Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onkohan nuo Baltian lääkikset ihan sekundaa? Ei tarvitse käydä edes lukiota, rahaa sen sijaan pitää olla

Vierailija
30.09.2024 |

"Nyman löysi Latviasta mahdollisuuden opiskella lääketiedettä, vaikka hän ei ole ylioppilas. Riian Stradiņšin yliopistolle riitti motivaatiokirjeen lisäksi, että hän suoritti lukion biologian oppimäärän aikuislukiossa" 

https://www.hs.fi/alueet/art-2000010717108.html

Kommentit (94)

Vierailija
21/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.

Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe. 

Ei lääkistä Baltian maissakaan läpäistä, jos siellä ei läpäise kursseja. Me on ihan yhtä vaativia,kuin Suomessa. Tarton yliopiston lääkintä sanotaan Suomen viidenneksi lääketieteelliseksi tiedekunnaksi, koska moni suomalainen hakee sinne opiskelemaan,ja suorittaa lääkkeen siellä, jos ei pääse Suomeen opiskelemaan. Lisäksi Suomessa on töissä paljon virolaisia lääkäreitä.

Juu mutta sinne menee juuri ne jotka ei pääse Suomessa lääkikseen. Heikompi taso alun alkaen. 

Vierailija
22/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saadaan kiittää Lääkäriliittoa! Ne on useita kymmeniä vuosia vastustaneet Suomen lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottojen kasvattamista. Kun myyvät niukkuutta, niin palkka on saatu kasvatettua todella paljon!

Viro ja Latvia ja monet muut maat kouluttaa meille lääkäreitä. Ja nuoret täältä joutuu lähtemään ulkomaille unelma-ammattiinsa opiskellakseen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

menepä ap sinne opiskelemaan, ai niin sinulla ei ole rahaa eikä kykyjä.

Vierailija
24/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.

Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe. 

Galenos poistettu ja osa pääsee pelkkien lukiopapereiden perusteella.

Joo mutta niiden paperien pitääkin sitten olla huippua, käytännössä pelkkää ällää, matikka pitkänä, fysiikka, kemia ja biologia kirjoitettuna.

Tuo "aikuislukion bilsa" ja hierojan koulutus on ihan naurettava lähtötaso 

Vierailija
25/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä näitä lääkäreitä katsotaan Suomessa vähän nenänvartta pitkin. Baltia on vaihtoehto heille, joilla rahkeet ei Suomen lääkiksiin riitä. 

Vierailija
26/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Vuonna 2022 aloittaneiden lukuvuosimaksu on 12000 euroa. Uusille opiskelijoille hinta on noussut 13500 euroon.

Hinta on samaa luokkaa Tarton yliopistossa."

Siis onko tuo nyt siis ulkomailta tulleiden opiskelijoiden lukuvuosimaksu, vai peritäänkö tuota myös maan omilta kansalaisilta.

Suomessa on kai hankkeissa - jos ei jo ole - ottaa sama periaate ulkomaalaisopiskelijoiden osalta, eli lukuvuosimaksut heille... 

 

Niin ja jos menet vaikka Britanniaan opiskelemaan uniin, niin taitaa olla sama juttu, eli lukuvuosimaksut tulee maksettaviksi. Ja siellähän lienee niin, että myös oman maan kansalaiset maksavat lukuvuosistaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.

Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe. 

Ei lääkistä Baltian maissakaan läpäistä, jos siellä ei läpäise kursseja. Me on ihan yhtä vaativia,kuin Suomessa. Tarton yliopiston lääkintä sanotaan Suomen viidenneksi lääketieteelliseksi tiedekunnaksi, koska moni suomalainen hakee sinne opiskelemaan,ja suorittaa lääkkeen siellä, jos ei pääse Suomeen opiskelemaan. Lisäksi Suomessa on töissä paljon virolaisia lääkäreitä.

Juu mutta sinne menee juuri ne jotka ei p

No ei ole. Lääkikseen on niin paljon hakijoista, että sisäänpääsy voi joskus olla puolen pisteen päässä. Pääsykokeesta pitää saada melkein täydet pisteet,kuten muullakin eliittialoilla( kauppis,  oikis) 

Vierailija
28/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ha. Kuka tahansa osaa katsoa kirjasta mikä lääke mihinkin olisi paras. Lopulta niitä on parikymmentä sairauteensa nieltävä tulee yhteisvaikutuksia, menee munuaiset, maksa, haima ja muut. Ja niihinkin on lääkkeet ja saattohoitoon sitten. Ja vielä on sopeutumispillerit lopuksi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen tiukka pääsykoekäytäntö tietysti sulkee ovia monilta ihmisiltä, jotka voisivat olla ihan OK lääkäreitä. Nykyaikana ei välttämättä tarvitsisi olla niin täydellistä ulkomuistia, kun tietoa pääsee hakemaan muualta, kuin omasta aivosta. 

Toki Viron ja Baltian yliopistojen vuoksi moni suomalainen todella fiksu ei pääse lääkäriksi, mutta joku ihan pöllö pääsee isukin ja äipän rahoilla. 

Vierailija
30/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.

Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe. 

Ei lääkistä Baltian maissakaan läpäistä, jos siellä ei läpäise kursseja. Me on ihan yhtä vaativia,kuin Suomessa. Tarton yliopiston lääkintä sanotaan Suomen viidenneksi lääketieteelliseksi tiedekunnaksi, koska moni suomalainen hakee sinne opiskelemaan,ja suorittaa lääkkeen siellä, jos ei pääse Suomeen opiskelemaan. Lisäksi Suomessa on töissä paljon virolaisia lääkäreitä.

Tuskinpa on sisäänpääsy puolen pisteen päässä jos pohjana amis ja aikuislukion bilsa... 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Saadaan kiittää Lääkäriliittoa! Ne on useita kymmeniä vuosia vastustaneet Suomen lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottojen kasvattamista. Kun myyvät niukkuutta, niin palkka on saatu kasvatettua todella paljon!

Viro ja Latvia ja monet muut maat kouluttaa meille lääkäreitä. Ja nuoret täältä joutuu lähtemään ulkomaille unelma-ammattiinsa opiskellakseen!

Nythän niitä on kasvatettu lääkäripulan johdosta. Ongelmana taitaa olla kliinisten opettajien puute-ryhmäkoot ovat niin suuret, että vaikea järjestää kliinistä opetusta. 

Vierailija
32/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukiohan ei valmista yhtään mihinkään. Sinulle tiedoksi vain tämä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä lääkäreitä katsotaan Suomessa vähän nenänvartta pitkin. Baltia on vaihtoehto heille, joilla rahkeet ei Suomen lääkiksiin riitä. 

Suomessa todella moni lääkäri katsoo myös potilaita nenänvartta pitkin..ja hoitsuja tms. Ehkä pitäisi opiskeluihin kuulua myös sosiaaliset taidot kurssi.

 

Vierailija
34/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomen tiukka pääsykoekäytäntö tietysti sulkee ovia monilta ihmisiltä, jotka voisivat olla ihan OK lääkäreitä. Nykyaikana ei välttämättä tarvitsisi olla niin täydellistä ulkomuistia, kun tietoa pääsee hakemaan muualta, kuin omasta aivosta. 

Toki Viron ja Baltian yliopistojen vuoksi moni suomalainen todella fiksu ei pääse lääkäriksi, mutta joku ihan pöllö pääsee isukin ja äipän rahoilla. 

No, ehkä ne tiukat pääsykokeet Suomessa ovat hyväksi siinä mielessä, ettei tarvitse sitten  yliiopistossa ruveta opettamaan korkeampaa matematiikkaa tai kemiaa ja fysiikkaa ihan alkeista lähtien. Edellytetään, että on perustiedot hyvät ja voidaan siirtyä sitten itse asiaan heti eikä vasta vuosien päästä.

Toisaalta lienee niin, että siellä Baltiassa ehkä joutuu tekemään enemmän töitä pysyäkseen opetuksessa mukana... 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomen tiukka pääsykoekäytäntö tietysti sulkee ovia monilta ihmisiltä, jotka voisivat olla ihan OK lääkäreitä. Nykyaikana ei välttämättä tarvitsisi olla niin täydellistä ulkomuistia, kun tietoa pääsee hakemaan muualta, kuin omasta aivosta. 

Toki Viron ja Baltian yliopistojen vuoksi moni suomalainen todella fiksu ei pääse lääkäriksi, mutta joku ihan pöllö pääsee isukin ja äipän rahoilla. 

Juu, tuolla on haitari hyvin suuri, toisaalta niitä melkein Suomen lääkikseen päässeitä mutta sitten myös niitä jotka ei Suomessa pääsisi edes sairaanhoitajakoulutukseen. 

Vierailija
36/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

menepä ap sinne opiskelemaan, ai niin sinulla ei ole rahaa eikä kykyjä.

Haha, kateuskortti, löytyihän jo sekin 😅

Mitä erityiskykyä muuten tarvitsee motivaatiokirjeeseen? 

Vierailija
37/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen tiukka pääsykoekäytäntö tietysti sulkee ovia monilta ihmisiltä, jotka voisivat olla ihan OK lääkäreitä. Nykyaikana ei välttämättä tarvitsisi olla niin täydellistä ulkomuistia, kun tietoa pääsee hakemaan muualta, kuin omasta aivosta. 

Toki Viron ja Baltian yliopistojen vuoksi moni suomalainen todella fiksu ei pääse lääkäriksi, mutta joku ihan pöllö pääsee isukin ja äipän rahoilla. 

No, ehkä ne tiukat pääsykokeet Suomessa ovat hyväksi siinä mielessä, ettei tarvitse sitten  yliiopistossa ruveta opettamaan korkeampaa matematiikkaa tai kemiaa ja fysiikkaa ihan alkeista lähtien. Edellytetään, että on perustiedot hyvät ja voidaan siirtyä sitten itse asiaan heti eikä vasta vuosien päästä.

Toisaalta lienee niin, että siellä Baltiassa ehkä joutuu tekemään enemmän töitä pysyäkseen opetuksessa mukana... 

Toisaalta edes oman lukioluokan "hikipinkoista" kukaan ei päässyt aikanaan lääkikseen. Kuitenkin kyseessä monen L:n ylioppilaita. En usko, että noilla oikeasti olisi ollut ongelmia pärjätä lääkiksessä, jos olisi päässyt sisään. 

 

Vierailija
38/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.

Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe. 

Siitä vaativasti pääsykokeestä läpipääsy ei riitä, vaan senkin perusteella valitaan ihan vain muutama eniten pisteitä saanut. Erinomainen osaaminen ei siis riitä opiskelupaikkaan.

Vierailija
39/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No yksi airhead (anteeksi, mutta on oikeasti aika yksinkertainen) opiskelee Tartossa lääkäriksi. Kävi kyllä lukion B:n ja C:n arvosanoilla. Teetti motivaatiokirjeen ammattilaisella. 

Lääkärin ammatissa vaikeinta onkin se sisäänpääsy Suomessa. Ei kaikki lääkärit ole mitään nobelisteja tai muutenkaan vaativaa työtä tekeviä. Alan osaamis- ja vaatimusprofiili on Suomessa aivan vinoutunut.

Vierailija
40/94 |
30.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen tiukka pääsykoekäytäntö tietysti sulkee ovia monilta ihmisiltä, jotka voisivat olla ihan OK lääkäreitä. Nykyaikana ei välttämättä tarvitsisi olla niin täydellistä ulkomuistia, kun tietoa pääsee hakemaan muualta, kuin omasta aivosta. 

Toki Viron ja Baltian yliopistojen vuoksi moni suomalainen todella fiksu ei pääse lääkäriksi, mutta joku ihan pöllö pääsee isukin ja äipän rahoilla. 

No, ehkä ne tiukat pääsykokeet Suomessa ovat hyväksi siinä mielessä, ettei tarvitse sitten  yliiopistossa ruveta opettamaan korkeampaa matematiikkaa tai kemiaa ja fysiikkaa ihan alkeista lähtien. Edellytetään, että on perustiedot hyvät ja voidaan siirtyä sitten itse asiaan heti eikä vasta vuosien päästä.

Toisaalta lienee niin, että siellä Baltiassa ehkä joutuu tekemään enemmän töitä pysyäkseen opetuksessa mukana... 

Lääketieteen opinnoissa ei kyllä tarvita mitään korkeampaa matematiikkaa tai fysiikkaa. Kemiakin on aika perustasoista.