Lue keskustelun säännöt.
Eron jälkeen silmät avautuneet
07.10.2024 |
Onko kukaan muu tajunnut eläneensä täysin valheessa ja vasta eron myötä ymmärtänyt kaikki selkeät merkit, jotka täysin sivuuttanut suhteen aikana? Itsellä päättyi muutaman vuoden suhde ja järkyttää moni asia mitä jälkikäteen tajusin. Intuitioni sanoi jo aluksi, että joku tässä on pielessä, mutta en vaan kuunnellut sitä. Suhteen aikana paljastui, että puolison elämänhallinta oli täysin hukassa, ei ottanut koskaan vastuuta mistään vaan kaikki oli muiden syytä, oli peliriippuvuutta, päihdeongelmaa, raivokohtauksia, ei huolehtinut itsestään ja jotenkin sai manipuloitua minua niin, että koin olevani jotenkin huono hänelle ja syyllisti minua omista tekemisistään (mm. juominen oli minun syytä, koska en rakastanut tarpeeksi). Hän ei olisi halunnut erota, mutta erotessa sanoi ansaitsevansa parempaa. Miettiessäni tätä suhdetta harmittaa kuinka suostuin elämään täysin arvojeni vastaista elämää. Vertaistukea kaipailen..
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Oletko sä AP alkoholisti-isän tytär? Olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison tai muuten vaan idiootin puolison.
En ole ja olen ihmetellyt kun olen "tavallisesta" rakastavasta perheestä, että miten aina ajaudun ongelmallisiin suhteisiin.
Mikä on oma osuutesi ongelmiin, joihin jatkuvasti törmäät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minullekin tuli nuo oireet naisen kanssa. Henkinen väkivalta ajoi hermoraunioksi ja juomaan. Sitten kun aloin tapailemaan tosissani ulkomaalaisia naisia, niin tajusin miten oletusarvoisesti kaikki suomalaiset naiset ovat henkisesti väkivaltaisia.
Sama. Nyt on rakastava ja välittävä 25-Thainainen kumppanina. T. Keijo 62
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Oletko sä AP alkoholisti-isän tytär? Olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison tai muuten vaan idiootin puolison.
En ole ja olen ihmetellyt kun olen "tavallisesta" rakastavasta perheestä, että miten aina ajaudun ongelmallisiin suhteisiin.
Mikä on oma osuutesi ongelmiin, joihin jatkuvasti törmäät?
Erittäin olennainen kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Oletko sä AP alkoholisti-isän tytär? Olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison tai muuten vaan idiootin puolison.
En ole ja olen ihmetellyt kun olen "tavallisesta" rakastavasta perheestä, että miten aina ajaudun ongelmallisiin suhteisiin.
Mikä on oma osuutesi ongelmiin, joihin jatkuvasti törmäät?
Normaalisti olen hakeutunut parisuhteisiin ihmisen kanssa, joka on hyvin etäinen. Kaikki puolisoni ovat olleet alkoholistiperheistä, mutta ainoastaan yksi heistä ollut päihteidenkäyttäjä itse. Nuorempana minulla oli kova tarve "parantaa" nämä puolisoni traumoiltaan ja ajattelin aina kunhan vaan saan tuon muurin rikottua heidän ympäriltä niin he tajuavat kuinka paljon minua rakastaa ja muuttuu ykskaks täysin eri ihmiseksi. En ymmärrä kuinka olen itse ollut todella noin pihalla. Tein kaiken ja vähän päälle ja uhriuduin kun en saanut takasin samanlaista kohtelua..
Minua suhteessa sai pysymään pidempään ulkopuoliset, sisäinen minä kärsi ja voi huonosti, mutta muut sanoi kuinka mieheni rakastaa minua minua niin paljon ja tekee kaikkensa suhteemme eteen. Älkää ikinä koskaan kuunnelko muita vaan luottakaa omiin tunteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä että ne silmät avautuivat vasta eron jälkeen. Luulisi noin negatiivisten luonteenpiirteiden olleen aika ilmiselviä jo alusta saakka.
Vierailija kirjoitti:
Jännä että ne silmät avautuivat vasta eron jälkeen. Luulisi noin negatiivisten luonteenpiirteiden olleen aika ilmiselviä jo alusta saakka.
Mitä tarkoitat negatiivisilla luonteenpiirteillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Oletko sä AP alkoholisti-isän tytär? Olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison tai muuten vaan idiootin puolison.
En ole ja olen ihmetellyt kun olen "tavallisesta" rakastavasta perheestä, että miten aina ajaudun ongelmallisiin suhteisiin.
Mikä on oma osuutesi ongelmiin, joihin jatkuvasti törmäät?
Normaalisti olen hakeutunut parisuhteisiin ihmisen kanssa, joka on hyvin etäinen. Kaikki puolisoni ovat olleet alkoholistiperheistä, mutta ainoastaan yksi heistä ollut päihteidenkäyttäjä itse. Nuorempana minulla oli kova tarve "parantaa" nämä puolisoni traumoiltaan ja ajattelin aina kunhan vaan saan tuon muurin rikottua heidän ympäriltä niin he tajuavat kuinka paljon minua raka
Marttyyrius on yksi piilonarsismin piirre. Vuorovaikutustilanteissa piilonarsisti vertailee itseään muihin. Hän saattaa ihmetellä, miksi häntä kohdellaan huonosti, vaikka hän aina asettaa kaikki muut ihmiset etusijalle. Tämä voi johtaa siihen, että hän kokee jatkuvasti kärsivänsä syyttömästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Oletko sä AP alkoholisti-isän tytär? Olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison tai muuten vaan idiootin puolison.
En ole ja olen ihmetellyt kun olen "tavallisesta" rakastavasta perheestä, että miten aina ajaudun ongelmallisiin suhteisiin.
Mikä on oma osuutesi ongelmiin, joihin jatkuvasti törmäät?
Normaalisti olen hakeutunut parisuhteisiin ihmisen kanssa, joka on hyvin etäinen. Kaikki puolisoni ovat olleet alkoholistiperheistä, mutta ainoastaan yksi heistä ollut päihteidenkäyttäjä itse. Nuorempana minulla oli kova tarve "parantaa" nämä puolisoni traumoiltaan ja ajattelin aina kunhan vaan saan tuon muurin rikottua heidän y
Huh, tämä avasi taas silmiä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla tuollaisessa prosessissa. Pesen pyykit, ostan ja teen ruuat, siivoan ja suunnittelen kaikenlaisen yhteisen tekemisen lomista viikonloppuihin. Mies (ihan keski-ikäinen sellainen) istuu koneella päivät pitkät. Tavallaan herttainen, mutta piikittelee usein epäsuoraan tai suoraan ulkonäöstäni ja älystäni. Ei koskaan taluttanut piikaansa edes alttarille vaikka tiesi miten tärkeää se olisi minulle ollut.
On kyllä mustasukkainen kuin mikä vaikka panostuksensa suhteeseen on olematon. Ehkä masentavinta on että olen suhteen aikana muuttunut epävarmaksi, ahdistuneeksi ja surulliseksi. Säälittävää, mutta jos televisiossa näkyy joki romanttinen kohtaus, tulen vain tavattoman surulliseksi siitä etten ole kokenut tuollaista ikinä.
Elämme nyt saman katon alla mutta olen emotionaalisesti jossain muualla ja sulkeutunut.Sinä olet vielä nuori, alle 40-vuotias. Vielä on aikaa aloittaa itsensä rakastaminen ja irtautua pahan olon aiheuttajasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Roikuin sitkeässä suhteessa 17 vuotta. Näinhän kuuluu tehdä.... En myöskään halunnut uskoa, että mies ei rakasta minua, vaan olin vaan kulissi ja tiskirätti. Äijä ei meinannut antaa periksi kun lopulta kykenin toisella kertaa hänet jättävän lopullisesti. Erosta on n.2 vuotta. Vielä vajaa 2kk sitten laitti jotain inhottavia viestejä, että olenko päästäni sekaisin. En, en ole enää.
N.48
Sitä helposti jää roikkumaan huonoon parisuhteeseen kun sokaistuu omalle tilanteelle. Ei ymmärrä, että pääsyy omaan pahaan oloon on nimenomaan se puoliso.
Itsehän on täydellinen ja aamen. Kuinka niin täydellisenä voikin
Tämä piilonarsismi kuulostaa niin tutulta! Onko sille tyypillistä se ettei aidosti tunne vaan ns. näyttelee tunteita? Minulla oli puolisoni kanssa tunne niinkuin hänen tunteensa oli teatteria suorastaan
Piilonarsisti haluaa miellyttää muita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki pettämisen merkit oli ilmassa, mutta tajusin ne vasta eron jälkeen. Miehellä oli vakipano koko meidän 2 vuoden suhteen ajan, se sama ollut siis jo ennen minua. Selvisi vahingossa eron jälkeen.
Tunne-elämän sairaat riippuvuudet toisiin ihmisiin on meidän naisten yleinen ongelma. Joku hormonaalinen koukku siinä on taustalla ja siihen kun lisää huonot mallit, niin kyllä siinä menee koko elämä terveempiä tapoja opetellessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Oletko sä AP alkoholisti-isän tytär? Olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison tai muuten vaan idiootin puolison.
En ole ja olen ihmetellyt kun olen "tavallisesta" rakastavasta perheestä, että miten aina ajaudun ongelmallisiin suhteisiin.
Mikä on oma osuutesi ongelmiin, joihin jatkuvasti törmäät?
Normaalisti olen hakeutunut parisuhteisiin ihmisen kanssa, joka on hyvin etäinen. Kaikki puolisoni ovat olleet alkoholistiperheistä, mutta ainoastaan yksi heistä ollut päihteidenkäyttäjä itse. Nuorempana minulla oli kova tarve "parantaa" nämä puolisoni traumoiltaan ja ajattelin aina kunhan vaan saan tuon muurin rikottua heidän ympäriltä niin he tajuavat kuinka paljon minua raka
Läheisriippuvuus. Taustalla on, että ei uskalleta/osata/anneta itselle lupaa kohdata OMIA tunteita ja tarpeita, vaan eletään toisen/toisten kautta heitä hoivaamalla ja parantamalla. Jos toinen parantuisikin, niin läheisriippuva etsisi toisen uhrin, jonka kautta voi elää.
Helppo tajuta teoriassa, jostain syystä tosi vaikea muuttaa käytännössä.
Osaako kukaan sanoa kertooko tällainen, että puoliso on näytellyt tunteensa. Hän väittää rakastavansa ja koittaa kaikin keinoin, että suhteenne jatkuisi vaikka olet sanonut hänen käytöksistä johtuvista syistä et enää kykene jatkamaan. Kun hän ei enää saakaan tahtoa läpi niin muuttuu hän ilkeäksi ja solvaavaksi. Mielestäni, jos oikeasti rakastat toista ja toinen ei enää halua olla kanssasi niin annat toisen mennä ja olet ehkä surullinen, mutta tuo että muuttuu solvaavaksi?
Tee jotain, ota vaikka ensin yhteyttä johonkin terapeuttiin tai parisuhdeneuvontaan. Itse menisin yksin ja kertoisin nuo asiat. Älä tuhlaa elämääsi, jos suhteenne ei parane, voit löytää vielä toisen ja tasavertaisen miehen, joka rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pettämisen merkit oli ilmassa, mutta tajusin ne vasta eron jälkeen. Miehellä oli vakipano koko meidän 2 vuoden suhteen ajan, se sama ollut siis jo ennen minua. Selvisi vahingossa eron jälkeen.
Mitkä ne merkit siis oli?
Minulla kroppa alkoi suorastaan hylkimään puolisoani, en pystynyt enää esimerkiksi nukkua hänen kanssaan, koska tuli vaan olo etten voi mennä hänen lähelleen vaikka mitään näkyvää pahaa ei ollut tapahtunut. Ikään kuin ilmassa olisi leijunut jatkuva uhka, jota en osannut paikallistaa.
En tiedä millainen ihminen käyttäytyy näin, mutta puolisoni yritti miellyttää niin paljon, että jopa isot päätökset kuten lapsen niin hän sanoi tehdään niin kuin sinä haluat :o Omaa tahtoa ei missään ja aina kun sukulainen/ystävä teki jotain niin sitten hänkin päätti, että näin voisi tehdä. Ikään kuin oma persoona puuttuisi täysin.
Ohis, Näin ikisinkkuna, joka aina tosinaan kyllä olen haaveillut ja toivonut pääseväni parisuhteeseen tuntuu toisinaan pahalta kun oikeasti uskon tai olen uskonut näkeväni kuinka joku kärsii ja riutuu tai voi muutoin huonosti parisuhteesaan. Joskus olen yrittänyt varovaisesti vihjata, että mitä voisi tehdä; kuten rohkaissut sanonaan ei, Tai rohkaissut toista, että hei sinulla on myös oikeus myös omiinkin mielipiteisiin ja valintoihin...
Joskus minusta myös tuntunut, että osa saattaa salaa toivookin, että en ikinä löydäkkään ja kohtaakkaan istelleni kumppania. Niin säilyy ainakin yksi jonka päälle voi rauhassa oksentaa ja purkaa pahaa oloaan kun kumppani sitä tai tatä unohtamatta tuotakin. Tai sitten vaihtoehtoisesti hieroa sitä ishtusmistaan ja rakkaushöttöään kuinka ihana ja suurim ja mahtava kun kumppani on ni-in rakastettava, että pää räjähtää, eikä saata ajatella mitään muuta.
Vähän kärjistin mutta oikeassa ovat en minä aina tajuakaan. Vaikka joskus tunnenkin, että ulkoapäin näen ja huomaan jotain sellaista jota toinenen ei huomaa.
Mutta en minäkään aina huomaa toisissa tai toisten tilannetta siksi yritän välttää pikaisia jyrkkiä kannanottoja tai arvostelua. Sekin on itselleni tiedostamanatonta miksi se on ollut juuri minun kohtaloni olla ikisinkku.