti luulla, että sama pätee raskaaksi tulemisen mahdollisuuteen. Toisinsanoen raskautumisen todennäköisyyden heikkeneminen ei liitykään biologiseen kelloon vaan omaan valintaan. 

Siksi koska varsinkin miehillä ei ole aina ihan selvillä että aika tosiaan on rajallinen. Aiemmin toitotettiin että "isäksi voi tulla minkä ikäisenä vain", mutta kukaan ei toitottanut että silloin eläkeiässä tuloksena on pysyvästi lapsen tasolle jäävä erityislapsi, jota sitten pitäisi jaksaa hoitaa raihaisena eläkeläisvaarina. Eikä myöskään toitotettu sitä että realistiset mahdollisuudet sille että eläkeläisvaari löytäisi lisääntymiskykyisen naisen itselleen on about lottovoiton luokkaa.

Tässä on yksi syy miksi monella jää lapset tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska varsinkin miehillä ei ole aina ihan selvillä että aika tosiaan on rajallinen. Aiemmin toitotettiin että "isäksi voi tulla minkä ikäisenä vain", mutta kukaan ei toitottanut että silloin eläkeiässä tuloksena on pysyvästi lapsen tasolle jäävä erityislapsi, jota sitten pitäisi jaksaa hoitaa raihaisena eläkeläisvaarina. Eikä myöskään toitotettu sitä että realistiset mahdollisuudet sille että eläkeläisvaari löytäisi lisääntymiskykyisen naisen itselleen on about lottovoiton luokkaa.

Tässä on yksi syy miksi monella jää lapset tekemättä.

 

          Tosi moni mies tuntuu kuvittelevan että heillä on rajattomasti aikaa, mikä ei pidä paikkaansa. Moni mies tuntuu niinikään kuvittelevan että nuoret naiset jotenkin erityisesti 

          himoitsevat isänsä tai isoisänsä ikäisiä miehiä. Jokainen voi pistäytyä vanhainkodeissa katsomassa kuinka totta se on. Eli ei kannata himmailla miehenkään kovin kypsälle iälle.

Juuri näin! Jokainen lapsia halunnut terve ystäväni on lapsia saanut 30-35-vuotiaana.

 

Jos lapsettomuus ongelmista kärsii se monesti johtuu muusta kuin iästä. Esimerkiksi syömishäiriöinen tuttavani olisi halunnut lapsia jo 26-vuotiaana, mutta lääkäri totesi, ettei voi saada, koska ei ravitse itseään tarpeeksi. Ko. henkilö oli normipainoinen, mutta söin tuskin mitään, paleli koko ajan eikä oma keho jaksanut tuottaa kuukautisia.

Nyt 32-vuotiaana ja lisää huomattavasti painoa saaneena hän näyttää terveeltä ja vihdoin on raskaana ilman hoitoja!

Itse taas en ikinä ole halunnut lapsia ja tiedän muita samassa tilanteessa olevia. Monilla meistä on haastava ura ja tai aikaa vieviä harrastuksia. Elämässämme on monesti aktiviteetteja enemmän kuin tarpeeksi.

Toinen suuri syy monelle tuttavalleni on yksinkertaisesti se, ettei sopivaa miestä ole löytynyt. Harva nainen yksin hedelmöityshoitojen kautta lasta haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Turhaa pelottelua. Raskautua voi niin kauan kun tulee kuukautiset. 

Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Toki jotkut ovat hedelmällisiä pitkään, mutta kaikki eivät. Itse sain lapsen 28- vuotiaana. Aloimme yrittää toista, kun olin 34, mutta eipä sitten enää onnistunutkaan, vaikka kaikki mahdolliset hoidotkin tuli käytyä läpi. 

Ei kaikki todellakaan tiedä. Monet uskovat että nelikymppinenkin nainen tulee vielä hyvin raskaaksi. Tämä aiheuttaa sitä että jotkut lykkäävät lapsen hankintaa tulevaisuuteen sen kummemmin miettimättä. Asenteet ovat muuttuneet todella paljon 18 vuoden takaisesta kun itse sain esikoisen. Olin esikoisen saadessani juuri 31 täyttänyt ja pidin itseäni tosi vanhana ensisynnyttäjänä. Silloin yleisesti puhuttiin että vähintään se ensimmäinen lapsi pitäisi saada alle 30 vuotiaana. Nyt tuo ajatus kuulostaa jopa naurettavalta eikä kukaan pitäisi minua enää vanhana ensisynnyttäjänä.

Sain lapset 36- ja 38-vuotiaina, ekasta ja tokasta yrityksestä. En olisi aiemmin ollut valmis äidiksi. En pitänyt itseäni vanhana synnyttäjänä, koska lähi- ja tuttavapiirissä muutkin saivat n. 32-40 vuotiaina. Tämä Stadissa ja Espoossa. 

Kuten joku yllä kirjoitti, tosiasia useimmille työssäkäyville naisille on se, että lapsen synnyttyä nainen hoitaa sekä kodin, lapsen, että palkkatyöt, ja mies hoitaa ainoastaan palkkatyöt. Lisäksi nainen käyttää palkkansa perheen ja lapsen juokseviin kuluihin, mies sijoittaa omansa.

Itsekin olen naisena tuossa tilanteessa, ja onhan tämä taloudellisesti ja ajankäytöllisesti kammottava tilanne - ei mitään toivoa että ehtisin esimerkiksi huolehtia kunnostani urheilemalla, lukea kirjallisuutta yms. Olen kuitenkin jotenkin alistunut tilanteeseen ja tiesin kyllä että näin kävisi. Uskon vielä että jos saan elää eläkeikään asti, tämä kaikki on kannattanut jonkinlaisena abstraktina elämän rikkautena.

Ainoa muutos mitä oikeastaan ajoittain haikailen on miehen potkiminen pellolle, koska en kaiken tämän lisäksi enää jaksa siivota hänen jälkiään ja lohduttaa häntä kun valittaa omista krempoistaan ja työasioistaan.

Varhainen hedelmättömyys ja tietyt ikää lyhentävät tekijät on kytköksissä toisiinsa. Onkohan lapsien hankkiminen myöhään yhteydessä naisten eliniän kasvuun?

Minä en kertakaikkiaan halunnut lapsia alle 30-vuotiaana. Suorastaan inhosin lapsia. Muistan sanoneeni kaikille, että tykkään enemmän koirista kuin lapsista. Mikään kampanja ei olisi saanut minua hankkimaan lasta.

Yhtäkkiä 32 v sain ylitsevuotavan vauvakuumeen. Se iski ihan kuin joku paha mielenhäiriö. Sen seurauksena hankin lapsen yli kolmikymppisenä hoidoilla.

Eli paha tässä on päättäjien alkaa tuputtaa lastenhankkimista sellaisille naisille, jotka eivät niitä itse halua. Ainoa mitä voi tehdä on mahdollistaa lastensaamimen niille, jotka niitä toivovat, mutta joilla on syystä tai toisesta esteitä. Se este voi olla ikä tai vakituisen työpaikan tai tukiverkkojen puute tai parisuhteen puute, mihin ulkopuoliset huonommin voivat mitenkään vaikuttaa.

Yleisesti en siis pidä näistä synnytystalkoot-keskusteluista.