Onkohan nuo Baltian lääkikset ihan sekundaa? Ei tarvitse käydä edes lukiota, rahaa sen sijaan pitää olla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen tiukka pääsykoekäytäntö tietysti sulkee ovia monilta ihmisiltä, jotka voisivat olla ihan OK lääkäreitä. Nykyaikana ei välttämättä tarvitsisi olla niin täydellistä ulkomuistia, kun tietoa pääsee hakemaan muualta, kuin omasta aivosta. 

Toki Viron ja Baltian yliopistojen vuoksi moni suomalainen todella fiksu ei pääse lääkäriksi, mutta joku ihan pöllö pääsee isukin ja äipän rahoilla. 

No, ehkä ne tiukat pääsykokeet Suomessa ovat hyväksi siinä mielessä, ettei tarvitse sitten  yliiopistossa ruveta opettamaan korkeampaa matematiikkaa tai kemiaa ja fysiikkaa ihan alkeista lähtien. Edellytetään, että on perustiedot hyvät ja voidaan siirtyä sitten itse asiaan heti eikä vasta vuosien päästä.

Toisaalta lienee niin, että siellä Baltiassa ehkä joutuu tekemään enemmän töitä pys

Kyllä tarvitsee-esim ihmisen fysiologian opinnoissa,jotta ymmärtää. Esimerkiksi elimistön happo-emästasapaino-ihan puhdasta kemiaa. Tai farmakologia. Vaatii lukion kemian hallintaa.

Täällä kirjoittavat ihmiset eivät tiedä asiasta käytännössä mitään. Ainakaan Tarton ei pääse pelkällä motivaatiokirjeellä. Tentit esim. Virossa ovat yhtä vaativia kuin Suomessakin ja jos niitä ei läpäise ei etene opinnoissa. Motivaatio niillä jotka lähtevät Baltiaan opiskelemaan on usein todella korkea.

Sukulaiseni valmistui eläinlääkäriksi Tartosta ja häntä ei todellakaan karsastetaan työpaikalla, päinvastoin, halukkaita ottajia oli kasapäin.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän entisen kampaajan joka opiskelee nyt lääkäriksi Virossa. 

Miksi ei voisi?  Jos päätä riittää niin siitä vaan.  Tarton koulutus on erittäin vaativa, se on muistettava jos pääsee sisään. 

Opiskelu Virossa on osittain hyvin samanlaista kuin Suomessa. Opinnot jakautuvat prekliiniseen ja kliiniseen vaiheeseen. Preklinikkaa tehdään kaksi ja puoli vuotta ja opiskelu tuona aikana on pääasiassa teoriapainotteista. Tämän aikana on tarkoitus luoda vakaa pohja normaaleista ja patologisista toiminnoista ihmiskehossa. Kursseina on esimerkiksi anatomiaa, histologiaa, patofysiologiaa sekä farmakologiaa.

Opiskelu muuttuu käytännönläheisemmäksi, kun kliiniseen vaiheeseen siirrytään kolmannen vuoden keväällä, ja tuolloin myös opiskelupaikka vaihtuu biomeedikumista Tarton yliopistolliseen sairaalaan. Klinikkavaiheeseen kuuluu useita eri erikoisaloihin painottuvia kursseja, joiden aikana pääsee soveltamaan aiemmin hankittua tietoa potilaita tutkien, diagnosoiden ja hoitaen. 

Tartossa opiskelee noin 100 suomalaista lääketieteen opiskelijaa. Suurin osa heistä on kansainvälisellä linjalla. Sisäänottomäärä vaihtelee hieman vuoden mukaan, mutta kansainvälisiä opiskelijoita otetaan sisään vuosittain noin 24. Kansainvälisellä linjalla opetus on englanniksi, tästä huolimatta potilaiden kanssa työskennellessä on myös hyvä osata viroa. Viroa ei kuitenkaan tarvitse omalla ajalla alkaa itse opetella vaan ensimmäisen kahden vuoden ajan lukujärjestykseen kuuluu viron tunteja. Tämän jälkeen viron opiskelua voi jatkaa valinnaisten kurssien muodossa.

"Valitsin itse Virossa opiskelun, koska halusin opiskella kansainvälisessä yhteisössä ja englannin kielellä. En kuitenkaan halunnut lähteä liian kauas kotoa, ja Tartosta pääseekin kotiin Helsinkiin viikonlopuksi helposti koti-ikävän iskiessä. Tartto on tunnetusti tarjonnut opiskelijoilleen mahdollisuudet edetä valitsemallaan alalla. Olin kuullut paljon hyvää yliopistosta ja Tartosta kaupunkina ja hetkeäkään en ole katunut tänne tuloani."

Niin että jotain täytyy siellä korvien välissä olla muutakin kuin älämölöä.  Miten itsellänne englannnin kielen taito esim?   On helppo mölistä kateuttaan kun itse ei uskalla eikä kykene muuhun.

Tarton yliopisto on perustettu  1632 ja siellä työskentelee 3500 työntekijää joista  2000 akateemista joista 220 professoria.

Opiskelijoiden ja akateemisen henkilökunnan ammatillisen osaamisen tukemiseksi ja kehittämiseksi yliopistolla on 66 kumppaniyliopistoa 26 maassa. UT on myös aktiivinen jäsen arvostetuissa tutkimusverkostoissa, kuten ENLIGHT, Coimbra Group ja LERU

Tarton lääkikseen ei todellakaan pääse pelkällä rahalla opiskelemaan. Aivan naurettava harhaluulo, kertoo siitä ettei tunneta protokollaa. Jos ei osaa mitään eikä pääse tenteistä läpi, niin opinnot keskeytyvät. 

Veljen opiskeli Tartossa lääkäriksi 90-luvulla. Ihan pätevä tuntuu olevan, 25 vuoden ura erikoislääkärinä suomessa, yksityisellä ja kunnallisella puolella. Muuta en osaa sanoa.

Pari tuttuani ovat lääkäreitä. Kummankin mielestä opiskelussa oli vaativinta pääsykoe. Tuuon perusteella ei Tarton lääkärit ole sen huonompia

Mun kaveri opiskelee Riiassa. Siellä on vaativaa, vaikka mun kaverilla onkin se etu, että pohjalla olevan koulutuksen ansiosta esim. anatomiaa on jo opiskellut. 

Ihmispuolesta en tiedä, mutta eläinlääkiksen puolella työnantajat arvostavat baltiassa saatua tutkintoa vähintään suomessa hankitun veroiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.

Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe. 

Ei lääkistä Baltian maissakaan läpäistä, jos siellä ei läpäise kursseja. Me on ihan yhtä vaativia,kuin Suomessa. Tarton yliopiston lääkintä sanotaan Suomen viidenneksi lääketieteelliseksi tiedekunnaksi, koska moni suomalainen hakee sinne opiskelemaan,ja suorittaa lääkkeen siellä, jos ei pääse Suomeen opiskelemaan. Lisäksi Suomessa on töissä paljon virolaisia lääkäreitä.

Eiköhän Tarton yliopiston lääketieteellinen ole nykyään vähintäänkin samalla tasolla kuin Suomen vastaavat (ehkä Helsinkiä lukuunottamatta?).

Tarton yliopiston kansainvälinen yliopisto ranking on samaa luokkaa kuin Tampereen ja Turun yliopistot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen tiukka pääsykoekäytäntö tietysti sulkee ovia monilta ihmisiltä, jotka voisivat olla ihan OK lääkäreitä. Nykyaikana ei välttämättä tarvitsisi olla niin täydellistä ulkomuistia, kun tietoa pääsee hakemaan muualta, kuin omasta aivosta. 

Toki Viron ja Baltian yliopistojen vuoksi moni suomalainen todella fiksu ei pääse lääkäriksi, mutta joku ihan pöllö pääsee isukin ja äipän rahoilla. 

Juu, tuolla on haitari hyvin suuri, toisaalta niitä melkein Suomen lääkikseen päässeitä mutta sitten myös niitä jotka ei Suomessa pääsisi edes sairaanhoitajakoulutukseen. 

Sairaanhoitajat opiskelevat potilaiden hoitooa.

Lääkärit opiskelevat lääketiedettä. Lääkärit ovat aina ne, jotka ovat vastuussa potilaan lääketieteellisestä hoidosta.

Vastuu on aina lääkärärillä.

 

Siinä on suuri ero.  Koulutuksessa. Ja palkassa.

Vastuusta pitää maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.

Tätä aloittaja ei tiennyt. Ainakin 1980-luvulla saattoi päästä yliopistoon, vaikka ei ollut käynyt päivääkään lukiota. Helsinkiin piti olla erivapaus, mutta uudempiin ei tarvinnut.

Vierailija kirjoitti:

Eri maissa on erilaisia käytäntöjä ylipistojen sisäänotoissa. Yhteistä on se, että tentit on läpäistävä ja näytöt suoritettava. Karsiutuminen tapahtuu siis vain eri vaiheissa.

Ranskassa pääsi ainakin ennem yliopistoon kaikki jotka tahtoo. 

Ensimmäinen vuosi sitten lähetti suurimman osan porukasta kotiin. 

Älytöntä ajatella, että se pääsykoe mitään meinasi. 

Vierailija kirjoitti:

No yksi airhead (anteeksi, mutta on oikeasti aika yksinkertainen) opiskelee Tartossa lääkäriksi. Kävi kyllä lukion B:n ja C:n arvosanoilla. Teetti motivaatiokirjeen ammattilaisella. 

Itse se joutuu kaikki tenttinsä läpäisemään, eli jos pärjää, ei ole ihan niin tyhjäpää kuin luulet.

Toki Suomessa opiskelleistakin lääkäreistä osa tuntuu aivan käsittämättömän typeriltä, osa jopa omalla erikoisalallaan. 

Valitettavasti omat kokemukset Baltian ilmansuunnan lekureista ovat huonoja. Ylimalkaista ja potilasta syyllistävää käytöstä. Tuli sellainen olo, että anteeksi nyt kun vaivasin sinua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.

Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe. 

Näin on, mutta lopputuloksena kuitenkin aivan yhtä pätevät lääkärit. Kaikista esim. jännittäjistä ei ole suoriutumaan pääsykokeista, vaikka tietotaito olisi hyvä. Veljeni lapsi kävi 3 kertaa pääsykokeissa, mutta ei päässyt läpi. Nyt hän opiskelee Baltiassa ja on todella pätevä. Joka tapauksessa näyttö suoritetaan ihan samalla tavalla kuin Suomalaisessa lääkiksessä opiskelevat.

Amen. Kukapa meistä ei hellästi nauraisi sille itsellee, avuttomalle pikku rääpäleelle, joka oli juuri päättänyt lukion? 

Minä olen 45, ja tuntuu ettei tarvitse ajatella kuin puoli vuotta taakepäin, ja sitä ihmettelee miten vaikeita helpot asiat olikaan. 

Kaikenlainen arkuus ja pelkoisuus nyt muutenkin tuppaa iän mukana karisemaan, ja uuden oppiminen on sitä helpompaa mitä enemmän on pohjatietoja ihan kaikesta. 

Itse olin nuorena älytön stressaaja, muuten. Nykyään en stressaa enää mistään. Kyse ei ole siitä, että stressinsietoni olisi parantunut tai käsittelisin sitä paremmin. En vaan enää koe stressiä mistään. 

Jos joskus aistin sellaisen stressinpurskahduksen, kuvittelen mielessäni ison ruuvin jolla väännän putken kiinni ja se häipyy. 

Kutsun menetelmääni nimellä "autuas hälläväliä-asenne". 

Vierailija kirjoitti:

Suomen tiukka pääsykoekäytäntö tietysti sulkee ovia monilta ihmisiltä, jotka voisivat olla ihan OK lääkäreitä. Nykyaikana ei välttämättä tarvitsisi olla niin täydellistä ulkomuistia, kun tietoa pääsee hakemaan muualta, kuin omasta aivosta. 

Toki Viron ja Baltian yliopistojen vuoksi moni suomalainen todella fiksu ei pääse lääkäriksi, mutta joku ihan pöllö pääsee isukin ja äipän rahoilla. 

Oikeasti fiksu saa kyllä nuo rahat kasaan, eikä äipän ja iskän rahat tenti puolestasi. Että huoli pois. 

Vierailija kirjoitti:

Pelkkä biologia riittää? Miten esim. kemian pohjatiedot? Ei tarvitse olla? 

Eihän kemiaa nyt tarvotse yhtään mihinkään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.

Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe. 

Ei tarvitse enää. Ei noista muiden maiden yliopistoista myöskään valmistu, jos ei läpäise kursseja. Pelkkä raha ei todellakaan riitä.

Tarton yliopisto kansanvälisessä vertailussa esim. Turkua ja Kuopiota edellä

Minä en ole lääkäri tai lääketieteen opiskelija. Mutta ulkomailla opiskelleena voin sanoa, että se, että päättää lähteä toiseen maahan useaksi vuodeksi suorittamaan yliopisto-opintoja muulla kuin omalla äidinkielellä, ei ole mikään läpihuutojuttu. Vaikka olin aina rakastanut matkustelua ja uusiin kulttuureihin tutustumista, ja mielestäni valmistautunut hyvin henkisesti, oli silti melkoinen shokki olla yhtäkkiä toisessa maassa kaukana perheestä ja ystävistä. Voin myös sanoa, että opintojen ja arkielämän kielen vaihtumiseen sopeutuminen ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaikka omaisi kuinka hyvän lähtötason - siihen liittyy niin paljon muutakin kuin kielioppia. Ja kaiken alkushokin keskellä pitää vielä alkaa takoa opintoja kiivaalla tahdilla; toimintapa on "tulos tai ulos".

Vaikka Viro on tietysti lähellä, ja siellä on paljon suomalaisia, ei sinne lähtö silti ole kuin joku työväenopistoon ilmoittautuminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.

Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe. 

Galenos poistettu ja osa pääsee pelkkien lukiopapereiden perusteella.

Jep, jos lukiopaperit ovat vaikeimmista aineista ja arvosanat (6 kpl) enimmäkseen L:ää, ihan pari E:tä voi mahtua sekaan.