Lue keskustelun säännöt.
Eron jälkeen silmät avautuneet
07.10.2024 |
Onko kukaan muu tajunnut eläneensä täysin valheessa ja vasta eron myötä ymmärtänyt kaikki selkeät merkit, jotka täysin sivuuttanut suhteen aikana? Itsellä päättyi muutaman vuoden suhde ja järkyttää moni asia mitä jälkikäteen tajusin. Intuitioni sanoi jo aluksi, että joku tässä on pielessä, mutta en vaan kuunnellut sitä. Suhteen aikana paljastui, että puolison elämänhallinta oli täysin hukassa, ei ottanut koskaan vastuuta mistään vaan kaikki oli muiden syytä, oli peliriippuvuutta, päihdeongelmaa, raivokohtauksia, ei huolehtinut itsestään ja jotenkin sai manipuloitua minua niin, että koin olevani jotenkin huono hänelle ja syyllisti minua omista tekemisistään (mm. juominen oli minun syytä, koska en rakastanut tarpeeksi). Hän ei olisi halunnut erota, mutta erotessa sanoi ansaitsevansa parempaa. Miettiessäni tätä suhdetta harmittaa kuinka suostuin elämään täysin arvojeni vastaista elämää. Vertaistukea kaipailen..
Kommentit (110)
Sanoit että oli päihdeongelma. Ehkä se selittää muita asioita. Silloin osalla heittelee mieliala ja on vaikea käsitellä asioita. Ellei ole muita syitä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päihdeongelma oli selkeä, mutta omasta mielestään ei ollut ongelmaa eli ei nähnyt tarvetta muutokselle.
Silmät uskalsi avata eron jälkeen. Kyllä kaiken skeidan suhteessakin jo tiedosti, mutta sitä ei halunnut miettiä.
Kun viimein sai riuhtaistua itsensä irti, olo on loistava. Enää ei tarvitse pitää kulisseja yllä ja saa elää juuri sen näköistä elämää kuin haluaa.
Minulla oli tunne, että suhteeni olisi ollut näytelmää. Mitkään tunteet ei olleet aitoja jotenkin.. Yritin huijata itseäni jopa, että hyvon meillä menee, mutta joku syvempi yhteys puuttui.
Vierailija kirjoitti:
Silmät uskalsi avata eron jälkeen. Kyllä kaiken skeidan suhteessakin jo tiedosti, mutta sitä ei halunnut miettiä.
Kun viimein sai riuhtaistua itsensä irti, olo on loistava. Enää ei tarvitse pitää kulisseja yllä ja saa elää juuri sen näköistä elämää kuin haluaa.
Onnittelut! Tiedän tuon tunteen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kissanpennun silmät aukeaa n.5 päivän iässä.Ihmisellä vasta alttarilla.
Olipa ontuvaa. Kyllä silmät aukeaa vasta hääyönä,kun mies pieksee ja r a iskaa sinut ja olet jo raskaana. Sellaista kristillistä uskovaista onnea kesti sitten vuosikausia,kunnes tapon yrityksiä oli jo kertynyt useita,myös raskausaikana. Sanoin Jumalalle; minä menen mieluummin helvettiin eroni vuoksi,kuin jään tähän enää hetkeksikään. Miten seurakunta ja uskovaiset tukivat? Leimasivat minut h..raksi ja luopioksi. Menetin koko nuoruuteni ja oikeastaan elämäni uskovaisten aivopesupas..n joten varoituksen sana sinulle,jolla on parisuhteessa paha olla; älä jää yksin,hae vertaistukea kuten aloittaja, etsi tukea ystävistä,jos heitä on enää jäljellä. Jos sinulla on lapsia, sinä pystyt mihin vain heidän vuokseen. Pakene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissanpennun silmät aukeaa n.5 päivän iässä.Ihmisellä vasta alttarilla.
Olipa ontuvaa. Kyllä silmät aukeaa vasta hääyönä,kun mies pieksee ja r a iskaa sinut ja olet jo raskaana. Sellaista kristillistä uskovaista onnea kesti sitten vuosikausia,kunnes tapon yrityksiä oli jo kertynyt useita,myös raskausaikana. Sanoin Jumalalle; minä menen mieluummin helvettiin eroni vuoksi,kuin jään tähän enää hetkeksikään. Miten seurakunta ja uskovaiset tukivat? Leimasivat minut h..raksi ja luopioksi. Menetin koko nuoruuteni ja oikeastaan elämäni uskovaisten aivopesupas..n joten varoituksen sana sinulle,jolla on parisuhteessa paha olla; älä jää yksin,hae vertaistukea kuten aloittaja, etsi tukea ystävistä,jos heitä on enää jäljellä. Jos sinulla on lapsia, sinä pystyt mihin vain heidän vuokseen. Pakene.
Hui kauheaa. Olen pahoillani puolestasi :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, keski-iän todellinen merkitys on vihdoin kohdata kaikki se meissä, jonka olemme eri verukkein vuosien varrella ohittaneet.Pysähtyä, tulla tähän ja nyt, läsnäolevaksi omaan elämään ja omaan kehoomme ja kysyä mihin hittoon minä oikein unohdin itseni.
Rehellisyys on voimaantumisen alku. Sitä ap ei suinkaan nyt ole...hän kirjoittaa elämäkerrassaan itsestään sitä sankaria ja miehestä syypäätä kaikkiin ongelmiin.
No minä olen tämän jo pitkän elämäni varrella tavannut monen monia eronneita miehiä, jotka ovat viimein, vasta vuosien päästä erosta, tunnustaneet suoraan, että he itse sen avioliiton turmelivat, yleensä syy on juomisessa, väkivaltaisuudessa ja uskottomuudessa.
Näin oli sanonut minunkin ensimmäinen mieheni, ei tosin minulle, mutta eräälle muulle henkilölle. Hän oli sanonut suoraan, että kyllähän hän sen ymmärsi jo avioliiton aikana, että hän itse tässä törttöilee ja ymmärsi myös vallan hyvin, miksi vaimo haluaa erota, mutta tietenkään ei voinut sitä minulle sanoa eikä muillekaan vielä silloin. Minua piti vain syyttää ja väittää, että haluan erota siksi, että minulla muka toinen mies. No ei todellakaan ollut.
Nyt olen ollut jo 35 vuotta naimisissa ihan toisenlaisen, tavallisen suomalaisen miehen kanssa ja liittomme on ollut alusta asti onnellinen. Niin että jos minä olin syypää ensimmäisen mieheni temppuiluihin ja väkivaltaisuuksiin, niin miten tämän toisen kanssa olen sitten niin hyvin onnistunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissanpennun silmät aukeaa n.5 päivän iässä.Ihmisellä vasta alttarilla.
Olipa ontuvaa. Kyllä silmät aukeaa vasta hääyönä,kun mies pieksee ja r a iskaa sinut ja olet jo raskaana. Sellaista kristillistä uskovaista onnea kesti sitten vuosikausia,kunnes tapon yrityksiä oli jo kertynyt useita,myös raskausaikana. Sanoin Jumalalle; minä menen mieluummin helvettiin eroni vuoksi,kuin jään tähän enää hetkeksikään. Miten seurakunta ja uskovaiset tukivat? Leimasivat minut h..raksi ja luopioksi. Menetin koko nuoruuteni ja oikeastaan elämäni uskovaisten aivopesupas..n joten varoituksen sana sinulle,jolla on parisuhteessa paha olla; älä jää yksin,hae vertaistukea kuten aloittaja, etsi tukea ystävistä,jos heitä on enää jäljellä. Jos sinulla on lapsia, sinä pystyt mihin vain heidän vuokseen. Pakene.
Hui kauheaa. Olen pahoillani puolestasi.
Kiitos. Oletkin sitten yksi harvoista,sillä yleensä näitä asioita ei tällä palstalla saa edes kertoa, seurakunnista ja muista sosiaalisista kontakteista puhumattakaan. Elämä on raakaa ja armotonta,mutta kuplassa eläminen on 99% ihmisistä vain niin paljon helpompaa. Kun olen erehtynyt kertomaan kokemuksistani,minua ei joko uskota tai sitten vikaa etsitään minusta. Yhteiskuntamme on vakavasti sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minullekin tuli nuo oireet naisen kanssa. Henkinen väkivalta ajoi hermoraunioksi ja juomaan. Sitten kun aloin tapailemaan tosissani ulkomaalaisia naisia, niin tajusin miten oletusarvoisesti kaikki suomalaiset naiset ovat henkisesti väkivaltaisia.
Kaikki suomalaiset miehet ovat oletusarvoisesti henkisesti väkivaltaisia. Onneksi he päätyvät hekisesti pahoinpitelemään ulkomaalaisia naisia; kuten sinäkin olet huomannut, että heille sinä riität. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissanpennun silmät aukeaa n.5 päivän iässä.Ihmisellä vasta alttarilla.
Olipa ontuvaa. Kyllä silmät aukeaa vasta hääyönä,kun mies pieksee ja r a iskaa sinut ja olet jo raskaana. Sellaista kristillistä uskovaista onnea kesti sitten vuosikausia,kunnes tapon yrityksiä oli jo kertynyt useita,myös raskausaikana. Sanoin Jumalalle; minä menen mieluummin helvettiin eroni vuoksi,kuin jään tähän enää hetkeksikään. Miten seurakunta ja uskovaiset tukivat? Leimasivat minut h..raksi ja luopioksi. Menetin koko nuoruuteni ja oikeastaan elämäni uskovaisten aivopesupas..n joten varoituksen sana sinulle,jolla on parisuhteessa paha olla; älä jää yksin,hae vertaistukea kuten aloittaja, etsi tukea ystävistä,jos heitä on enää jäljellä. Jos sinulla on lapsia, sinä pystyt mihin vain heidän vuokseen. Pakene.
Oliko ihan tavallinen luterilainen seurakunta?
Vai jehovat, lessut tai hellut tms.?
En ole normikirkon piirissä kohdannut moista ahdaskatseisuutta. Tai sitten kirjoitat hyvin vanhoista asioista. Itse olen aikanani papin kanssa keskustellessa saanut vain ymmärrystä ja tukea kun halusin irrottautua tuskaa tuottavasta avioliitosta. Kaikki avioliitot ei ole solmittu taivaassa, vaikka ne papin edessä olisi solmittukin. Ihminen tekee virheitä ja virheet on lupa korjata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni olisi halunnut jatkaa ja sanoin olen liian ahdistunut ja tarvitsen aikaa sekä rauhaa miettiä mitä haluan niin hän ei sitä halunnut vaan oli, että parannetaan asioita yhdessä tässä nyt. Hän ehkä tiesi pääsyy pahaan oloni oli hänen aiheuttama ja huomaisin tämän yksinollessa. Näinhän siinä kävi, en suostunut väkisin jäädä tilanteeseen, jossa voin huonosti ja yksin ollessa tajusin kuinka suuri energiasyöppö mieheni oli ollut.
Jatkossa haluan välttyä alkoholisti puolisolta, onko olemassa mitään merkkejä, joista tunnistaa jo alussa alkoholistin? Itse ymmärsin vasta nyt, että alkuaikoina mies aiheutti riidan aivan jostain tyhjästä ja syy siihen varmastikin oli, että pääsi ovet paukkuen "syyn" kanssa hakemaan kaljaa joita jäi sitten autoon juomaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin avioliitossa lehmä, idiootti jne. Töistäni ei halunnut ikinä kuulla mitään, hänen juttujaan kyllä piti kuunnella. Kertoi mulle monesti, kuinka olen huono keskusteluja. Erosta 6v ja voin tänä päivänä paljon, paljon parempi ja osaan ihmisten mielestä jopa keskustella. Parasta on kun kotona ei tarvitse pelätä
Vierailija kirjoitti:
Minä olin avioliitossa lehmä, idiootti jne. Töistäni ei halunnut ikinä kuulla mitään, hänen juttujaan kyllä piti kuunnella. Kertoi mulle monesti, kuinka olen huono keskusteluja. Erosta 6v ja voin tänä päivänä paljon, paljon parempi ja osaan ihmisten mielestä jopa keskustella. Parasta on kun kotona ei tarvitse pelätä
Tuo on hirveä tunne kun omassa kodissa joutuu olemaan kroppa hälytystilassa. Meillä myös ainoastaan miehen työ oli raskasta, minun työ aspassa ei voinut olla raskasta koska istuin vaan niin hänellä oli aina oikeus valittaa. Myös paha olo oli ns. Kilpailua hänelle.. Minä en saanut surra vaan hänen suru aina isompi jne..
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa haluan välttyä alkoholisti puolisolta, onko olemassa mitään merkkejä, joista tunnistaa jo alussa alkoholistin? Itse ymmärsin vasta nyt, että alkuaikoina mies aiheutti riidan aivan jostain tyhjästä ja syy siihen varmastikin oli, että pääsi ovet paukkuen "syyn" kanssa hakemaan kaljaa joita jäi sitten autoon juomaan..
Oliko kenelläkään tästä kokemuksia?
Vierailija kirjoitti:
Silmät uskalsi avata eron jälkeen. Kyllä kaiken skeidan suhteessakin jo tiedosti, mutta sitä ei halunnut miettiä.
Kun viimein sai riuhtaistua itsensä irti, olo on loistava. Enää ei tarvitse pitää kulisseja yllä ja saa elää juuri sen näköistä elämää kuin haluaa.
Tämä minullakin. Moni tuttava valittaa jatkuvasti ja on onnettomia suhteissaan, mutta eivät uskalla riuhtaista itseään jostain syystä irti. Sitä todellakin sokaistuu omalle tilanteelleen ja vasta jälkikäteen tajuaa kuinka hukkasi aikaansa onnettomassa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Alkurakkauteen kuuluu huuman tunne, johon liittyy myös rajattomuuden kokemuksia. Siksi silloin ei huomaa niitä merkkejä, että toinen ei olekaan itselle hyväksi. Sitten kun palaa itsekseen, niin huomaa, mikä kaikki on vialla. Fiksuimmat, joilla on oma tunne-elämä tasapainossa ja perustarpeet tunnetasolla tyydytetty, huomaavat jo ennen kuin sitä rakkauden huumaa pääsee syntymään. Mutta monilla meillä on tunnevajeita, joita huonokin rakkaus hetken tyydyttää.
Vikalistani oli niin pitkä, että itseäkin järkytti. Puolisoni oli lähes kaikkea sitä mitä en halunnut, voiko sitä todella ihastuksissaan näin väärin valita. Rakkauspommitus alkuun taisi tehota ja sai huiputettua minut nopeasti muuttamaan yhteen jne. (puoliso oli tuolloin itse rahaongelmissa, työtön, käytti päihteitä paljon)
On se kyllä kummallista, että se on lähestulkoon vain naiset kenen silmät avautuvat usein eron jälkeen...