Miksi joillakin hyvin älykkäillä ihmisillä on tyhmä kumppani?

Vierailija kirjoitti:

Itseään älykkäänä pitävät incelit päässeet taas vauhtiin. Olette kyllä aika ressukoita pillunpuutteessanne. Menkäähän tumpulle häiritsemästä teitä älykkäämpien keskustelua.

Luultavasti päätelmäsi osuu aika lähelle. Huippuälykkäiden miesvaltaisuuden korostaminen on typerää, koska puhutaan äärimmäisen pienestä joukosta ihmisiä, eikä se kerro yhtään tavallisten ihmisten älykkyydestä. Niillä älykkyystasoilla, joilla tavalliset ihmiset (tai jopa tavalliset korkeakoulutetut) ovat, miesten ja naisten älykkyyseroilla ei ole juurikaan merkitystä. Vaikka älykkäitä miehiä olisi korkeakelpoisissa hieman enemmän, osa miehistä ei käytä älyään, vaan tekee jotain muuta. Käytännössä korkeakoulutettu nainen löytää melko helposti älyltään, koulutustasoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan vastaavan miehen. Toki sekä miehissä että naisissa on yksilöitä, jotka eivät muilta ominaisuuksiltaan ole puolisomateriaalia, vaikka älyn puolesta he olisivat keskimääräistä parempia.

Voidaanko lopettaa tällainen Mensan jäsenyys ei ole todiste mistään. Sillä kun usein tarkoitetaan, että joku itseänsä romantisoiva elämänkoululainen, joka hörppii työkseen kaljaa, olisikin kaikkia muita viisaampi, kun on nähnyt niin paljon lähikuppilassa sitä oikeaa elämää, mitä joku "kirjaviisas" ei muka ollenkaan tajua. 



Mensan jäsenyys ja looginen päättelykyky hyödyttää varmaan myös filosofia ja historoitsijaa siinä missä matemaatikkoa ja lääkäriä. Kyllä korkea ÄO siis kertoo korkeasta älykkyydestä, eikä sille voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on käynyt Mensan testissä siihen aikaan, kun tulosmaksimia ei ollut ja on ollut jäsen siitä asti. Hänen tuloksensa on 163. Ei hän olisi kaiketi koskaan pariutunut, jollei pariutuisi itseään tyhmempien kanssa. 

Näinhän se on

 

Miehet on niitä älykkäitä jos joku on

Miehet ovat yliedustettuina huippuälykkäiden joukossa. Siksi 97% tieteen Nobel-palkinnoista on mennyt miehille. Äärimmäisen älykkään miehen on turhaa haaveilla parisuhteesta naisen kanssa, koska vertaistaan seuraa ei ole markkinoilla tarjolla. Siksi monet nerot ovat aina olleet yksinäisiä sieluja.

Huippuälykkäitä on niin vähän, että tavallisen ihmisen ei pidä kuvitella kuuluvansa siihen joukkoon. Moni ajattelee, että Mensan jäs

Nerot ovat tyypillisesti molempikätisiä, aistiyliherkkiä ja omaavat nk. valokuvamuistin. Esimerkkinä vaikka Nikola Tesla. Mikään näistä erityisominaisuuksista itsessään ei ole äärimmäisen harvinaista (esiintyvyys populaatiossa 1% luokkaa), mutta todennäköisyys, että nämä em. kolme erityisominaisuutta esiintyvät samanaikaisesti, on noin yksi miljoonasta. Suomessa on potentiaalisesti siis 5 neroa tällä hetkellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on käynyt Mensan testissä siihen aikaan, kun tulosmaksimia ei ollut ja on ollut jäsen siitä asti. Hänen tuloksensa on 163. Ei hän olisi kaiketi koskaan pariutunut, jollei pariutuisi itseään tyhmempien kanssa. 

Näinhän se on

 

Miehet on niitä älykkäitä jos joku on

Miehet ovat yliedustettuina huippuälykkäiden joukossa. Siksi 97% tieteen Nobel-palkinnoista on mennyt miehille. Äärimmäisen älykkään miehen on turhaa haaveilla parisuhteesta naisen kanssa, koska vertaistaan seuraa ei ole markkinoilla tarjolla. Siksi monet nerot ovat aina olleet yksinäisiä sieluja.

Huippuälykkäitä on niin vähän, että tavallisen ihmisen ei pidä kuvitella kuuluvans

Itseasissa Mensan jäsenyyden raja on huippuälykkyyden määritelmä

Missä noin on väitetty? Mensan sivuillako?

Objektiivisesti ajateltuna ei ole mitenkään järkevää, että huippuälykkyys määriteltäisiin niin, että ihminen kuuluu huippuälykkäisiin, jos viidestäkymmenestä ihmisestä keskimäärin 49 on vähemmän älykkäitä. Olisiko ihminen huippuälykäs, jos hän on älykkäin kahden koululuokan oppilaista? No, ei ole. Huippuälykkään ihmiset pitäisi erottua selvästi joukosta eli olla tasolla, jossa vaikkapa 99.9% on tyhmempiä.

Minun kumppanini on erittäin älykäs, verbaalisesti ja myös sosiaalisesti lahjakas. Minäkin olen älykäs, mutta sosiaalisesti kömpelö. Verbaalinen ulosantini ja elekieleni on hyvin jähmettynyttä ja köyhää, paitsi tuttujen ihmisten seurassa. Lisäksi ahdistun monenlaisista sosiaalisista tilanteista. Ei ole jäänyt epäselväksi, että jotkut pitävät minua vähän vajaana.

Tarkoitan siis, että ulospäin ei välttämättä näy se, mikä kumppanuudessa toista osapuolta kiehtoo. 

Paree kaunis ja tyhmä kuin ruma ja viisas.

Vierailija kirjoitti:

Olin aikaisemmin naimisissa itseäni tyhmemmän naisen kanssa. En sano itseäni älyköksi, mutta hän siis oli luonteeltaan impulsiivinen, teki nopeita (usein täysin vääriä) johtopäätöksiä ja hänen aikahorisonttinsa oli lyhyt. Olen ihmetellyt jälkeen päin miksi päädyimme yhteen, mutta ehkä siinä oli joku alkukantainen miehinen halu esiintyä avuttoman naisen edessä sankarina, joka pelastaa hänet itse aiheuttamistaan ongelmista. Tätä tapahtui usein, mutta lopulta kyllästyin olemaan pehmikkeenä hänen ja todellisuuden välissä, sillä osani oli sangen epäkiitollinen - hän ei kiittänyt eikä aina edes huomannut kun pelastin tilanteen. Jos jotain meni pieleen, jouduin syntipukiksi. Kolmesta yhteisestä lapsestamme onneksi vain yksi on perinyt saman sähläämisominaisuuden. Kahta muuta käy sääliksi, sillä he joutuvat elämään epävakaasta ihmisestä riippuvaisina. Jotain unohtuu jatkuvasti ja aina on rahat loppu.

Nykyinen puolisoni on sitten tas

Näin älykkäänä naisena kiinnitin huomiota tuomitsevuuteesi exääsi kohtaan, se ei useinkaan kerro älystä, vaan pikemminkin itsereflektointikyvyn puutteesta. On sanonta, "tarvitaan älyä ymmärtääkseen, että on tyhmä", siksi moni joutuu tuollaiseen, sinullekin tuttuun paradoksaaliseen tilaan, jossa henkilö kokee olevansa huippuälykäs, vaikka ei oikeasti olekaan. 



Lisäksi säälin lapsiasi, jotka joutuvat tukeutumaan exääsi. En ymmärrä, miksi he eivät luontaisestikin tukeudu sinuun, jos kerran olet heidän isänsä, ja noin äärimmäisen älykäs ja tasapainoinen pelastajahahmo. Kuka narraa? Narraaminen on rumaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on käynyt Mensan testissä siihen aikaan, kun tulosmaksimia ei ollut ja on ollut jäsen siitä asti. Hänen tuloksensa on 163. Ei hän olisi kaiketi koskaan pariutunut, jollei pariutuisi itseään tyhmempien kanssa. 

Näinhän se on

 

Miehet on niitä älykkäitä jos joku on

Miehet ovat yliedustettuina huippuälykkäiden joukossa. Siksi 97% tieteen Nobel-palkinnoista on mennyt miehille. Äärimmäisen älykkään miehen on turhaa haaveilla parisuhteesta naisen kanssa, koska vertaistaan seuraa ei ole markkinoilla tarjolla. Siksi monet nerot ovat aina olleet yksinäisiä sieluja.

Huippuälykkäitä on niin vähän, että tavallisen ihmisen ei pidä kuvitella kuuluvans

Hitsi. Mulla on vaan 2 noista ominaisuuksista. En ole molempikätinen, mutta joskus jouduin opettelemaan vasenkätisyyden kun oikea käsi oli poissa pelistä. Se oli yllättävän helppoa. 

Vierailija kirjoitti:

Voidaanko lopettaa tällainen Mensan jäsenyys ei ole todiste mistään. Sillä kun usein tarkoitetaan, että joku itseänsä romantisoiva elämänkoululainen, joka hörppii työkseen kaljaa, olisikin kaikkia muita viisaampi, kun on nähnyt niin paljon lähikuppilassa sitä oikeaa elämää, mitä joku "kirjaviisas" ei muka ollenkaan tajua. 



Mensan jäsenyys ja looginen päättelykyky hyödyttää varmaan myös filosofia ja historoitsijaa siinä missä matemaatikkoa ja lääkäriä. Kyllä korkea ÄO siis kertoo korkeasta älykkyydestä, eikä sille voi mitään.

Korkeä älykkyys on aina hyödyllinen ominaisuus, mutta Mensan jäsenyystason saavuttaminen ei tee ihmisestä vielä huippuälykästä, vaikka hyvin älykkääksi hänet voisikin määritellä. Itse puhuisin huippuälykkäästä, jos täyttää vaikkapa Triple Nine Societyn jäsenyysvaatimukset (ÄO > 146, keskihajonta 15 eli on älykkäämpi kuin 99.9% ihmisistä). En itse pääsisi jäseneksi.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin epä-älyllistä korottaa itseään älykkääksi. Älykkyyden lajejakin on lukematon määrä. Lisäksi kaikkea älykkyyttä ei mitata testeissä. 

Perinteisesti älykkäänä olen samaa mieltä, että älykkyyden alakategorioita on monia. Kyllä silti uskallan sanoa jonkun olevan älykäs, jos hän loistaa edes jollain älykkyyden osa-alueella. Monilahjakkaat superälykkäät on sitten erikseen. 

Minulla osui ensin yhteen toisen älykkään kanssa, mutta olin liian laiska ja sain potkut. Nykyinen kumppani vaatii vähemmän ja ymmärtää. Se riittää, jos vaihtoehtona on hyvin määrätietoinen ihminen joka myös vastavuoroisesti vaatii paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin epä-älyllistä korottaa itseään älykkääksi. Älykkyyden lajejakin on lukematon määrä. Lisäksi kaikkea älykkyyttä ei mitata testeissä. 

Oikeastaan ei ole. Vaikka jonkinlaista painottumista eri asioihin (kielet, matematiikka, taide jne) älyssä on, keskeisin osuus älykkyyttä on lopulta aivojen prosessointinopeus. Käytännössä älykkyys ilmenee niin, että ihminen kykenee tekemään nopeasti järkeviä päätöksiä tai päätelmiä ja/tai hän kykenee omaksumaan nopeasti paljon tietoa, jonka hän analysoi tehokkaasti. Molemmissa tavoissa tuloksena on älykäs toiminta nopeasti suhteessa asian vaativuuteen. On  hyvin harvinaista, että ihminen olisi älykäs, mutta äly ilmenisi vain silloin, kun hän voi keskittyä asiaan hitaasti ja rauhallisesti. Tuollaisissa tapauksissa on todennäköisemmin kyse siitä, että älyltään keskinkertaisempi ihminen käyttää enemmän

Totta puhut prosessoinnin nopeudesta, mutta päätöksenteko ei ole nopeaa vaan jopa vaikeampaa älykkäällä, koska näkee yhden ratkaisun sijasta monta vaihtoehtoa ja osaa ajatella pidemmälle, mihin mikin voi johtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voidaanko lopettaa tällainen Mensan jäsenyys ei ole todiste mistään. Sillä kun usein tarkoitetaan, että joku itseänsä romantisoiva elämänkoululainen, joka hörppii työkseen kaljaa, olisikin kaikkia muita viisaampi, kun on nähnyt niin paljon lähikuppilassa sitä oikeaa elämää, mitä joku "kirjaviisas" ei muka ollenkaan tajua. 



Mensan jäsenyys ja looginen päättelykyky hyödyttää varmaan myös filosofia ja historoitsijaa siinä missä matemaatikkoa ja lääkäriä. Kyllä korkea ÄO siis kertoo korkeasta älykkyydestä, eikä sille voi mitään.

Korkeä älykkyys on aina hyödyllinen ominaisuus, mutta Mensan jäsenyystason saavuttaminen ei tee ihmisestä vielä huippuälykästä, vaikka hyvin älykkääksi hänet voisikin määritellä. Itse puhuisin huippuälykkäästä, jos täyttää vaikkapa Triple Nine Societyn jäsenyysvaatimukset (ÄO > 146, keskihajonta

Wuhuu, 147 äo:llä läpäisen juuri ja juuri seulasi. No, onpahan edes yksi asia, josta olla ylpeä. 

Älykäs ei välttämättä anna seksiä ollenkaan tai on jatkuvasti uskoton. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voidaanko lopettaa tällainen Mensan jäsenyys ei ole todiste mistään. Sillä kun usein tarkoitetaan, että joku itseänsä romantisoiva elämänkoululainen, joka hörppii työkseen kaljaa, olisikin kaikkia muita viisaampi, kun on nähnyt niin paljon lähikuppilassa sitä oikeaa elämää, mitä joku "kirjaviisas" ei muka ollenkaan tajua. 



Mensan jäsenyys ja looginen päättelykyky hyödyttää varmaan myös filosofia ja historoitsijaa siinä missä matemaatikkoa ja lääkäriä. Kyllä korkea ÄO siis kertoo korkeasta älykkyydestä, eikä sille voi mitään.

Korkeä älykkyys on aina hyödyllinen ominaisuus, mutta Mensan jäsenyystason saavuttaminen ei tee ihmisestä vielä huippuälykästä, vaikka hyvin älykkääksi hänet voisikin määritellä. Itse puhuisin huippuälykkäästä, jos täyttää vaikkapa Triple Nine Societyn jäsenyysvaatimukset (ÄO > 146, keskihajonta

No, gigaklubin jäseneksi pääsee, jos ÄO > 190. Suomen korkein ÄO-mittaus taitaa vahvistetuissa olosuhteissa olla 186. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin epä-älyllistä korottaa itseään älykkääksi. Älykkyyden lajejakin on lukematon määrä. Lisäksi kaikkea älykkyyttä ei mitata testeissä. 

Oikeastaan ei ole. Vaikka jonkinlaista painottumista eri asioihin (kielet, matematiikka, taide jne) älyssä on, keskeisin osuus älykkyyttä on lopulta aivojen prosessointinopeus. Käytännössä älykkyys ilmenee niin, että ihminen kykenee tekemään nopeasti järkeviä päätöksiä tai päätelmiä ja/tai hän kykenee omaksumaan nopeasti paljon tietoa, jonka hän analysoi tehokkaasti. Molemmissa tavoissa tuloksena on älykäs toiminta nopeasti suhteessa asian vaativuuteen. On  hyvin harvinaista, että ihminen olisi älykäs, mutta äly ilmenisi vain silloin, kun hän voi keskittyä asiaan hitaasti ja rauhallisesti. Tuollaisissa tapauksissa on todennäköisemmin kyse siitä, että älylt

Totta puhut prosessoinnin nopeudesta, mutta päätöksenteko ei ole nopeaa vaan jopa vaikeampaa älykkäällä, koska näkee yhden ratkaisun sijasta monta vaihtoehtoa ja osaa ajatella pidemmälle, mihin mikin voi johtaa.

Toki. Tietysti myös löydettyjen ratkaisujen tai päätösten laatu pitää huomioida ja siihenkin vaikuttaa prosessointinopeus. Jos nopeasti prosessoiva ihminen ehtii löytää vaihtoehtoja ja pystyy perustelemaan, miksi tarvitsee lisäaikaa analyysiin, hän päihittää minusta nopeammin ratkaisuun päätyneen hitaammin prosessoivan ihmisen, joka ei ole ehtinyt lainkaan huomioida vaihtoehtoja.

Tämän näkee hyvin, kun seurailee vaikkapa lehtijuttujen kommentteja tai vaikka tätä keskustelupalstaa. Osa ei ole malttanut edes lukea juttua loppuun. Osa kommentoi asiaa vain yhdestä näkökulmasta ja tarjoaa ratkaisua, joka näyttää suosivan vaikkapa häntä itseään. Osa kykenee ajattelemaan pitemmälle ja huomaa, että se ilmeisin itselle suosiollinen vaihtoehto ei olekaan lopulta paras, vaan paras ratkaisu voikin olla se, joka vaikuttaa ensin huonolta tai jopa haitalliselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voidaanko lopettaa tällainen Mensan jäsenyys ei ole todiste mistään. Sillä kun usein tarkoitetaan, että joku itseänsä romantisoiva elämänkoululainen, joka hörppii työkseen kaljaa, olisikin kaikkia muita viisaampi, kun on nähnyt niin paljon lähikuppilassa sitä oikeaa elämää, mitä joku "kirjaviisas" ei muka ollenkaan tajua. 



Mensan jäsenyys ja looginen päättelykyky hyödyttää varmaan myös filosofia ja historoitsijaa siinä missä matemaatikkoa ja lääkäriä. Kyllä korkea ÄO siis kertoo korkeasta älykkyydestä, eikä sille voi mitään.

Korkeä älykkyys on aina hyödyllinen ominaisuus, mutta Mensan jäsenyystason saavuttaminen ei tee ihmisestä vielä huippuälykästä, vaikka hyvin älykkääksi hänet voisikin määritellä. Itse puhuisin huippuälykkäästä, jos täyttää vaikkapa Triple Nine Societ

No, gigaklubin jäseneksi pääsee, jos ÄO > 190. Suomen korkein ÄO-mittaus taitaa vahvistetuissa olosuhteissa olla 186. 

Minun ymmärtääkseni älykkyystestit eivät toimi millään tavalla luotettavasti, jos puhutaan huippuälykkäistä, jotka ovat älykkäämpiä kuin 99.9% ihmisistä. Parhaiten älykkyystestit toimivat tavanomaisilla älykkyystasoilla (ehkä noin 70-130) ja mitä kauemmas tuosta alueesta mennään, sitä enemmän epävarmuutta mukaan tulee.

Vierailija kirjoitti:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Tuosta kuvaajasta selviää, miksi johtajat on miehiä ja miksi miehien kuuluu saada enemmän palkkaa.

Fakta: Miesten älykkyysjakauma on laajempi.

Seuraus: Käytännössä kaikki erittäin älykkäät ovat miehiä.

Tutkimus:

Ulster Institute for Social Research:

https://www.researchgate.net/publication/309120677_Sex_differences_in_i…

Tulos:

Men showed greater variability than women on the Full Scale IQ

Lausuma:

Dr Paul Irwing, a senior lecturer in organisational psychology at Manchester University:

"There are 30 times the number of men with an IQ of 170-plus as there are women."

https://www.independent.co.uk/news/education/higher/dr-paul-irwing-ther…

Mjaa. Joku muu ajattelisi, että älyköt kannattaa pitää normityössä kun taas johtajaksi nostetaan joku, jota ymmärtää mahdollisimman moni. Se madaltaa hierarkiaakin. 

Menestyjien äo on keskimäärin 100-120. Niin varmaan keskiverto johtajillakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole oikein tajunnut tuota älykkyystestiin menemisen ideaa. Ymmärrän, että testaaminen voi olla tarpeellista tietyissä tilanteissa, kuten mielentilatutkimuksessa, mutta miksi mennä testiin vain huvikseen. Jos ihminen on hyvin älykäs, se todennäköisesti tiedetään ilman testejäkin (tosin poikkeuksia on). Jos taas ihminen ei ole erityisen älykäs, testistä saa vain pahan mielen ja se saattaa johtaa jopa alisuoriutumiseen, kun tuntee itsensä tyhmäksi ja itsetunto laskee.

Joskus vuosituhannen vaihteessa oli City-lehden kilpailu, jossa etsittiin Suomen älykkäintä ihmistä. Moni kyllä tietää olevansa älykäs, mutta esimerkiksi tuollainen kilpailutilanne voi innostaa tekemään testin. 

Knoppitieto: City-lehden löytämä huippuälykäs tyyppi oli mies, ja ammatiltaan kultaseppä. 

Hän ei siis ollut a) yritysjohtaja, b) matemaatikko, c) akateeminen tutkija, tai d) diplomi-insinööri. 

t. keskivertoälyinen mies, joka lähettää terveisiä kaikille yritysjohtaja matemaatikko tutkija dippainssi nartuille ja muille itseään tärkeinä pitäville.

hyvännäköinen, jolta saa aina pullia

näin se menee