IL: Naiset eivät lähde Valtterin, 32, kanssa edes kahville

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies ruikuttaa, mutta nainen valittaa asiasta ja saa toki apua.

Pitäskö myötätunnot naisia kohtaan laittaa tauolle? Tällaisten kommenttien, kuten nuo edelliset, jälkeen tulee mieleen muuttaa asennetta.

Naiset osaa hakea tarvitsemansa avun ja myötätunnon asianmukaisilta tahoilta terveydenhuollosta sekä vertaistukiryhmistä.

Sekä psyykelääkkeistä. Kolmasosa suomalaisnaisista syö tai on syönyt psyykelääkkeitä, mikä on aivan käsittämättömän lukema. 

Sentään yrittävät jotain, toisin kuin mies joka ignooraa ongelmansa ja ruikuttaa vain kun ei kukaan nainen tuu antaa seksiä eikä ryhdy vaimoks...

Niin. En nyt tiedä, onko sillä tavalla hoitaa asiansa mitään merkitystä, kun lopputulema on sama. Ignoorataan tai ulkoistetaan ongelma, yritetään keinoilla jotka eivät ole aikaisemminkaan toimineet. Sitähän nämä molemmat tekevät, eivätkä ymmärrä vaikka kuinka selitettäisiin.

Vierailija kirjoitti:

Huokaus. Mä olen tällä hetkellä parisuhteessa tämmöisen "Valtterin"kanssa, enkä kyllä voi suositella kellekään. Tosin siinä mielessä tämä mun parempi, että hänellä on korkea koulutus ja työ yliopistolla opetus- ja tutkimustehtävissä. Mutta muuten kaikki samaa:  asui vanhojen vanhempiensa luona kun tavattiin, ei pessyt edes pyykkejä itse kun äiti hoisi, ei käynyt ikinä missään paitsi töissä ja oli diagnostoitu sosiaalisten tilanteiden fobia, masennus ja ahdistus. Syö lääkkeitä masennukseen ja ahdistukseen, mutta ei ne mitenkään poista silti kokonaan ainakaan näitä ominaisuuksia.

Mä olen nyt 2 vuoden yhdessä asumisen jälkeen ihan loppuun asti väsynyt miehen saamattomuuteen, passiivisuuteen ja myös, inhottaa kyllä sanoa koska kyseessä on sairaus eikä sille mitään voi, masennukseen. Juuri oltiin kesälomilla, ja jos minä en olisi miettinyt kaikkea ja varannut kaikkea, jopa ajanut autolla kohteisiin koska mies istuu mieluummin

Jos miehelläsi olisi alhaisempi status ja vähemmän rahaa, olisitteko yhdessä?

Vierailija kirjoitti:

Lehdessä avautuminen vain pahentaa tilannetta. Ei tuo itsesäälissä rypeminen vetoa kehenkään. 

Toki en itsekään näe maksumuurin taakse, mutta ainakin tuo alku oli hyvin itsekeskeistä. Ihan kuin koko elämä olisi pilalla sen vuoksi, että kumppania ei ole löytynyt. 

Ensin pitää saada se oma elämä kuntoon niin että viihtyy siinä ja on onnellinen. Kun perusasiat on kunnossa, niin helpommin löytyy siihen rinnalle joku toinen jakamaan sitä onnea.

Niinpä. Jos ei osaa olla onnellinen itsekseen, mitä sellaisella ihmisellä on annettavaa toiselle? Ei yhtään mitään. 

Parisuhteen ideana on muutenkin antaminen, ei ottaminen. Parisuhde onnistuu parhaiten jos kummallakin on "kuppi" niin täysi, että se valuu yli, eli sitä onnea on jaettavaksi saakka oikein kukkuramitoin. 

Kun lähtökohta on tuo, parisuhde kyllä kestää kaikkein isoimmatkin karikot, mitä elämä mukanaan tuo. Ja niitähän on kaikilla edessä. Ennemmin tai myöhemmin nimittäin toisella on kuppi tyhjä ja toisen täytyy siihen kaataa, kunnes se alkaa taas täyttää omaa kuppiaan (ja sitten ehkä kaadetaan toisin päin). 

Mutta jos aloitetaan siitä, että toisella on valmiiksi kuppi tyhjä ja se vaan tahtoisi jonkun täyttämään sen, eikä ole koskaan oppinut sitä itse täyttämään -no, tiedossa on läheisriippuvuutta toiselta puolen ja uupumusta toiselta. 

Koska parisuhteen suurin ilo on antaa hyvästään, mutta kukaan ihminen ei pysty vaan antamaan ja antamaan ja täyttämään mustaa aukkoa. 

Ehkä Jeesus tarkoitti jotain tällaista kun sanoi, että sille, jolla on, annetaan, ja jolla ei ole, otetaan sekin vähä pois? 

Vierailija kirjoitti:

Huokaus. Mä olen tällä hetkellä parisuhteessa tämmöisen "Valtterin"kanssa, enkä kyllä voi suositella kellekään. Tosin siinä mielessä tämä mun parempi, että hänellä on korkea koulutus ja työ yliopistolla opetus- ja tutkimustehtävissä. Mutta muuten kaikki samaa:  asui vanhojen vanhempiensa luona kun tavattiin, ei pessyt edes pyykkejä itse kun äiti hoisi, ei käynyt ikinä missään paitsi töissä ja oli diagnostoitu sosiaalisten tilanteiden fobia, masennus ja ahdistus. Syö lääkkeitä masennukseen ja ahdistukseen, mutta ei ne mitenkään poista silti kokonaan ainakaan näitä ominaisuuksia.

Mä olen nyt 2 vuoden yhdessä asumisen jälkeen ihan loppuun asti väsynyt miehen saamattomuuteen, passiivisuuteen ja myös, inhottaa kyllä sanoa koska kyseessä on sairaus eikä sille mitään voi, masennukseen. Juuri oltiin kesälomilla, ja jos minä en olisi miettinyt kaikkea ja varannut kaikkea, jopa ajanut autolla kohteisiin koska mies istuu mieluummin

Joo, joo ja pläp, pläp. Kyllä sulla on surkeempaa kun sillä kumppanillas, joka osoittautui epäkelvoksi. Tee niinkuin muutkin tosi naiset JSSAP!

Vierailija kirjoitti:

Huokaus. Mä olen tällä hetkellä parisuhteessa tämmöisen "Valtterin"kanssa, enkä kyllä voi suositella kellekään. Tosin siinä mielessä tämä mun parempi, että hänellä on korkea koulutus ja työ yliopistolla opetus- ja tutkimustehtävissä. Mutta muuten kaikki samaa:  asui vanhojen vanhempiensa luona kun tavattiin, ei pessyt edes pyykkejä itse kun äiti hoisi, ei käynyt ikinä missään paitsi töissä ja oli diagnostoitu sosiaalisten tilanteiden fobia, masennus ja ahdistus. Syö lääkkeitä masennukseen ja ahdistukseen, mutta ei ne mitenkään poista silti kokonaan ainakaan näitä ominaisuuksia.

Mä olen nyt 2 vuoden yhdessä asumisen jälkeen ihan loppuun asti väsynyt miehen saamattomuuteen, passiivisuuteen ja myös, inhottaa kyllä sanoa koska kyseessä on sairaus eikä sille mitään voi, masennukseen. Juuri oltiin kesälomilla, ja jos minä en olisi miettinyt kaikkea ja varannut kaikkea, jopa ajanut autolla kohteisiin koska mies istuu mieluummin

Masennuksessa aivoenergia on vähissä ja pelaaminen voi viedä sen kaiken. Vaikka se olisi ns kivaa, ruutuajan pitäisi olla vähäistä.

Siis työtön vähän koulutettu amk:ta "yrittänyt" vanhemmillaan asuva mies ihmettelee, että miksei seuraa löydy? Olipa typerä artikkeli taas, noistako pitäisi Iltalehdelle maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun miehellä menee huonosti karkaa tänne akkalauma haukkumaan häntä kaikin tavoin. Joo, ei hän ole mikään elvis, mutta ihan kunnollisen oloinen ujopoika. Eikös hän päässyt ammattikorkeaankin ja opiskellutkin jonkin aikaa? Ei siis kuitenkaan aivan taukki.

Hän kertoo vaan omasta tilanteestaan ja toiveistaan, ei vaadi, tai syyllistä ketään. Mutta palstanainen on "kokenut", että häntä syytetään tilanteesta. Se on outoa, muttei ainutkertaista.

Nuori mies on selvästi masentunut!

Jonkin aikaa opiskellut ei riitä jos perhettä haluaa, pitää olla ammatti ja työ. Ei voi olla liikaa vaadittu. Ellei opiskelu onnistu, onko ne geenit tosiaan jatkamisen arvoisia?

Täytyy olla arvostettu tutkinto, ammatti ja varakkuutta. Siinä eväät onneen.

Tapasin mieheni harrastuksen kautta hänen ollessaan saman ikäinen kuin Valtteri. Mieheni oli kuukautta aiemmin muuttanut omaan kämppään äidiltään, jonka luona asui pari vuotta työttömyyden vuoksi. Opinnot olivat katkolla. Seurustelusuhteita ei taustalla yhtään, sen sijaan masennusta, heikkoa itsetuntoa ja neurokirjon piirteitä. Seksuaalista kokemusta kuitenkin juuri sen verran, ettei neitsyeksi voinut kutsua.

 

Miksi kiinnostuin? Niinkin yksinkertaisesti siksi, että miehellä oli siistit, klassisen tyylikkäät vaatteet ja hänen kiltti ja kohtelias luonteensa teki vaikutuksen. Kaiken epäonnen ja yksinäisyyden onnistui siis murtamaan se, että mies:

- uskaltautui isompaan sosiaaliseen kokoontumiseen, vaikkei tuntenut porukasta kuin pari

- oli silittänyt klassisen tyylikkään kauluspaidan  (ja peseytynyt ja ajanut parran)

- tarjoutui auttamaan lamppuni asentamisessa

Siihen päälle hän ei ns. uinut liiveihin; ei heittänyt typerää hermostunutta läppää, vaan yksinkertaisesti uskalsi lähettää viestin, jossa ilmaisi että olisi kiva tavata uudelleen. Totta kai hän halusi minua seksuaalisesti, mutta ei alkanut pommittaa tapaamisen jälkeen läähpuuhjuttuja. 

Monella 15-25-vuotiaana seksuaalisesti ja emotionaalisesti kokemattomaksi jääneellä miehellä on kehitys sillä lailla kesken, että lähestymiset muistuttavat teinipoikien touhuja (vaikkakin teinit ovat usein tosi herkkiä ja romanttisia!). Tinder jne eivät ole erityisen armollisia monelle, nykyiset nuoret miehet kun eivät tuppaa olemaan kirjallisesti lahjakkaita. Siksi kasvotusten kohtaaminen on yhä ihan pätevä tapa löytää elämänkumppani.

Vierailija kirjoitti:

En lukenut juttua. Mutta ekan kuvan perusteella Valtteri on ihan ok näköinen.

Olisiko syy se, että Valtteri yrittää liian tasokkaita naisia? Itseään huomattavasti paremman näköisiä ja parikymppisiä? "Instabeibejä" Näitä,joita jokainen mies haluaa ja yrittää. 

"jokainen mies haluaa ja yrittää" Ihan vain tiedoksi, jokainen mies ei halua eikä yritä somehuoraavia perseenkuvaajia. Hyvältähän ne näyttää fotoshopatuissa kuvissa ja sopivissa poseerauksissa, mutta että tyttökaveriksi tai vaimoksi, ei kiitos. Kertoo jo ihan liikaa arvomaailmasta jos toimeentulo/harrastus pyörii tuollaisen heruttelun ympärillä.

M37

Tinderissä tuli näitä Valttereita usein vastaan kun olin vielä etsimässä parisuhdetta. Itse olen aina tykännyt nörttimäisistä miehistä niin tuli usein matchattua. 

Ongelmana oli aina se että kun itsellä on ollut pitkään jo vakituinen työpaikka, omistusasunto, muutama lapsi ja tuli muutettua pois vanhemmilta yli 10 vuotta sitten niin nämä kotona asuvat työttömät ja syrjäytyneet raasut ovat aivan erilaisessa elämäntilanteessa ja suhde ei tunnu tasapuoliselta kun tuntuu että eletään ihan eri maailmoissa kun toisella tuntuu olevan aikuistuminen vielä kesken.

Muistan varmaan aina että miten luotaantyötävältä kuulosti kun yli kolmekymppinen kotona asuva mies valitti sitä että äiti pakottaa siivoamaan huoneen aina kun on tulossa vieraita.  Olin juuri itse käynyt saman keskustelun oman lapseni kanssa jonka mielestä oman huoneen siivoaminen oli niin epäreilua.

Toivottavasti Valtteri pääsee elämässään eteenpäin, nyt elämä tuntuu junnaavan jossain teini-iän ja aikuisuuden välimaastossa. 

"En tiedä, onko se naurettavaa vai ei. Kyllähän sitä sairaana haaveilee, että olisi töissä, olisi puoliso, olisi lapsia, olisi harrastuksia. Koko elämä on pausella."

Ei siinä mitään, jos on haaveita, mutta jos kuvittelee että joku ilmestyy sinne "sairasvuoteelle" niitä toteuttamaan niin on kyllä elämän realiteetit kadoksissa.

Vierailija kirjoitti:

Siis työtön vähän koulutettu amk:ta "yrittänyt" vanhemmillaan asuva mies ihmettelee, että miksei seuraa löydy? Olipa typerä artikkeli taas, noistako pitäisi Iltalehdelle maksaa.

Masentunut ei parempaan pystynyt. Silti ikävä ihmisen luo. Säälittävä valittaja eikö niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehdessä avautuminen vain pahentaa tilannetta. Ei tuo itsesäälissä rypeminen vetoa kehenkään. 

Toki en itsekään näe maksumuurin taakse, mutta ainakin tuo alku oli hyvin itsekeskeistä. Ihan kuin koko elämä olisi pilalla sen vuoksi, että kumppania ei ole löytynyt. 

Ensin pitää saada se oma elämä kuntoon niin että viihtyy siinä ja on onnellinen. Kun perusasiat on kunnossa, niin helpommin löytyy siihen rinnalle joku toinen jakamaan sitä onnea.

Niinpä. Jos ei osaa olla onnellinen itsekseen, mitä sellaisella ihmisellä on annettavaa toiselle? Ei yhtään mitään. 

Parisuhteen ideana on muutenkin antaminen, ei ottaminen. Parisuhde onnistuu parhaiten jos kummallakin on "kuppi" niin täysi, että se valuu yli, eli sitä onnea on jaettavaksi saakka oikein kukkuramitoin. 

Kun lähtökohta on tuo, parisuhde kyllä kestää kaikkein iso

Väärin.



Tässä on iso ero miesten ja naisten välillä.



Sen näkee tilastoistakin. Tilastokeskuksen mukaan miehen pariutumisen todennäköisyyttä nostaa suuret tulot, kun taas naisen pariutumisen todennäköisyyttä ne laskevat. Pienituloisista naiset pariutuvat huomattavasti miehiä todennäköisemmin.



Mies on se jolla pitää olla annettavaa. Nainen voi helposti esiintyä lehdesä kuten Valtteri, ja löytää miehen tällä keinolla. Näin on tapahtunutkin usealle naiselle. Miehen on osoitettava ettei hän ole epätoivoinen vaan saisi muitakin naisia.



 

Vierailija kirjoitti:

Tuo kertoo sen, mikä ratkaisee.



- ulkonäkö

- raha

- status

- itsevarmuus

- se, että mies saisi muitakin naisia



Pisteyttäkääpä Valtteri näillä. Valtteri saa ulkonäöstä keskinkertaiset pisteet, muista heikot pisteet.



Otetaanpa ääriesimerkki. Jos Valtteri olisi itsevarma k*sipää joka ottaa mitä haluaa, hän saisi naisen. Hän inhottaisi osaa naisista, mutta vetoaisi osaan. Kilttinä, ujona ja epävarmana hän ei vetoa yhteenkään naiseen, vaikka sydän olisi puhdasta kultaa.



Toinen esimerkki. Jos Valtteri olisi menestyvä pelinkehittäjä joka asuu ullakkohuoneistossa stadin paraatipaikalla, hän saisi naisen.



Kolmas esimerkki. Jos Valtteri näyttäisi kalsarimallilta, sama lopputulos.



Valtterin on ymmärrettävä, että naiset arvostavat seksuaalisesti ulkonäköä, resursseja, ja miehen kykyä voittaa muut kilpailussa. Sen jälk

Hupaisaa, että ihan yhtä naiseton ukko kuin Valtteri on, tässä jaksaa jauhaa moista kakkaa. Molemmilla se vika on päässä, ei naisissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun miehellä menee huonosti karkaa tänne akkalauma haukkumaan häntä kaikin tavoin. Joo, ei hän ole mikään elvis, mutta ihan kunnollisen oloinen ujopoika. Eikös hän päässyt ammattikorkeaankin ja opiskellutkin jonkin aikaa? Ei siis kuitenkaan aivan taukki.

Hän kertoo vaan omasta tilanteestaan ja toiveistaan, ei vaadi, tai syyllistä ketään. Mutta palstanainen on "kokenut", että häntä syytetään tilanteesta. Se on outoa, muttei ainutkertaista.

Nuori mies on selvästi masentunut!

Syyllinen on aina mies. Vika vaan on hakusessa ja pian löytyykin. Masennukseensakin mies on syyllinen.

Ja neuvoksi: "Ryhdistäydy, hae apua, reipastu, ei me sua kotoa haeta ja oletkin vielä tyhmä!"

Hei, ei ne miehetkään minua kotoa hae (paitsi toki tulisivat hyväksikäyttämään).

t. Masentunut nainen

Vierailija kirjoitti:

Kun miehellä menee huonosti karkaa tänne akkalauma haukkumaan häntä kaikin tavoin. Joo, ei hän ole mikään elvis, mutta ihan kunnollisen oloinen ujopoika. Eikös hän päässyt ammattikorkeaankin ja opiskellutkin jonkin aikaa? Ei siis kuitenkaan aivan taukki.

Hän kertoo vaan omasta tilanteestaan ja toiveistaan, ei vaadi, tai syyllistä ketään. Mutta palstanainen on "kokenut", että häntä syytetään tilanteesta. Se on outoa, muttei ainutkertaista.

Nuori mies on selvästi masentunut!

Ja täällä on todettu, että ensin ne omat ongelmat hoitoon ja kuntoon, sitten voi siitä neitsyydestäänkin joskus mahdollisesti "päästä" ja "saada" vaimon ja lapsia... Kun ylipäänsä jaksaa näistä pitää huolta ja uskaltaa osallistua sosiaaliseen elämään.

Vierailija kirjoitti:

Huokaus. Mä olen tällä hetkellä parisuhteessa tämmöisen "Valtterin"kanssa, enkä kyllä voi suositella kellekään. Tosin siinä mielessä tämä mun parempi, että hänellä on korkea koulutus ja työ yliopistolla opetus- ja tutkimustehtävissä. Mutta muuten kaikki samaa:  asui vanhojen vanhempiensa luona kun tavattiin, ei pessyt edes pyykkejä itse kun äiti hoisi, ei käynyt ikinä missään paitsi töissä ja oli diagnostoitu sosiaalisten tilanteiden fobia, masennus ja ahdistus. Syö lääkkeitä masennukseen ja ahdistukseen, mutta ei ne mitenkään poista silti kokonaan ainakaan näitä ominaisuuksia.

Mä olen nyt 2 vuoden yhdessä asumisen jälkeen ihan loppuun asti väsynyt miehen saamattomuuteen, passiivisuuteen ja myös, inhottaa kyllä sanoa koska kyseessä on sairaus eikä sille mitään voi, masennukseen. Juuri oltiin kesälomilla, ja jos minä en olisi miettinyt kaikkea ja varannut kaikkea, jopa ajanut autolla kohteisiin koska mies istuu mieluummin

Pakko kommentoida tähän, että tutun kuuloista. Itse jätin tällaisen tapauksen 15 vuotta sitten ja mies kantaa yhä mulle kaunaa. Ja on nihilistinen, masentunut naistenvihaaja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehdessä avautuminen vain pahentaa tilannetta. Ei tuo itsesäälissä rypeminen vetoa kehenkään. 

Toki en itsekään näe maksumuurin taakse, mutta ainakin tuo alku oli hyvin itsekeskeistä. Ihan kuin koko elämä olisi pilalla sen vuoksi, että kumppania ei ole löytynyt. 

Ensin pitää saada se oma elämä kuntoon niin että viihtyy siinä ja on onnellinen. Kun perusasiat on kunnossa, niin helpommin löytyy siihen rinnalle joku toinen jakamaan sitä onnea.

Niinpä. Jos ei osaa olla onnellinen itsekseen, mitä sellaisella ihmisellä on annettavaa toiselle? Ei yhtään mitään. 

Parisuhteen ideana on muutenkin antaminen, ei ottaminen. Parisuhde onnistuu parhaiten jos kummallakin on "kuppi" niin täysi, että se valuu yli, eli sitä onnea on jaettavaksi saakka oikein kukkuramitoin. 

Kun lähtökohta on tuo, parisuhde kyllä kestää kaikkein iso

Ihan sivumennen sanoen, on olemassa epätyypillinen masennus, jossa ihminen kyllä kohenee ihan itsekseen ollessaan seurassa/ parisuhteessa ilman että toisen pitäisi olla terapeutti.Tuohon sairauteen ei kuulu muutenkaan depressiivisyys. Sairastan tätä itse. Olen erittäin terve seurassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun miehellä menee huonosti karkaa tänne akkalauma haukkumaan häntä kaikin tavoin. Joo, ei hän ole mikään elvis, mutta ihan kunnollisen oloinen ujopoika. Eikös hän päässyt ammattikorkeaankin ja opiskellutkin jonkin aikaa? Ei siis kuitenkaan aivan taukki.

Hän kertoo vaan omasta tilanteestaan ja toiveistaan, ei vaadi, tai syyllistä ketään. Mutta palstanainen on "kokenut", että häntä syytetään tilanteesta. Se on outoa, muttei ainutkertaista.

Nuori mies on selvästi masentunut!

Ja täällä on todettu, että ensin ne omat ongelmat hoitoon ja kuntoon, sitten voi siitä neitsyydestäänkin joskus mahdollisesti "päästä" ja "saada" vaimon ja lapsia... Kun ylipäänsä jaksaa näistä pitää huolta ja uskaltaa osallistua sosiaaliseen elämään.

Juuri näin! Mies, ryhdistäydy, niin ehkä saat jonkun naisen.

"Sen näkee tilastoistakin. Tilastokeskuksen mukaan miehen pariutumisen todennäköisyyttä nostaa suuret tulot, kun taas naisen pariutumisen todennäköisyyttä ne laskevat. Pienituloisista naiset pariutuvat huomattavasti miehiä todennäköisemmin."

Olisi mukava nähdä myös lukuja eli sitä kuinka suuria nuo vaikutukset ovat ja asialla millä on suurin vaikutus.

On melkoinen ero että laskeeko korkeat tulot naisen pariutumisen todennäköisyyttä vaikkapa kaksi prosenttia vai neljäkymmentä prosenttia.