Lue keskustelun säännöt.
Eron jälkeen silmät avautuneet
07.10.2024 |
Onko kukaan muu tajunnut eläneensä täysin valheessa ja vasta eron myötä ymmärtänyt kaikki selkeät merkit, jotka täysin sivuuttanut suhteen aikana? Itsellä päättyi muutaman vuoden suhde ja järkyttää moni asia mitä jälkikäteen tajusin. Intuitioni sanoi jo aluksi, että joku tässä on pielessä, mutta en vaan kuunnellut sitä. Suhteen aikana paljastui, että puolison elämänhallinta oli täysin hukassa, ei ottanut koskaan vastuuta mistään vaan kaikki oli muiden syytä, oli peliriippuvuutta, päihdeongelmaa, raivokohtauksia, ei huolehtinut itsestään ja jotenkin sai manipuloitua minua niin, että koin olevani jotenkin huono hänelle ja syyllisti minua omista tekemisistään (mm. juominen oli minun syytä, koska en rakastanut tarpeeksi). Hän ei olisi halunnut erota, mutta erotessa sanoi ansaitsevansa parempaa. Miettiessäni tätä suhdetta harmittaa kuinka suostuin elämään täysin arvojeni vastaista elämää. Vertaistukea kaipailen..
Kommentit (110)
Oletko sä AP alkoholisti-isän tytär? Olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison tai muuten vaan idiootin puolison.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullekin tuli nuo oireet naisen kanssa. Henkinen väkivalta ajoi hermoraunioksi ja juomaan. Sitten kun aloin tapailemaan tosissani ulkomaalaisia naisia, niin tajusin miten oletusarvoisesti kaikki suomalaiset naiset ovat henkisesti väkivaltaisia.
No, keski-iän todellinen merkitys on vihdoin kohdata kaikki se meissä, jonka olemme eri verukkein vuosien varrella ohittaneet.Pysähtyä, tulla tähän ja nyt, läsnäolevaksi omaan elämään ja omaan kehoomme ja kysyä mihin hittoon minä oikein unohdin itseni.
LouLou kirjoitti:
Oletko sä AP alkoholisti-isän tytär? Olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison tai muuten vaan idiootin puolison.
En ole ja olen ihmetellyt kun olen "tavallisesta" rakastavasta perheestä, että miten aina ajaudun ongelmallisiin suhteisiin.
Vierailija kirjoitti:
No, keski-iän todellinen merkitys on vihdoin kohdata kaikki se meissä, jonka olemme eri verukkein vuosien varrella ohittaneet.Pysähtyä, tulla tähän ja nyt, läsnäolevaksi omaan elämään ja omaan kehoomme ja kysyä mihin hittoon minä oikein unohdin itseni.
Rehellisyys on voimaantumisen alku. Sitä ap ei suinkaan nyt ole...hän kirjoittaa elämäkerrassaan itsestään sitä sankaria ja miehestä syypäätä kaikkiin ongelmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minullekin tuli nuo oireet naisen kanssa. Henkinen väkivalta ajoi hermoraunioksi ja juomaan. Sitten kun aloin tapailemaan tosissani ulkomaalaisia naisia, niin tajusin miten oletusarvoisesti kaikki suomalaiset naiset ovat henkisesti väkivaltaisia.
Näinhän se menee. Suomalainen mies löytää syyn riippuvuuksiin aina suomalaisesta naisesta, omaan itseensä katse ei ikinä kohdistu. Tarvittaessa luodaan haavekuva ulkomaisen naisen paremmuudesta omaa vastuunkantoa paetakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, keski-iän todellinen merkitys on vihdoin kohdata kaikki se meissä, jonka olemme eri verukkein vuosien varrella ohittaneet.Pysähtyä, tulla tähän ja nyt, läsnäolevaksi omaan elämään ja omaan kehoomme ja kysyä mihin hittoon minä oikein unohdin itseni.
Rehellisyys on voimaantumisen alku. Sitä ap ei suinkaan nyt ole...hän kirjoittaa elämäkerrassaan itsestään sitä sankaria ja miehestä syypäätä kaikkiin ongelmiin.
Tottahan se on, jos kaikki ongelmat ilmestyy aloittamalla suhteen ja katoaa eroamalla. Mies taitaa edelleen olla moniongelmainen kuten oli jo ennen suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Minullekin tuli nuo oireet naisen kanssa. Henkinen väkivalta ajoi hermoraunioksi ja juomaan. Sitten kun aloin tapailemaan tosissani ulkomaalaisia naisia, niin tajusin miten oletusarvoisesti kaikki suomalaiset naiset ovat henkisesti väkivaltaisia.
Kuinka kertoa, ettei ole ikinä seurustellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On. Roikuin sitkeässä suhteessa 17 vuotta. Näinhän kuuluu tehdä.... En myöskään halunnut uskoa, että mies ei rakasta minua, vaan olin vaan kulissi ja tiskirätti. Äijä ei meinannut antaa periksi kun lopulta kykenin toisella kertaa hänet jättävän lopullisesti. Erosta on n.2 vuotta. Vielä vajaa 2kk sitten laitti jotain inhottavia viestejä, että olenko päästäni sekaisin. En, en ole enää.
N.48
Sitä helposti jää roikkumaan huonoon parisuhteeseen kun sokaistuu omalle tilanteelle. Ei ymmärrä, että pääsyy omaan pahaan oloon on nimenomaan se puoliso.
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Oletko sä AP alkoholisti-isän tytär? Olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison tai muuten vaan idiootin puolison.
En ole ja olen ihmetellyt kun olen "tavallisesta" rakastavasta perheestä, että miten aina ajaudun ongelmallisiin suhteisiin.
Narsiti sydän läheisriippa.
Tuollaisissa suhteessa on usein kaksi aikuista lasta. Toinen oikeuttaa, toinen alistuu. Toinen menee impulssiensa mukana, toinen kontrolloi. Toinen kantaa vastuuta liikaakin ja toisen olisi syytä kantaa vastuuta enemmän, alkaen omasta itsestään. Toinen on on alitajuisesti jäänyt kiinni ajatukseen, että turvaa ja läheisyyttä olisi tarjolla, kunhan toinen vain muuttuu. Toinen ei näe, että lähes aina se johon riippuvuus kohdistuu, on usein kykenemätön tasavertaiseen ja aikuiseen suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omista huonoista valinnoista kuten esimerkiksi alkoholin juomisesta tai muista päihdeongelmista on ihan turha syyttää ketään muuta kuin itseä. Se on sitä vastuunottamista omasta elämästä. Jos nainen ajaa hermoraunioksi, sen naisen voi jättää eikä sen sijaan tarttua viinapulloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, keski-iän todellinen merkitys on vihdoin kohdata kaikki se meissä, jonka olemme eri verukkein vuosien varrella ohittaneet.Pysähtyä, tulla tähän ja nyt, läsnäolevaksi omaan elämään ja omaan kehoomme ja kysyä mihin hittoon minä oikein unohdin itseni.
Rehellisyys on voimaantumisen alku. Sitä ap ei suinkaan nyt ole...hän kirjoittaa elämäkerrassaan itsestään sitä sankaria ja miehestä syypäätä kaikkiin ongelmiin.
En todellakaan sano puoliso olisi ollut syypää kaikkiin ongelmiin, mutta nuo oli isoja ongelmia joita katsoin alkuun sormien läpi vaaleanpunaiset lasit päässä. Jo tuo, että syytti minua päihteiden käytöstä oli iso varoitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissanpennun silmät aukeaa n.5 päivän iässä.Ihmisellä vasta alttarilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, keski-iän todellinen merkitys on vihdoin kohdata kaikki se meissä, jonka olemme eri verukkein vuosien varrella ohittaneet.Pysähtyä, tulla tähän ja nyt, läsnäolevaksi omaan elämään ja omaan kehoomme ja kysyä mihin hittoon minä oikein unohdin itseni.
Rehellisyys on voimaantumisen alku. Sitä ap ei suinkaan nyt ole...hän kirjoittaa elämäkerrassaan itsestään sitä sankaria ja miehestä syypäätä kaikkiin ongelmiin.
Tottahan se on, jos kaikki ongelmat ilmestyy aloittamalla suhteen ja katoaa eroamalla. Mies taitaa edelleen olla moniongelmainen kuten oli jo ennen suhdetta.
Ap itse kuitenkin kirjoittaa "miten aina ajaudun ongelmallisiin suhteisiin" On vain yksi ihminen joka kulkee meidän mukana läpi elämän. Suurin osa unohtaa sen ihmisen.
Taidan olla tuollaisessa prosessissa. Pesen pyykit, ostan ja teen ruuat, siivoan ja suunnittelen kaikenlaisen yhteisen tekemisen lomista viikonloppuihin. Mies (ihan keski-ikäinen sellainen) istuu koneella päivät pitkät. Tavallaan herttainen, mutta piikittelee usein epäsuoraan tai suoraan ulkonäöstäni ja älystäni. Ei koskaan taluttanut piikaansa edes alttarille vaikka tiesi miten tärkeää se olisi minulle ollut.
On kyllä mustasukkainen kuin mikä vaikka panostuksensa suhteeseen on olematon. Ehkä masentavinta on että olen suhteen aikana muuttunut epävarmaksi, ahdistuneeksi ja surulliseksi. Säälittävää, mutta jos televisiossa näkyy joki romanttinen kohtaus, tulen vain tavattoman surulliseksi siitä etten ole kokenut tuollaista ikinä.
Elämme nyt saman katon alla mutta olen emotionaalisesti jossain muualla ja sulkeutunut.
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla tuollaisessa prosessissa. Pesen pyykit, ostan ja teen ruuat, siivoan ja suunnittelen kaikenlaisen yhteisen tekemisen lomista viikonloppuihin. Mies (ihan keski-ikäinen sellainen) istuu koneella päivät pitkät. Tavallaan herttainen, mutta piikittelee usein epäsuoraan tai suoraan ulkonäöstäni ja älystäni. Ei koskaan taluttanut piikaansa edes alttarille vaikka tiesi miten tärkeää se olisi minulle ollut.
On kyllä mustasukkainen kuin mikä vaikka panostuksensa suhteeseen on olematon. Ehkä masentavinta on että olen suhteen aikana muuttunut epävarmaksi, ahdistuneeksi ja surulliseksi. Säälittävää, mutta jos televisiossa näkyy joki romanttinen kohtaus, tulen vain tavattoman surulliseksi siitä etten ole kokenut tuollaista ikinä.
Elämme nyt saman katon alla mutta olen emotionaalisesti jossain muualla ja sulkeutunut.
Voi ei :( Miksi olet tuossa suhteessa kun selvästi olet onneton?
Vierailija kirjoitti:
Kissanpennun silmät aukeaa n.5 päivän iässä.Ihmisellä vasta alttarilla.
Suurimman osan ei aukea ikinä. Aikuisillakin on useita eri kehitysvaiheita, mutta moni ei koskaan saavuta korkeimpia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla tuollaisessa prosessissa. Pesen pyykit, ostan ja teen ruuat, siivoan ja suunnittelen kaikenlaisen yhteisen tekemisen lomista viikonloppuihin. Mies (ihan keski-ikäinen sellainen) istuu koneella päivät pitkät. Tavallaan herttainen, mutta piikittelee usein epäsuoraan tai suoraan ulkonäöstäni ja älystäni. Ei koskaan taluttanut piikaansa edes alttarille vaikka tiesi miten tärkeää se olisi minulle ollut.
On kyllä mustasukkainen kuin mikä vaikka panostuksensa suhteeseen on olematon. Ehkä masentavinta on että olen suhteen aikana muuttunut epävarmaksi, ahdistuneeksi ja surulliseksi. Säälittävää, mutta jos televisiossa näkyy joki romanttinen kohtaus, tulen vain tavattoman surulliseksi siitä etten ole kokenut tuollaista ikinä.
Elämme nyt saman katon alla mutta olen emotionaalisesti jossain muualla ja sulkeutunut.Voi ei :( Miksi olet tuossa suhteessa kun
Turvaa ja läheisyyttä olisi tarjolla, kunhan toinen vain muuttuu...
On. Roikuin sitkeässä suhteessa 17 vuotta. Näinhän kuuluu tehdä.... En myöskään halunnut uskoa, että mies ei rakasta minua, vaan olin vaan kulissi ja tiskirätti. Äijä ei meinannut antaa periksi kun lopulta kykenin toisella kertaa hänet jättävän lopullisesti. Erosta on n.2 vuotta. Vielä vajaa 2kk sitten laitti jotain inhottavia viestejä, että olenko päästäni sekaisin. En, en ole enää.
N.48