Miten näyttää rakkautta lapselle jos hän ei rakasta takaisin (tai ei ainakaan näytä sitä)

Siis eikö sinun pitäisi hakea tuota läheisyyttä mieheltäsi eikä lapseltasi?

Lapsi ei voi hyvin, jos et päästä hänestä irti.

Teinille tulee rakastettu olo siitä, että koputat hänen huoneensa oveen ja kysyt ottaako hän tekemääsi pannukakkua. Hän sitten sanoo siihen joo tai ei tai what the fuck ever

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänen on tarkoituskin tehdä irtiotto.  Muutaman vuoden päästä hän on lähes vieras ihminen jonka kanssa sinulla on historia mutta ei mitään muuta. Ja sitten se lapsi muuttaa pois ja se oli siinä. Yksi puolituttu tehty elämään. 

Tätä en nimenomaan halua, mutta ei näytä kaukaa haetulta kun meidän tilannetta katsoo. Olen sanonut jo muutaman kerran että en varmaan riitä sinulle niin lapsi on ihmeissään ja kysyy "miten niin"... Ei kai vielä toivoa ole heitetty. Ap

No ei ihme jos lapsi vetäytyy jos heittäydyt tuollaiseksi marttyyriksi. Tosi raskasta lapselle. Antaisit hänen vaan olla niin voisi välitkin parantua. 

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin samaa kuin edellinen. Vanhemman ei todellakaan kuulu sanoa lapselle, että tuntuu siltä kuin ei riittäisi. Lapsi ei ole vastuussa sinun tunteistasi, vain sinä aikuisena olet vastuussa omasta elämästäsi. Minunkin korvaani särähti, kun sanoit miehen olevan "vielä kuvioissa." Näin keittiöpsykologin näkökulmasta kuulostaa siltä, että sinulla on jotain ongelmia kiintymmissuhteissa.

Oman mieheni äiti yritti itsemurhaa lasten ollessa teineinä kotona, vaikka heidän isänsä oli kuollut paria vuotta aikaisemmin. Minusta se on aivan järkyttävää henkistä manipulointia ja väkivaltaa. Anoppi siis jonkun keskustelun lomassa nousi, lukittautui omaan huoneeseensa ja alkoi kaataa pillereitä suuhunsa. Mieheni piti teini-ikäisenä potkia ovi auki ja pelastaa äitinsä. Sama anoppi uhkaili itsemurhalla vielä nytkin muutama vuosi sitten. En ole kyennyt antamaan sitä hänelle anteeksi. 

Lapset eivät ole täällä selvittämässä meidän onge

Toisaalta juuri niin, eli aikuiset ovat opettamassa lapsia. Se tarkoittaa, että myös käsittelemään omia ja muiden tunteita. Suomalaiseen tapaan sopisi äärettömän hyvin se, että jätetään teini nyt rauhaan, miksi? Siksi, että suomalaiset ovat sormi suussa ihmettelemässä, ei suomalaisilla ole keinoja opettaa lapsiaan mihinkään suuntaan. Se ollaan kouluissa ja päiväkodeissa (ja kaduilla nähty). Vanhempien tehtävä Suomessa on kärsiä hiljaa, vaatettaa ja ruokkia lapset, mutta siinä kaikki. Neuvoa ei saa, puhua ei saa, kasvattaa ei saa ja tuloksena on paljon ONGELMIA. Jätetään vaan lapset kasvamaan yksin, vetäytymään, syrjäytymään ja omiin oloihinsa. Ei keskustella, eikä kasvateta ja ihmetellään edelleen, kun täällä ei osata puhua tunteista, eikä hoitaa kriisejä O.o

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että teillä on jotenkin roolit väärin päin. Sinä olet kuin lapsi joka janoaa lapseltaan rakkautta. Kyselet, miksi et riitä hänelle. Järkyttävää.

Ole aikuinen. Lapsesi tehtävä ei ole rakastaa sinua ehjäksi. 

Tiedän tämän ja tällä saralla on itsellänikin paljon työstettävää. Olen itse vain tällainen pehmeä ja hellyydenkipeä aikuinen ja on ollut kova paikka kasvattaa lasta joka on ajoittain "tunnekylmä" ja hellyyttä vieroksuva. Annan tilaa hänelle ja hän minulle, mutta pakko meidän on tulla toimeen kun saman katon alla kuitenkin ollaan. Ap

Vastaus on tässä viestissä. Hellyydenkipeänä olet tunkeutunut luvatta lapsesi henkilökohtaiselle alueelle toistuvasti. Ei ihme että hän haluaa ottaa etäisyyttä, kun sinä e

Helppoa ihmisen on kirjoittaa jotain tällaista kun eivät oikeasti tiedä mistä on kyse. Eli en ole todellakaan PITKÄÄN aikaan yrittänyt edes halata lastani juuri sen takia kun hän ei siitä tykkää ja torjuu minut. En ole tehnyt mitään mikä saa hänet mukavuusalueen ulkopuolelle. Eli en ole lähestynyt liikaa hänen rajojensa sisälle. Hän on vain itse sen luonteinen ettei halua minulta minkäänlaista hellyyttä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin samaa kuin edellinen. Vanhemman ei todellakaan kuulu sanoa lapselle, että tuntuu siltä kuin ei riittäisi. Lapsi ei ole vastuussa sinun tunteistasi, vain sinä aikuisena olet vastuussa omasta elämästäsi. Minunkin korvaani särähti, kun sanoit miehen olevan "vielä kuvioissa." Näin keittiöpsykologin näkökulmasta kuulostaa siltä, että sinulla on jotain ongelmia kiintymmissuhteissa.

Oman mieheni äiti yritti itsemurhaa lasten ollessa teineinä kotona, vaikka heidän isänsä oli kuollut paria vuotta aikaisemmin. Minusta se on aivan järkyttävää henkistä manipulointia ja väkivaltaa. Anoppi siis jonkun keskustelun lomassa nousi, lukittautui omaan huoneeseensa ja alkoi kaataa pillereitä suuhunsa. Mieheni piti teini-ikäisenä potkia ovi auki ja pelastaa äitinsä. Sama anoppi uhkaili itsemurhalla vielä nytkin muutama vuosi sitten. En ole kyennyt antamaan sitä hänelle anteeksi. 

Lapse

Siis mitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytä se psykologilla

Miksi alapeukku? Lapsella on selvästi jotain pielessä. 

Äidillä ainakin. 

Ihan mielenkiinnosta millainen on isän ja lapsen suhde? Läheisempi, etäisempi, samanlainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että teillä on jotenkin roolit väärin päin. Sinä olet kuin lapsi joka janoaa lapseltaan rakkautta. Kyselet, miksi et riitä hänelle. Järkyttävää.

Ole aikuinen. Lapsesi tehtävä ei ole rakastaa sinua ehjäksi. 

Tiedän tämän ja tällä saralla on itsellänikin paljon työstettävää. Olen itse vain tällainen pehmeä ja hellyydenkipeä aikuinen ja on ollut kova paikka kasvattaa lasta joka on ajoittain "tunnekylmä" ja hellyyttä vieroksuva. Annan tilaa hänelle ja hän minulle, mutta pakko meidän on tulla toimeen kun saman katon alla kuitenkin ollaan. Ap

Vastaus on tässä viestissä. Hellyydenkipeänä olet tunkeutunut luvatta lapsesi henkilökohtaiselle alueelle toistuvasti. Ei ih

Ap, me vastaajat tiedämme tilanteesta vain sen, mitä sinä olet kertonut. Jos olet useasti pohtinut lapsellesi riittämättömyyttäsi, se kuulostaa monen mielestä todella ahdistavalta ja on lapsen henkilökohtaisten rajojen tallomista. Lapsesi ei ole vastuussa siitä, miltä sinusta tuntuu, vaan hänen käytöksensä voi triggeröidä omia traumojasi tai tarpeitasi. Se ei ole lapsesi syytä, eikä ole hänen velvollisuutensa korjata asiaa. Kuulostaa myös tosi oudolta, että viesti toisensa jälkeen kerrot meille, mikä lapsessa mielestäsi on vikana, etkä edes suostu kuuntelemaan, kun toiset aikuiset kertovat sinulle, että muuttamalla omaa käytöstäsi ehkä voisit korjata tilannetta. 

Millainen teidän parisuhde on miehesi kanssa? Entäs jos haet haleja ja huomiota häneltä sen sijaan että kärtät rakkautta ja hyväksyntää lapseltasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että teillä on jotenkin roolit väärin päin. Sinä olet kuin lapsi joka janoaa lapseltaan rakkautta. Kyselet, miksi et riitä hänelle. Järkyttävää.

Ole aikuinen. Lapsesi tehtävä ei ole rakastaa sinua ehjäksi. 

Tiedän tämän ja tällä saralla on itsellänikin paljon työstettävää. Olen itse vain tällainen pehmeä ja hellyydenkipeä aikuinen ja on ollut kova paikka kasvattaa lasta joka on ajoittain "tunnekylmä" ja hellyyttä vieroksuva. Annan tilaa hänelle ja hän minulle, mutta pakko meidän on tulla toimeen kun saman katon alla kuitenkin ollaan. Ap

Vastaus on tässä viestissä. Hellyydenkipeänä olet tunkeutunut luvatta lapsesi henkilökohtaiselle alueelle toistuvasti. Ei ih

Ei ole tarkoitus, että yrität mielistellä lasta olemalla koskematta häntä. Se todennäköisesti vain kasvattaa katkeruuttasi ja tekee marttyyrinkruunusi entistä piikikkäämmäksi. Sinä tunnut hakevan lapseltasi jotakin sellaista, jota hänen ei kuulu ja jota hän ei ole kykenevä sinulle antamaan. Koeta löytää se jostakin muualta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että teillä on jotenkin roolit väärin päin. Sinä olet kuin lapsi joka janoaa lapseltaan rakkautta. Kyselet, miksi et riitä hänelle. Järkyttävää.

Ole aikuinen. Lapsesi tehtävä ei ole rakastaa sinua ehjäksi. 

Tiedän tämän ja tällä saralla on itsellänikin paljon työstettävää. Olen itse vain tällainen pehmeä ja hellyydenkipeä aikuinen ja on ollut kova paikka kasvattaa lasta joka on ajoittain "tunnekylmä" ja hellyyttä vieroksuva. Annan tilaa hänelle ja hän minulle, mutta pakko meidän on tulla toimeen kun saman katon alla kuitenkin ollaan. Ap

Vastaus on tässä viestissä. Hellyydenkipeänä olet tunkeutunut luvatta lapsesi henkilökohtaiselle alueelle toistuvasti. Ei ih

On helppoa etsiä syytä muistaa ihmisistä, vaikka omista lapsistaan, kun ei oikeasti suostu kohtaamaan omia ongelmiaan.

Vierailija kirjoitti:

Millainen teidän parisuhde on miehesi kanssa? Entäs jos haet haleja ja huomiota häneltä sen sijaan että kärtät rakkautta ja hyväksyntää lapseltasi.

 

Olen huomannut että miehelläni ja lapsellanikin on etäiset välit johtuen heidän välisistä erimielisyyksistä. En ole kyllä heidänkään olevan erityisen lämpimissä väleissä. Meidän koko perhe-elämä on sekaisin johtuen kireästä ilmapiiristä. Käymme perhe-neuvolassa säännöllisesti mutta en tiedä onko siitä mitään apua kun lapsi on niin taitava esittää että tilanne on paremmalla tolalla kuin onkaan. Kotona kaikki kaatuu päälle. Dynamiikka ei toimi ollenkaan. Miehellä vaikeuksia pitää rajoja ja lapsi käyttäytyy kuin tyranni. Ap 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen teidän parisuhde on miehesi kanssa? Entäs jos haet haleja ja huomiota häneltä sen sijaan että kärtät rakkautta ja hyväksyntää lapseltasi.

 

Olen huomannut että miehelläni ja lapsellanikin on etäiset välit johtuen heidän välisistä erimielisyyksistä. En ole kyllä heidänkään olevan erityisen lämpimissä väleissä. Meidän koko perhe-elämä on sekaisin johtuen kireästä ilmapiiristä. Käymme perhe-neuvolassa säännöllisesti mutta en tiedä onko siitä mitään apua kun lapsi on niin taitava esittää että tilanne on paremmalla tolalla kuin onkaan. Kotona kaikki kaatuu päälle. Dynamiikka ei toimi ollenkaan. Miehellä vaikeuksia pitää rajoja ja lapsi käyttäytyy kuin tyranni. Ap 

"Lapsi on niin taitava esittää että tilanne on paremmalla tolalla kuin onkaan." "Lapsi käyttäytyy kuin tyranni." Ap, saat lapsesi kuulostamaan hirveältä. Miksi?

Siis lapsi pilaa myös perheterapian?

"Lapsi on niin taitava esittää että tilanne on paremmalla tolalla kuin onkaan." "Lapsi käyttäytyy kuin tyranni." Ap, saat lapsesi kuulostamaan hirveältä. Miksi?

Koska hän käyttäytyy hirveällä tavalla. Miksi pitäisi kirjoittaa että mitään ongelmia ei meillä ole? Ap

Vierailija kirjoitti:

Miehesi on hellyyttä varten.

Ei tuossa varmaan suutelua ja seksiä tarkoiteta.

Tää äiti on kyllä uskomattoman hirveä.

Vierailija kirjoitti:

"Lapsi on niin taitava esittää että tilanne on paremmalla tolalla kuin onkaan." "Lapsi käyttäytyy kuin tyranni." Ap, saat lapsesi kuulostamaan hirveältä. Miksi?

Koska hän käyttäytyy hirveällä tavalla. Miksi pitäisi kirjoittaa että mitään ongelmia ei meillä ole? Ap

Ei ole kyse siitä, vaan siitä että lapsi tuntuu olevan ongelmiesi ydin. Miksi sinä et aikuisena ja vanhempana kykene ottamaan vastuuta vuorovaikutusongelmistanne? Te aikuiset olette vastuussa perhedynamiikastanne, ei lapsenne.

Miksi ap ei kommentoi mitään tuohon parisuhdeasiaan? Aika oleellinen osa kuviota... Joko on blokannut mahdolliset vaikeudet eikä hyväksy niiden osuutta omaan tunne-elämäänsä, päättänyt rajata ne keskustelun ulkopuolelle, tai tämä on provo.

Vierailija kirjoitti:

Tää äiti on kyllä uskomattoman hirveä.

Kiitos. Tämä hirveä äiti menee tekemään ruokaa. Ap