Veriseulassa kiinni jääneet?

Tässäkin asiassa olemme eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen. Joissakin kunnissa yli 35-vuotiaat saavat suoraan lapsivesitutkimuksen ja siis tuo ikäraja vaihtelee kunnittain välillä 35-40... Tuolla niskaturvotuksella ei liene väliä mitä se on jos se on rajojen sisällä ja rajoihinhan vaikuttaa viikot ja sikiön koko. Itse jäin kiinni (33v.) toisen kolmanneksen seerumiseulassa eli siinä jossa ei huomioida niskaturvotusta ja jäin kiinni kuulemma " helposti" ikäni vuoksi eli istukkahormonin taso oli koholla vaikkakin juuri normaalin rajoissa. Menin lapsivesipunktioon ja koin tuskaiset 2,5 viikkoa tuloksia odotellessa, mutta tulokset olivat ok. Yksityisellä punktio maksaa lähes 1000e...



Tässä tietoa seuloista:

http://www.yhtyneetlaboratoriot.fi/kasikirja/?file=content_exec&id=147&…



Parin vuoden päästä pitäisi koko maassa olla vissiin sama käytäntö tai ainakin se että kaikki saisivat pari ultraa joista toinen olisi rakenneultra ja ilmeisesti valitaan kaikille myös jokin yhteinen seula. Luulen, että seulaksi valitaan juuri tuo nt-ultra+verikoe+ikä koska se on ilmeisesti tarkin yhdistelmä.

Marillion: Sanotaanko näin, että minulla on onni asua kunnassa, joka tarjoaa odottaville äideille kaiken mahdollisen.

Täällä esim. paljon puhuttu veriseula, joka on tulossa " pakolliseksi" vasta parin vuoden viiveellä koko Suomeen, on täällä ollut käytössä jo hyvän aikaa.



Ja muistaakseni laitoin ihan ensimmäiseen viestiin, että tosiaan oma lukuni np-ultran + veriseula oli 1/90, kun sen ikäiselläni pitäisi olla 1/700 ja riskiraja on 1/250, jonka ali jäävät pääsevät automaattisesti jatkotutkimuksiin, jos niin haluavat.



Eli minun ei tarvinnut tehdä asian eteen muuta kuin päättää, että mennäänkö jatkotutkimuksiin vai ei.



Ja oliko Marika?, voi vitsi, kaksi kertaa punktioon.... Auts. Toivottavasti saatte iloisia uutisia pian, kunhan poikanne (Eiks se ollu poika?) malttaa luopua ilmeisen mukavasta yksiöstään!



Kaihoisa: Niinpä niin.... Edelleen mielipide asioita,joihin vaikuttaa niin moni asia mitä ei täällä ilmi tuoda, että edelleenkin aivan turhaa sanoa, ettet ymmärrä hössötystä " pelkän" downin takia.

( Olikohan hössötys se sana jota käytit....)



Täydellisessä maailmassa kaikillahan asiat olisivat hyvin, mutta kun me emme valitettavasti elä täydellisessä maailmassa, saatikka kun kukaan ei ole ihmisenä täydellinen ja kaikilla on oikeus tehdä omat ratkaisunsa koskien omaa sekä lastensa tulevaisuutta ajatellen.



Terveisin Helga & Maris

Ja sinä Helga et päätä minun sanomisiani. Ihan kaikessa ystävyydessä. Ei tämä maailma tosiaan täydellinen ole, eikä tule täydelliseksi vaikka kaikki " epätäydellinen" seulottaisiinkin.

Plankton:

Missäs se noin paljon maksaa? Me kävimme yksityisellä lapsivesitutkimuksessa ja kelan korvauksen jälkeen maksettavaa jäin noin 500euroa.



Tibi79

Joo, sorry lapsivesipunktion hintatieto, se siis maksaa 900-1000 euroa paikasta riippuen, mutta tosiaan KELA-korvauksen jälkeen maksettavaa jää tuo 500-550 euroa. Mielestäni siinä on erittäin tärkeää että sen tekisi kokenut lääkäri, joten jos menee yksityiselle, niin kannattanee varmistaa, että sen suorittava lääkäri tekee niitä myös julkisella puolella (jossa niitä tehdään paljon) tai on tehnyt niitä kauan yksityisellä.

Olen 37-vuotias, kotoisin pääkaupunkiseudulta. Täälläpäin saa odottaja automaattisesti np-ultran sekä rakenneultran, mutta yksityisesti kävin myös tässä välissä toisen kolmanneksen veriseulassa. 39-vuotiaasta alkaen saisi myös näitä keskustelunaiheena olevia lisätutkimuksia julkiselta puolelta.



Minä päinvastoin ymmärsin, että toisen kolmanneksen veriseulassa otettiin huomioon myös np-ultran tulos! Miten sitten lie?

Oma tulokseni oli normaali (en tiedä sen tarkemmin vielä), joten omalla kohdallani en edes enää mieti lapsivesitutkimukseen menoa.

Katso linkkiä jonka laitoin aikaisemmin, se selvittää seulat hyvin.



Alkuraskauden seula:

nt-ultra (+ikä) tai

nt-ultra + ikä + veriseula



Keskiraskauden seerumiseula:

verikoe



Keskiraskauden muu seula:

rakenneultra



Eli keskiraskauden seerumiseulaan ei katsota nt-ultraa. Olin käynyt siinä ja se oli ok (0,9mm viikolla 11+) ja se merkittiin kyllä papereihin, muttei huomioitu riskilukua määritettäessä.



Jos olet 37-vuotias ja kävit seerumiseulassa etkä seuloutunut jatkotutkimuksiin (eli riski pienempi kuin 1:250), niin silloin kaikki noi verijuttusi ovat mitä ilmeisimmin täysin kohdallaan. Tämä seerumiseula seuloo hyvin " vanhoja" , koska siinä kärähtää helposti jo iän perusteella.

Olin jo alkuraskauden ultran jälkeen varannut np-ultran..senkin yksityiselle (meillä sitä ei tarjota kunnalliselta puolelta). Vaikka kävin jo torstaina np-ultran perinnöllisyysklinikalla, halusin pitää kiinni varaamastani ajasta ja toivoin, että tämä yksityispuolen lääkäri ehtisi asiasta keskustella enemmän. Minä kun jäin siinä seerumiseulassa kiinni ja huolestuin. Minulle teki perinnöllisyysklinikalla Tekay np-ultran ja luotin tietysti hänen ammattitaitoon, mutta olo oli kuin liukuhihnalla...heillä oli kova kiire eikä hänen kanssaan juuri ehtinyt keskustella asiasta sen enempää. Np-turvotus oli normaali ja yhdistetty riskiluku jäi alle vaaditun raja-arvon, en enää kuulunutkaan riskiryhmään enkä siis päässyt jatkotutkimuksiin.

Onneksi kävin siellä yksityisellä tänään, sillä lääkäri tuntui ymmärtävän tilanteeni täysin. Np-turvotus oli sama ja lääkäri kävi vauvan rakenteen erittäin huolella läpi. Mikään ei viittaa poikkeavuuksiin, vauva liikkui hyvin (siellä se vilkutteli äidille) ja kaiken pitäisi olla ultran perusteella kunnossa. Seerumiseulan ja np-ultran yhdistetty luotettavuus on 85% Olen kuitenkin nyt rauhallisemmalla mielellä. Jään nyt miettimään, kannattaako ottaa riskiä ja lähteä minun tapauksessani lapsivesipunktioon yksityiselle.



Helga: sorry, en enää muistanut tuota sinun riskilukua, jäin vaan ihmettelemään kuinka pääsit jatkoon kun np oli ok ja veriseula hälyytti.



Tsemppiä kaikille tulosten odotteluun, pidän peukkuja ja jään seuraamaan keskustelua!



Lämpimin ajatuksin marillion ja kayleigh 12+5

Siis voi elämä, kuinka Kaihoisa haluat väen vängällä kinata ja kiukutella asioista.

Ensinnäkin alat kiukutella, että minä en saa määrätä sinun sanomisiani,mitä muuten en ole tehnytkään. Olen vain pyytänyt, että pysyttäisiin aidassa, eikä aidan seipäässä.



Ja siksi toisekseen viimeisin kommenttisi, joka antaa ymmärtää, että epätäydellisyys on yhtä kuin vammaisuus, on todella säälittävä.

Ja vielä säälittävämmäksi asian tekee se, että sen " sanoo" ihminen, joka puolustaa kaikenlaisten ihmisten syntymistä.

Näinkö todella parannat maailmaa? Luokittelemalla ihmisiä lokeroihin?



Huom. Muistuttaisin, että missään vaiheessa en ole sanonut, enkä tietääkseni en ole antanut ymmärtää, että epätäydelliset ihmiset/maailma tarkoittavat sairaita/erilaisia ihmisiä.



En tiedä mitkä ovat oikeasti motiivisi, kommentoida tätä ketjua, mutta vihjaileva tyylisi kyllä aika vahvasti kertoo yhtä sun toista.



Marillion: Ei se mitään vaikka lukuni vilistikin silmiesi ohi huomaamatta. =)

Mukavaa, että nyt pääset nauttimaan raskaudesta täysin rinnoin, onnea odotukseen!



Sydämmellisin terveisin Helga & Maris, edelleen odotellen postimiestä.

Itse en ole käynyt veriseulassa koska täällä sitä ei kunta tarjoa ja en ole osannut sellaista pyytää. Eli sinänsä en asiasta tiedä, enkä osaa kommentoida. Halusin vain kertoa että täällä eletään hengessä mukana ja toivotaan teille kaikille hyviä uutisia =)



Yleensä en tämäntapaisia ketjuja edes avaa, mutta jostain syystä olen jäänyt koukkuun odottamaan ja toivomaan että saatte hyviä uutisia. Itse " jäin kiinni" tai jouduin/pääsin jatkotutkimuksiin rakenneulrassa. Itse sain onneksi hyviä uutisia. Kuitenkin se pysäytti miettimään ja edelleen on pieni epävarmuus ja pelko takaraivossa. Uskon ja toivon kuitenkin että minun vauvani on terve ja sydämestäni toivon että muidenkin on. Ja jostain syystä helga76 olen ihan varma että sinun vauvallasi on kaikki hyvin.

Välillä annan itsellenikin luvan uskoa kaiken olevan hyvin, mutta tällä viikolla tulosten lähestyessä, alkaa epätietoisuus vallata. Tsempitykset tulevat tarpeeseen, kiitos toistamiseen niistä.

tuloksia odottaville. Edellisestä raskaudesta muistan miten se aika matoi hitaasti kun istukkabiopsian tuloksia odottelin.

Meillä kunta ei tarjoa nt-ultraa eikä sitä veriseulaa jonka siihen voisi yhdistää eikä tarjoa rakenneultraakaan ... Joten kävin yksityisellä nt-ultrassa, mutta en silloin tiennyt koko verikokeesta mitään joten se jäi väliin, olisin mennyt siihenkin yksityiselle jos olisin siitä tiennyt. Kuntani tarjoaa sitten tämän keskiraskauden seerumiseulan ja menin siihen sen kummenpia ajattelematta. Kun jäin siinä kiinni, niin tuntui että maailma kaatui niskaan. En voinut jättää punktiota väliin koska muuten olisin panikoinut koko raskauden, nyt panikoin sitten sen 2,5 viikkoa jonka odotin tuloksia. Sen jälkeen kuntani tarjosi minulle ultran jossa katsottiin hiukan rakenteita vaikkei se rakenneultra ollutkaan vaan ainoastaan sellainen jossa katsottiin pikaisesti että punktion jälkeen kaikki on ok. Olin aikaisemmin ajatellut meneväni 4d-ultraan ja vaikka mihinkä, mutta sitten en enää uskaltanutkaan mennä mihinkään... Olin hiljan synnytystapa-arviossa itsestäni johtuvista syistä ja siinäkin pelkäsin lähinnä sitä ultraa, että JOS siellä havaitaankin jotain jne. Kaikki oli onneksi ok ja vauva voi syntyä nyt päivänä/viikkona minä hyvänsä.



Pointtini on se, että seuloista pitäisi kaikille raskaanaoleville antaa paljon enemmän tietoa... Jos tulen vielä raskaaksi niin menen varmaan tuohon nt-ultra+ikä+verikoe seulaan ja sitten jos uskallan niin vielä rakenneultraan... Jotenkin jäi vaan vähän pelko päälle koko touhusta ja välillä olenkin sitä mieltä, että seuraavassa raskaudessa kierrän kaukaa kaikki seulat ja taas välillä olen sitä mieltä että tottakai menen kärähtämään seerumiseulaan ja sitten menen punktioon ja kaikki sujuu hyvin niin kuin nytkin ... vaikeaa tämä on, ainakin kun on aikaa miettiä liikaakin näitä juttuja.

Ensin ajattelin, että pysyn hiljaa, mutta pakko sanoa jotain...



Itse jäin seerumiseulassa " kiinni" -05 ja suhdeluku oli 1:60 (kohonnut down-riski). Pitkien pohdintojen jälkeen päätimme osallistua lapsivesipunktioon, jotta saisimme edes vähän tietoa tulevasta. Punktio oli täysin kivuton ja kaikki meni hyvin. Me ainakin saimme erittäin hyvin tietoa tulosten luotettavuudesta ym. Ei jäänyt yhtään sellaista käsitystä, että tutkimus takaisi meille terveen lapsen. Jokainen odottava äiti tietää, että mikään maailmassa ei takaa tervettä lasta.



Kaihoisalta ( meniköhän nimimerkki oikein) haluaisin kysyä, että oletko koskaan itse kokenut tälläistä tilannetta? Oletko koskaan kuullut, että jotain saattaa olla pielessä?. Sitä on niin helppo puhua oletuksia, mutta ajatukset saattavat muuttua hetkessä, kun tilanne osuu omalle kohdalle. Eikä siinä kauheasti lohduta sekään, että on työskennellyt keh.vammaisten kanssa (nimim. kokemusta on). Sanoisin, että kukaan ei osaa ajatella/kuvitella sitä tunnetta, kun saa kirjeen / puhelinsoiton, että jotain saattaa olla pielessä, vaikka olisit kuinka miettinyt tilannetta aiemmin. Sillä hetkellä maailma vaan romahtaa ja tilalle tulee aivan hirvittävä huoli. Kaiken tuon huolen ja paniikin keskellä pitää tehdä hyvin nopeita päätöksiä.



No, meille kävi hyvin...



Lämpimiä ajatuksia kaikille tässä " liemessä" keitetyille. Toivon sydämeni pohjasta, että saatte kaikki hyviä uutisia.

Kiitos sukkahukalle erinomaisesta kirjoituksesta!



Ajattelin ensin, etten lähde tähän osaa keskustelusta mukaan ollenkaan. Eihän ihmisiä voi jakaa lokeroihin niin kuin nim. kaihoisa tuntuu ajattelevan meidän seulontoihin osallistuvien tekevän. Tuskin kukaan ajattelee, että jotenkin " seulomalla" annettaisiin vain " terveille" mahdollisuus elämään.



Uskon, että jos tulossa on vammainen lapsi, on siitä hyvä vanhempien tietää etukäteen ja varautua asiaan esim. hankkimalla tietoa. Synnytyssalissa erillaisuuden huomaaminen on varmasti kova shokki ja sen asian hyväksyminen vie aikansa. Itse ajattelen myös, että seulonnassa selviää lapsen mahdolliset ongelmat ajoissa ja niihin voidaan varautua tilanteen tarvitsemalla tavalla. Esim. keväällä ollessani synnärillä, oli huoneessani nuori äiti, joka tuli synnyttämään lasta, jonka vatsanpeitteet eivät olleetkaan kiinni. Sairaalassa valmistauduttiin synnytykseen ja tiedettiin etukäteen, mitä operointeja oli edessä. Vauvalla ei ollut hätää ja toivon, että kaikki sujui hyvin. (minä kun kotiuduin ennemmin)



Entäs jos tiedetään etukäteen, että lapsella on esim. niin vakava sydänvika, ettei hän elä synnytyksen jälkeen kuin muutaman hetken? Eikö silloin ole parempi keskeyttää raskaus, kuin antaa sen mennä loppuun asti, jolloin lapsi kuolee joko kohtuun tai välittömästi synnytyksen jälkeen. Ystäväni synnytti sydänsairaan lapsen rv 20 ja jotain ja lapsi kuoli hänen syliinsä.



Kuinka joku voi sanoa, että seulonnat ovat väärin??? Mielestäni niistä on paljon hyötyä, saamme arvokasta tietoa. Kunhan vaan saadaan tasa-arvoiseen asemaan meidät kaikki odottajat eri puolella Suomea ja löydetään se paras mahdollinen seulontatekniikka. Toki seulontoihin osallistuvat joutuvat varautumaan odottamisen ilon muuttuvan kovin toisenlaiseksi. Onneksi kuitenkin näistä hälytyksistä suuri osa on turhia, mutta varmasti se heittää varjonsa loppuraskauteen.



Tietysti ymmärrän, että on ihmisiä, jotka ajattelevat ottavansa vastaan sen mitä saavat... Arvostan sitäkin näkökulmaa. Lapsi on aina lahja.



Muistan aina kuinka avuton olin, kun esikoinen kopsautti otsansa vuoden ikäisenä sängyn reunaan. Verta tuli valtavasti. Isä lähti lasta viemään tikattavaksi päivystykseen ja kun lasta operoitiin, oli isä pyörtyä. Jälkeenpäin tapahtunutta naurettiin ja mieskin tuumasi, ettei hän ikinä olisi uskonut, että hänelle voi käydä niin. Mutta tilanne on niin erilainen, kun kyseessä on oma lapsi. Tunneside on valtava! Tämä haava parantui ja pojalla on komea arpi muistona reissusta.



Entäs sitten, kun katsoo vierestä omaa vammaista lastaan? Sitä tekisi kaikkensa oman lapsen puolesta ja silti olet siinä vieressä avuttomana. Tukea ja rakkautta voit antaa, elämän laatuunkin vaikuttaa, mutta erillaisuutta et voi parantaa. Kuka huolehtii rakkaastasi sitten, kun itse et enää kykene? Tämä kysymys kalvaa esim. tuttava perheemme down lapsen vanhempia.



Siksi kenenkään ei pitäisi puuttua toisten ratkaisuihin. Ei kenenkään! Meillä kaikilla on niin erillaiset voimavarat kestää ja kohdata asioita, elämäntilanteista puhumattakaan, ettei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua.



Lämpimin ajatuksin marillion

Mie tosiaan en eilen hädissäni huomannut,että teillähän on täällä aiheesta jo pitkät ja hyvät keskustelut.Eilen sain tosiaan soiton,että veriseulassa oli riskilukema 1/140 ja normaali olisi ollut 1/250.Olen kyllä ihan ymmälläni,kun odotin ensimmäistä lastani kuutisen vuotta sitten niin en silloin käynyt edes veriseulassa (np ei vielä ollutkaan). Nyt mua harmittaa ihan älyttömästi kun suostuin menemään veriseulaan-kätilö suorastaan pakotti. Ja eilen kun soitti niin heti kertoi jo varatusta ajasta lapsivesipunktioon-kysyin vain,että eihän siihen ole pakko mennä..Jotenkin tuntuu tosi raskaalta odottaa ensin toimenpidettä viikkoon 12 ja siitä sitten tuloksia pari viikkoa eteenpäin ja raskaushan on sitten jo tosi pitkällä-noin viikko 19!Esikoiselle ei olla edes kerrottu vielä vauvasta eikä lähipiirille,tuntuu vaan tosi pahalle..Ja jos todetaan paha sairaus niin miten se käytännössä se keskeyttäminen tapahtuu? Ymmärsinkö oikein,että synnyttämällä? Miten se vauva sitten " lopetetaan" ? Tuntuu niin rankalta..yhden keskeytyksen olen jo joutunut aiemmin tekemään minustä riippumattomista syistä (sairastuin vakavasti syöpään) ja toista en missään nimessä haluaisi tehdä). Edelleen puntaroin mennäkö kokeeseen ollenkaan vai onko se kuitenkin mielenrauhalle parempi mennä?

" Jotenkin tuntuu tosi raskaalta odottaa ensin toimenpidettä viikkoon 12 ja siitä sitten tuloksia pari viikkoa eteenpäin ja raskaushan on sitten jo tosi pitkällä-noin viikko 19!"



Siis viikolla 12 ei kyllä tehdä lapsivesipunktiota (istukkabiobsia kyllä). Eli lapsivettä on tarpeeksi vasta joskus viikolla 15-16 tuota lapsivesipunktiota varten ja siitä alkaa se odottelu 2-4 viikkoa.



Itse pohdin mieheni ja kätilön kanssa että menenkö punktioon kun kärähdin viikolla 16. Silloin kätilö sanoi, että mieti millainen ihminen olet, että jos et mene, niin murehditko asiaa koko loppuraskauden, joka on piiiitkä aika. Hän sanoi, että jos et ole murehtivaa sorttia, niin voit hyvin jättää punktion väliin ja odotella levollisin mielin. Mieheni ja minä kyllä tiesimme heti, että murehtisin koko loppuraskauden, joten menin punktioon ja murehdin sen vajaat 3 viikkoa. Se oli hirveää aikaa. Mietin silloin myös keskeytystä (en olisi siihen luultavasti kyennyt) ja se siis tapahtuu niin ettö sikiö kuolee (pitäisi ainakin, ei aina toimi) lääkkeen voimasta (lopettaa kai istukan toiminnan) ja sitten sikiö synnytetään kuolleena. Silloin kaikki kivunlievitykset on käytössä koska sikiöstä ei tarvitse välittää. Se kuulostaa ja on silti varmaan aika hirveää. Toisaalta joku on kirjoittanut, että ellei olisi keskeyttänyt, niin ei olisi nyt niin ihanaa tyttöä/poikaa olemassa eli jotkut ovat tulleet piankin uudelleen raskaaksi ja sitten kaikki on mennyt hyvin.

Kiitos Plankton! Kirjoitin huonosti,itse mietein siis kalenterviikkoja ja rv-viikkoja sekaisin-eli se lapsivesipunktio on kalenteriviikolla 12 (nyt menossa rv 13 ja sitten tulosten tultua olisin jo about rv 19. Sitä samaa minullekin sanottiin,että voitko elää sitten loppuraskauden itsesi kanssa-periaatteessa voisin,mutta mitäs sitten jos loppuraskaudesta alkaa pelottamaan ja harmittamaan ihan tosissaan...Kun ei tiedä mitä tekisin,todennäköisesti siihen punktioon menen,mutta mitä sitten jos tuleekin ikäviä uutisia..No,toivotaan,että kaikki menee hyvin =)

Ei vieläkään uutisia postimieheltä.... Huokaus... odottavan aika on pitkä kuin nälkävuosi...



Netta: Kiva, että löysit tän pinon, toivottavasti löysit jotain, joka helpotti päätöksen tekoa, olipa se mikä tahansa.



Plankton: Yksi asia, jota en ole uskaltanut ottaa selville, on juuri se synnytys.... En pysty edes kuvittelemaan sitä tilannetta, se tuntuu jotenkin niin kaukaiselta, vaikka se voisi tapahtua esim. ylihuomenna!



Tsemppiä muille tuloksia odottaville!!!!!!



Ja kiitos kaunis teille kaikille, jotka olette kokemuksianne jakaneet.



Odottavin terveisin Helga & maris rv 16+1/17+1

Minä ne kiukuttele. Huomaatko ollenkaan , että sinä itse kiukuttelet? Et varmaankaan huomaa. Susihukalle vastaan, että jos menee tutkimuksiin, on otettava huomioon se, että tulokset voivat olla hälyyttäviä. Eli ihan turha sitten valittaa miten kamalaa on odotella tuloksia. Kaikkihan on vapaaehtoista. En minä kiellä ketään menemään tutkimuksiin, ei minulla sellaiseen ole mitään valtuuksia. Se menee joka menee, mutta ihan turha sitten valittaa asioista, jotka itse on saanut aikaan. Voi miten onnellinen olen, että itse synnytin lapseni aikana jolloin ei moisista seuloista vielä ollut tietoakaan. Harvoinpa down sellainen vamma on, että se pitäisi tietää etukäteen. Tosi on se, että seulat on tehty nimenomaan downia etsimään ja nimenomaan sillä tarkoituksella, että mahdolliset downraskaudet voitaisiin keskeyttää. Höpöhöpö juttuja sellaiset, että noilla seuloilla ja sihdeillä lasten parasta ajateltaisiin.

Ja ihan oikeasti: Minä en menisi seuloihin vieläkään. Enkä myöskään vikisisi yhtään jälkeenpäin, jos saisin vammaisen lapsen. Omista päätöksistään aikuinen ihminen ottaa vastuun.