Lapsettomien kaverien loukkaavat puheet selän takana

Paika voi mennä kyllä löysäksi jos annoit heille aikaisemmin... Kun et anna niin onhan se eppistä.

Ti ssi riipahtoo ja pylly poistuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kannattaa ihan itsensä takia sanoa asiasta. Se kasvattaa selkärankaa, kun seisoo itsensä, perheensä ja periaatteidensa takana. Lisäksi jos kyseessä oikeasti tärkeät ihmiset, haluat antaa heille mahdollisuuden selittää ja pyytää anteeksi tai oikaista väärinkäsitys, jos sellainen kyseessä. 

Jos kyseessä on toisen käden tieto, niin itse ainakin kokisin aika korkeaksi kynnyksen lähteä "syyttelemään" ketään vastoin parempaa tietoa. Ehkä vähän kannattaisi kuulostella tilannetta näiden kavereiden seurassa, onko heidän käytöksensä muuttunut jotenkin (tai onko omasi?) tai ottavatko yhteyttä kuten aiemmin, vai pyrkivätkö pitämään etäisyyttä. Yleensä noista vihjeistä pystyy itsekin lukemaan, onko haluttua seuraa vai ei. 

Sanoa asias

 

Ei tarvitse. Jos on puhunut tuolla tavalla selän takana, niin sitä tarvitsee pyytää anteeksi. Miksi et pyytäisi, miksi haluaisit pahoittaa toisen ihmisen mielen? Ihan normaalia aikuisilta ihmisiltä myöntää mokansa ja pyytää anteeksi. Se on sitten toinen asia, muuttuuko seura siitä mielenkiintoisemmaksi tai haluaako enää edes tavata. 

Mammat kyllä todellakin on tylsää seuraa

Vierailija kirjoitti:

No mitäs siitä. Perheelliset haukkuu lapsettomia joka käänteessä. Monta lasta saaneet haukkuu pienempiä perheitä ja 1 - 3 lasta saaneet haukkuu suurperheitä. Eli se ja sama mitä teit niin aina joku haukkuu. 

Melkoisia ystäviä sinulla jos joka käänteessä haukkuvat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitäs siitä. Perheelliset haukkuu lapsettomia joka käänteessä. Monta lasta saaneet haukkuu pienempiä perheitä ja 1 - 3 lasta saaneet haukkuu suurperheitä. Eli se ja sama mitä teit niin aina joku haukkuu. 

Melkoisia ystäviä sinulla jos joka käänteessä haukkuvat

Ihan tavallisia suomalaisia. Valitettavasti. 

Anna kun arvaan: sinun valintoja ei kukaan kritisoi ainakaan selän takana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kannattaa ihan itsensä takia sanoa asiasta. Se kasvattaa selkärankaa, kun seisoo itsensä, perheensä ja periaatteidensa takana. Lisäksi jos kyseessä oikeasti tärkeät ihmiset, haluat antaa heille mahdollisuuden selittää ja pyytää anteeksi tai oikaista väärinkäsitys, jos sellainen kyseessä. 

Jos kyseessä on toisen käden tieto, niin itse ainakin kokisin aika korkeaksi kynnyksen lähteä "syyttelemään" ketään vastoin parempaa tietoa. Ehkä vähän kannattaisi kuulostella tilannetta näiden kavereiden seurassa, onko heidän käytöksensä muuttunut jotenkin (tai onko omasi?) tai ottavatko yhteyttä kuten aiemmin, vai pyrkivätkö pitämään etäisyyttä. Yleensä noista vihjeistä pystyy itsekin lukemaan, onko haluttua seura

Ei tarvitse. Jos on puhunut tuolla tavalla selän takana, niin sitä tarvitsee pyytää anteeksi. Miksi et pyytäisi, miksi haluaisit pahoittaa toisen ihmisen mielen? Ihan normaalia aikuisilta ihmisiltä myöntää mokansa ja pyytää anteeksi. Se on sitten toinen asia, muuttuuko seura siitä mielenkiintoisemmaksi tai haluaako enää edes tavata. 

Parempi siis sanoa suoraan kasvotusten, että seurasi lapsen jälkeen on nykyään tylsää ja ei sen takia tee enää mieli tavata. Se ei sitten pahoita kenenkään mieltä. 

Ei kannata polttaa siltoja.

Ei mitään draamaa tarvita.

Joskus vain ystävyys hälvenee, joten anna sen hiipua hyvänpäivän tuttavuudeksi.

Itselläni on ns. norsun muisti, eikä ystävyydelle olisi paluumahdollisuutta. Aina jonkun kanssa vaikka kuinka kivasti jutellessa takaraivossa viipyy tietoisuus siitä, että "olet puhunut minusta pahaa".

Anna ajan kulua ja katsotaan myöhemmin, tarvitseeko reagoida mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitäs siitä. Perheelliset haukkuu lapsettomia joka käänteessä. Monta lasta saaneet haukkuu pienempiä perheitä ja 1 - 3 lasta saaneet haukkuu suurperheitä. Eli se ja sama mitä teit niin aina joku haukkuu. 

Melkoisia ystäviä sinulla jos joka käänteessä haukkuvat

Ihan tavallisia suomalaisia. Valitettavasti. 

Anna kun arvaan: sinun valintoja ei kukaan kritisoi ainakaan selän takana. 

Varmasti monikin ihminen, mutta ystäväni tuskin mitenkään joka käänteessä. Eikä niillä muilla ihmisillä ole mitään merkitystä, ystävillä on. 

Mitä loukkaavaa siinä on, jos ystävät toteavat tosiasioita. Äidit - etenkin vauva-kouluikäisten äidit nyt vaan on sietämättömän tylsää seuraa. Miehille ei tapahdu samaa henkistä ja älyllistä kulahtamista.

n45

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kannattaa ihan itsensä takia sanoa asiasta. Se kasvattaa selkärankaa, kun seisoo itsensä, perheensä ja periaatteidensa takana. Lisäksi jos kyseessä oikeasti tärkeät ihmiset, haluat antaa heille mahdollisuuden selittää ja pyytää anteeksi tai oikaista väärinkäsitys, jos sellainen kyseessä. 

Jos kyseessä on toisen käden tieto, niin itse ainakin kokisin aika korkeaksi kynnyksen lähteä "syyttelemään" ketään vastoin parempaa tietoa. Ehkä vähän kannattaisi kuulostella tilannetta näiden kavereiden seurassa, onko heidän käytöksensä muuttunut jotenkin (tai onko omasi?) tai ottavatko yhteyttä kuten aiemmin, vai pyrkivätkö pitämään etäisyyttä. Yleensä noista vih

 

Tai sitten ei vain enää vietä sen ihmisen kanssa aikaa ja antaa olla. Kaikki hyviä vaihtoehtoja. 

Puhu kavereiden kanssa jostain muustakin kuin siitä rääpäleestäsi. Kavereitasi ei kiinnosta sinun mammajutut

Näinhän se on, että lapsen saaneet ovat yleensä tylsää seuraa. Varsinkin kun on useampi kuin yksi. Ei niiden elämään mahdu mukaan, he haluavat nähdä ihmeellisiin aikoihin ja kaikki yhteiset tekemiset jäävät. Aika auttaa ja näyttää suhteenne tilan.

Täällä yksi viallinen epäterve eläin .-vela

Vierailija kirjoitti:

Mitä loukkaavaa siinä on, jos ystävät toteavat tosiasioita. Äidit - etenkin vauva-kouluikäisten äidit nyt vaan on sietämättömän tylsää seuraa. Miehille ei tapahdu samaa henkistä ja älyllistä kulahtamista.

n45

Voi olla samassa työpaikassa aika pitkään tietämättä, että miespuolisilla työkavereilla on lapsia tai edes puolisoa, kun heistä eivät paljoa puhu. Naiset taas kertovat aika nopeasti nuo ja kysyvät oman statuksesikin. 

Oman ystävä- ja tuttavapiirini naiset ovat muuttuneet tappavan tylsiksi sikiämisen jälkeen. Mikä yhtä sietämätöntä, heistä on tullut myös epäluotettavia. Aina kun jotain on sovittu, tulee joku "odottamaton käänne", minkä vuoksi myöhästytään tapaamisista ja muista menoista. Aivan kuin maailma pyörisi niiden pentujen navan ympärillä. En arvosta tuollaista ja olen alkanut ottamaan etäisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kannattaa ihan itsensä takia sanoa asiasta. Se kasvattaa selkärankaa, kun seisoo itsensä, perheensä ja periaatteidensa takana. Lisäksi jos kyseessä oikeasti tärkeät ihmiset, haluat antaa heille mahdollisuuden selittää ja pyytää anteeksi tai oikaista väärinkäsitys, jos sellainen kyseessä. 

Jos kyseessä on toisen käden tieto, niin itse ainakin kokisin aika korkeaksi kynnyksen lähteä "syyttelemään" ketään vastoin parempaa tietoa. Ehkä vähän kannattaisi kuulostella tilannetta näiden kavereiden seurassa, onko heidän käytöksensä muuttunut jotenkin (tai onko omasi?) tai ottavatko yhteyttä kuten aiemmin, vai pyrkiv

Tai sitten ei vain enää vietä sen ihmisen kanssa aikaa ja antaa olla. Kaikki hyviä vaihtoehtoja. 

Usein hiljalleen erilleen ajautuminen ilman yhteenottoja on se luonnollisin tapa. 

Ihan rehellisesti... Jos sulla on lapsi, niin sä puhut, elät ja hengität sitä vauva-arkea. Lapsettomille ei oo samaistumispintaa ja ne samat vauvajutut kuulostaa tylsältä, vaikka kuinka se oma rakas pieni auringonpaiste sua ihastuttaa ja hämmästyttää, kaikki ei tunne samoin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan rehellisesti... Jos sulla on lapsi, niin sä puhut, elät ja hengität sitä vauva-arkea. Lapsettomille ei oo samaistumispintaa ja ne samat vauvajutut kuulostaa tylsältä, vaikka kuinka se oma rakas pieni auringonpaiste sua ihastuttaa ja hämmästyttää, kaikki ei tunne samoin.

Tämä on kyllä todella henkilöstä riippuvaa. Ja joillekin voi riittää se, että on myös niitä äitikavereita joiden kanssa hehkuttaa. On myös tosi ok kaivata muutakin, vaikka olisi vanhempi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kannattaa ihan itsensä takia sanoa asiasta. Se kasvattaa selkärankaa, kun seisoo itsensä, perheensä ja periaatteidensa takana. Lisäksi jos kyseessä oikeasti tärkeät ihmiset, haluat antaa heille mahdollisuuden selittää ja pyytää anteeksi tai oikaista väärinkäsitys, jos sellainen kyseessä. 

Jos kyseessä on toisen käden tieto, niin itse ainakin kokisin aika korkeaksi kynnyksen lähteä "syyttelemään" ketään vastoin parempaa tietoa. Ehkä vähän kannattaisi kuulostella tilannetta näiden kavereiden seurassa, onko heidän käytöksensä muuttunut jotenkin (tai onko omasi

 

Joo siis vähän ehkä ihmetyttää se, kuinka paljon täällä on ihmisiä jotka kokevat tarpeelliseksi kailottaa tuollaisia fiiliksiä. Ikään kuin se oman mielipiteen ilmaiseminen olisi aina tärkeämpää kuin mahdollisuus siihen, että pahoittaa toisen mielen. On minullakin entisiä kavereita joiden seuraa en enää jaksa. En todellakaan kertoisi siitä yhteisille tutuille tai välttämättä kenellekään muullekaan.