Onkohan nuo Baltian lääkikset ihan sekundaa? Ei tarvitse käydä edes lukiota, rahaa sen sijaan pitää olla
"Nyman löysi Latviasta mahdollisuuden opiskella lääketiedettä, vaikka hän ei ole ylioppilas. Riian Stradiņšin yliopistolle riitti motivaatiokirjeen lisäksi, että hän suoritti lukion biologian oppimäärän aikuislukiossa"
Kommentit (94)
Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.
Baltiasta tulee hyviä lääkäreitä. Reseptit saa setelinippua vastaan.
Tiedän entisen kampaajan joka opiskelee nyt lääkäriksi Virossa.
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.
Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe.
Pelkkä biologia riittää? Miten esim. kemian pohjatiedot? Ei tarvitse olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.
Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe.
Näin on, mutta lopputuloksena kuitenkin aivan yhtä pätevät lääkärit. Kaikista esim. jännittäjistä ei ole suoriutumaan pääsykokeista, vaikka tietotaito olisi hyvä. Veljeni lapsi kävi 3 kertaa pääsykokeissa, mutta ei päässyt läpi. Nyt hän opiskelee Baltiassa ja on todella pätevä. Joka tapauksessa näyttö suoritetaan ihan samalla tavalla kuin Suomalaisessa lääkiksessä opiskelevat.
Eri maissa on erilaisia käytäntöjä ylipistojen sisäänotoissa. Yhteistä on se, että tentit on läpäistävä ja näytöt suoritettava. Karsiutuminen tapahtuu siis vain eri vaiheissa.
No yksi airhead (anteeksi, mutta on oikeasti aika yksinkertainen) opiskelee Tartossa lääkäriksi. Kävi kyllä lukion B:n ja C:n arvosanoilla. Teetti motivaatiokirjeen ammattilaisella.
Baltian maat ovat EU-maita. EU-maissa suoritettu lääkis on pätevä kaikissa EU-maissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.
Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe.
Ei lääkistä Baltian maissakaan läpäistä, jos siellä ei läpäise kursseja. Me on ihan yhtä vaativia,kuin Suomessa. Tarton yliopiston lääkintä sanotaan Suomen viidenneksi lääketieteelliseksi tiedekunnaksi, koska moni suomalainen hakee sinne opiskelemaan,ja suorittaa lääkkeen siellä, jos ei pääse Suomeen opiskelemaan. Lisäksi Suomessa on töissä paljon virolaisia lääkäreitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.
Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe.
Näin on, mutta lopputuloksena kuitenkin aivan yhtä pätevät lääkärit. Kaikista esim. jännittäjistä ei ole suoriutumaan pääsykokeista, vaikka tietotaito olisi hyvä. Veljeni lapsi kävi 3 kertaa pääsykokeissa, mutta ei päässyt läpi. Nyt hän opiskelee Baltiassa ja on todella pätevä. Joka tapauksessa näyttö suoritetaan ihan samalla tavalla kuin Suomalaisessa lääkiksessä opiskelevat.
Miten niin on todella pätevä, hänhän opiskelee vielä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.
Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe.
Näin on, mutta lopputuloksena kuitenkin aivan yhtä pätevät lääkärit. Kaikista esim. jännittäjistä ei ole suoriutumaan pääsykokeista, vaikka tietotaito olisi hyvä. Veljeni lapsi kävi 3 kertaa pääsykokeissa, mutta ei päässyt läpi. Nyt hän opiskelee Baltiassa ja on todella pätevä. Joka tapauksessa näyttö suoritetaan ihan samalla tavalla kuin Suomalaisessa lääkiksessä opiskelevat.
No just. Pääsykokeen tarkoitus on nimenomaan testata oppimiskyvyn lisäksi kylmähermoisuutta ja stressinsietokykyä, joita lääkärin työssä tarvitsee. No toivottavasti sun sukulainen löytää jonkun helpon työpaikan siinä suhteessa, mikään ensiapu tai kirurgia ei liene häntä varten.
Kerran oli kandina muistaakseni Vilnassa opiskellut mies. Oli täysin pihalla, siis aivan täysin. Samassa sairaalassa kiinni jäänyt valelääkäri oli kuulemma ollut kymmenen kertaa parempi.
Samoin esim. Venäjällä saa ostettua paperit silkalla rahalla. Tästäkin on elävä esimerkki mutta en nyt avaa tunnistamisen takia enempää. Onneksi ei vaikuta enää Suomessa.
Varmasti tulee Baltiasta parempia lääkäreitä mitä kotimaasta
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.
Huutis tätä koulutuksen alennustilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.
Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe.
Galenos poistettu ja osa pääsee pelkkien lukiopapereiden perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Eri maissa on erilaisia käytäntöjä ylipistojen sisäänotoissa. Yhteistä on se, että tentit on läpäistävä ja näytöt suoritettava. Karsiutuminen tapahtuu siis vain eri vaiheissa.
No on siellä joitain erikoisuuksia, esim. ryhmätenttejä, kun Suomessa pitää samat asiat ihan yksikseen opetella.
Vierailija kirjoitti:
Baltian maat ovat EU-maita. EU-maissa suoritettu lääkis on pätevä kaikissa EU-maissa.
Kyllä, muodollisesti. Mutta sisäänpääsyn lepsuus näkyy väkisinkin valmistuvien tasossa. Toisaalta yliopisto ei helposti heitä edes huonosti menestyvää ulos kun lukukausimaksu on riittävän korkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään kenenkään tarvitse käydä lukiota päästäkseen korkeakouluun. Toisen asteen opinnotkin käy. Kyllä sieltä tulee ihan yhtä päteviä lääkäreitä kuin mistä tahansa lääkiksestä.
Suomen lääkiksiin ei amispohjalla riitä mikään motivaatiokirje, pitää läpäistä myös vaativa pääsykoe.
Näin on, mutta lopputuloksena kuitenkin aivan yhtä pätevät lääkärit. Kaikista esim. jännittäjistä ei ole suoriutumaan pääsykokeista, vaikka tietotaito olisi hyvä. Veljeni lapsi kävi 3 kertaa pääsykokeissa, mutta ei päässyt läpi. Nyt hän opiskelee Baltiassa ja on todella pätevä. Joka tapauksessa näyttö suoritetaan ihan samalla tavalla kuin Suomalaisessa lääkiksessä opiskelevat.
No just. Pääsykokeen tarkoitus on nimenomaan testata oppimiskyvyn lisäksi kylmähermoisuutta ja stressinsietokykyä, joita lääkärin työssä tarvitsee. No toivottavasti sun sukulainen löytää jonkun helpon työpaikan siinä suhteessa, mikään ensiapu tai kirurgia ei liene häntä varten.
Miksi ei olisi? Oletko sitä mieltä, että jos 20 -vuotiaana ei jostain asiasta suoriudu, ei siitä suoriudu myöskään 27 -vuotiaana? Ihminen ei mielestäsi siis kehity ja kasva jatkuvasti? Aika erikoinen ajatus. Itse en olisi voinut 20 -vuotiaana kuvitellakaan esitelmöiväni yli 10 -henkiselle yleisölle. Pelkkä ajatus kauhistutti ja panikoin, hikoilin, änkytin. 28-vuotiaana pidin kuitenkin kokonaiselle auditoriolle sujuvasti asiantuntevaa esitelmää ilman jännitystä. Olen varmaankin sitten ihan erityistapaus.
"Vuonna 2022 aloittaneiden lukuvuosimaksu on 12000 euroa. Uusille opiskelijoille hinta on noussut 13500 euroon.
Hinta on samaa luokkaa Tarton yliopistossa."