Lue keskustelun säännöt.
Olisitko itse halunnu mennä lapsena kahden kodin väliä?
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Oon sun kanssa muuten ihan samaa mieltä, mutten ymmärrä miksi samat asiat pitäisi olla molemmilla vanhemmilla? Meillä menee niin että esim mun luona on pleikka ja isän luona on tietokone jolla voi pelata. Mun luona on little Pet Shop lelut ja isän luona heppalelut. Mun luona on pääasiassa suurinosa askartelu tarvikkeista, mutta näitä löytyy isäntäkin ja jtn tusseja lapset siirtelee halutessaan ees taas asuntojen välillä. Mun lapset on ainakin sanonut, että on kiva kun voi leikkiä eri kodeissa eri asioita.
Meillä on hyvin samat säännöt molempien vanhempien luona, esim nukkumaanmenoajat, ruutuajat yms. Ne on yhdessä sovittu koko perheen kesken pöydän ääressä (lapset, eksä ja minä yhdessä). Mun mielestä tää on tärkeää. Mut silti muuten kodeissa tehdään erilaisia asioita.
Sen takia, koska jos toisella vanhemmalla on pleikka ja toisella ei mitään, niin tottakai se lapsi haluaa olla siellä, missä se pleikkari on. Teillä tuo toimii, koska osittain on samat asiat kummassakin kodissa, eli elektroniikkaa jolla pelata ja leluja joilla leikkiä, mutta kuvittele jos vaikka sulla ei olisi leluja taikka mitään millä pelata, niin ei se lapsi varmaan niin kovasti sun luoksesi haluaisi. Tai saattaisi kyllästyä, kun on oppinut tietokonepelien tuomaan dopamiiniin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin halunnut, että vanhemmat eroavat ja sen jälkeen olisin halunnut olla ainoastaan äitini luona. Isä oli vakavasti alkoholisoitunut vaikkakin työelämässä ja se oli ahdistavan pelottavaa. Eivät eronneet ja jonkinlaista traumaa kaikesta kotona tapahtuneesta kannan lopun elämääni mukanani.
Vierailija kirjoitti:
Sinulle 72/73 itsemurhatilastot linkin takana, lähde sanomalehti Kaleva. Opi ja häpeä tyhmyyttäsi.
https://www.kaleva.fi/itsemurhien-maara-jatkaa-vahenemistaan-tilanne-ed…Sodan jälkeen itsemurhia tekivät sodassa järkensä ja/tai raajansa, näkönsä menettäneet, käpykaartilaiset jne.
Tuo sun loppulause oli pelkkää valetta. Ja tuohan linkki osoittaa mun väittämäni todeksi.
Vierailija kirjoitti:
Sinulle 72/73 itsemurhatilastot linkin takana, lähde sanomalehti Kaleva. Opi ja häpeä tyhmyyttäsi.
https://www.kaleva.fi/itsemurhien-maara-jatkaa-vahenemistaan-tilanne-ed…Sodan jälkeen itsemurhia tekivät sodassa järkensä ja/tai raajansa, näkönsä menettäneet, käpykaartilaiset jne.
Juuri näin.t historian opettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei kukaan halua, eikä kukaan halua mennä siittäjän luokse muutenkaan, ellei äiti ole hylännyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle 72/73 itsemurhatilastot linkin takana, lähde sanomalehti Kaleva. Opi ja häpeä tyhmyyttäsi.
https://www.kaleva.fi/itsemurhien-maara-jatkaa-vahenemistaan-tilanne-ed…Sodan jälkeen itsemurhia tekivät sodassa järkensä ja/tai raajansa, näkönsä menettäneet, käpykaartilaiset jne.
Juuri näin.t historian opettaja
Virallisten tilastojen perusteella Suomessa tehtiin vuonna 1918 enemmän itsemurhia kuin koskaan aikaisemmin.
Siellä historian opettaja muka XD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon sun kanssa muuten ihan samaa mieltä, mutten ymmärrä miksi samat asiat pitäisi olla molemmilla vanhemmilla? Meillä menee niin että esim mun luona on pleikka ja isän luona on tietokone jolla voi pelata. Mun luona on little Pet Shop lelut ja isän luona heppalelut. Mun luona on pääasiassa suurinosa askartelu tarvikkeista, mutta näitä löytyy isäntäkin ja jtn tusseja lapset siirtelee halutessaan ees taas asuntojen välillä. Mun lapset on ainakin sanonut, että on kiva kun voi leikkiä eri kodeissa eri asioita.
Meillä on hyvin samat säännöt molempien vanhempien luona, esim nukkumaanmenoajat, ruutuajat yms. Ne on yhdessä sovittu koko perheen kesken pöydän ääressä (lapset, eksä ja minä yhdessä). Mun mielestä tää on tärkeää. Mut silti muuten kodeissa tehdään erilaisia asioita.
Sen takia, koska jos toisella vanhemmalla on pleikka ja toisella ei mitään, niin to
Niin eli lapsellisempi vanhempi on lapsen suosiossa. Mitäpä tuohon nyt sanoisi. Vastuullisten ja hyvien vanhempien kannattaisi alkaa jättämään heitteille näitä äitiyttä larppaavia ja lapsissa loisivia mieslapsia. Sitä voi sitten ihmetellä kun lapsista kasvaa miehen hoteissa kaikin puolin sairaita psykoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle 72/73 itsemurhatilastot linkin takana, lähde sanomalehti Kaleva. Opi ja häpeä tyhmyyttäsi.
https://www.kaleva.fi/itsemurhien-maara-jatkaa-vahenemistaan-tilanne-ed…Sodan jälkeen itsemurhia tekivät sodassa järkensä ja/tai raajansa, näkönsä menettäneet, käpykaartilaiset jne.
Juuri näin.t historian opettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin eli lapsellisempi vanhempi on lapsen suosiossa. Mitäpä tuohon nyt sanoisi. Vastuullisten ja hyvien vanhempien kannattaisi alkaa jättämään heitteille näitä äitiyttä larppaavia ja lapsissa loisivia mieslapsia. Sitä voi sitten ihmetellä kun lapsista kasvaa miehen hoteissa kaikin puolin sairaita psykoja
Nyt on vähän idioottimainen teksti sinulta. Millä tavall pleikan ja lelujen omistaminen ja tarjoaminen tekee vanhemmasta lapsellisemman? Tuohan tarkoittaa pelkästään sitä, että sillä vanhemmalla on enemmän varaa tarjota lapselle viihdykkeitä. Se ei tee millään tavalla vanhemmasta lapsellisempaa.
Ehkä nyt projosoit jollain tavalla omaa tilannettasi tai miesvihaasi tässä. Ei muuten kukaan jostain pleikan omistuksesta vedä tuollaisia johtopäätöksiä tyhjästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon sun kanssa muuten ihan samaa mieltä, mutten ymmärrä miksi samat asiat pitäisi olla molemmilla vanhemmilla? Meillä menee niin että esim mun luona on pleikka ja isän luona on tietokone jolla voi pelata. Mun luona on little Pet Shop lelut ja isän luona heppalelut. Mun luona on pääasiassa suurinosa askartelu tarvikkeista, mutta näitä löytyy isäntäkin ja jtn tusseja lapset siirtelee halutessaan ees taas asuntojen välillä. Mun lapset on ainakin sanonut, että on kiva kun voi leikkiä eri kodeissa eri asioita.
Meillä on hyvin samat säännöt molempien vanhempien luona, esim nukkumaanmenoajat, ruutuajat yms. Ne on yhdessä sovittu koko perheen kesken pöydän ääressä (lapset, eksä ja minä yhdessä). Mun mielestä tää on tärkeää. Mut silti muuten kodeissa tehdään erilaisia asioita.
Sen takia, koska jos toisella vanhemmalla on pleikka ja toisella ei mitään, niin to
No joo nyt ymmärrän vähän paremmin, kyllä lapsella aina jotakin tekemistä molempien luona pitää olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan. Tuolloin (80-luvulla) eroperheet ei kovin yleisiä olleetkaan, mutta parhaan kaverin vanhemmat erosi ja hän todellakin vihasi sitä ramppaamista. Välillä sai olla kotona, jossa oli ihan outoa koska vain toinen vanhemmista asui enää siellä ja välillä sitten piti mennä olemaan siellä toisen vanhemman uudessa kodissa. Se nimenomaan oli "olemista" vaikka hän sai sinne oman huoneen ja pystyi sieltäkin käymään koulussa jne.
Monesti hän haaveili sekä siitä että toinen vanhempi muuttaa vielä takaisin kuin siitäkin miten kivaa olisi, jos se toinen olisi muuttanut mökille. Tuo jälkimmäinen haave tosin näin aikuisena ajateltuna taisi sisältää sen ajatuksen, että siellä mökillä oli kivaa molempien vanhempien kanssa.
Nykyään ei olla enää tekemissä juurikaan, mutta hän on liki ainoita joka ei ole eronnut ja muistan kun hän joskus parikymppisenä sanoikin haluavansa just sellaisen kumppanin jolla on tuo sama omakohtainen kokemus kuinka inhottavaa se kahden kodin väliä ramppaaminen oli.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Tuolloin (80-luvulla) eroperheet ei kovin yleisiä olleetkaan, mutta parhaan kaverin vanhemmat erosi ja hän todellakin vihasi sitä ramppaamista. Välillä sai olla kotona, jossa oli ihan outoa koska vain toinen vanhemmista asui enää siellä ja välillä sitten piti mennä olemaan siellä toisen vanhemman uudessa kodissa. Se nimenomaan oli "olemista" vaikka hän sai sinne oman huoneen ja pystyi sieltäkin käymään koulussa jne.
Monesti hän haaveili sekä siitä että toinen vanhempi muuttaa vielä takaisin kuin siitäkin miten kivaa olisi, jos se toinen olisi muuttanut mökille. Tuo jälkimmäinen haave tosin näin aikuisena ajateltuna taisi sisältää sen ajatuksen, että siellä mökillä oli kivaa molempien vanhempien kanssa.
Nykyään ei olla enää tekemissä juurikaan, mutta hän on liki ainoita joka ei ole eronnut ja muistan kun hän joskus parikymppisenä sanoikin haluavansa just sellaisen kumppanin jolla on tuo sama omakohtainen ko
Itse olin taas kateellinen, kun kaveri aina kertoi siitä, miten hän saa kaikki synttärilahjat ja joululahjat ynnämuut lahjat aina tuplana. Jouluakin vietettiin kahdestaan. Ei koskaan valittanut ainakaan minulle tilanteestaan. Kummatkin vanhemmat oli hyvätuloisia, niin se varmaan vaikutti asiaan.
Itselleni taas oli yksi joulu ja joulu- sekä synttärilahja samassa. Joulut meni usein katsellessa, kun isä ryyppää ja äiti valittaa. Kerran sukulaiskoira puraisi toista sukulaista jouluna niiden ryypätessä niin paljon, että verta oli kaikkialla ja ambulanssi piti soittaa.
Kyllä mä yhä mielummin olisin sen kaverin eroperheessä kuin omassa "ydinperheessäni" kasvamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ero näyttäyytyy monelle lapselle pahoinvointia lisäävänä asiana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Tuolloin (80-luvulla) eroperheet ei kovin yleisiä olleetkaan, mutta parhaan kaverin vanhemmat erosi ja hän todellakin vihasi sitä ramppaamista. Välillä sai olla kotona, jossa oli ihan outoa koska vain toinen vanhemmista asui enää siellä ja välillä sitten piti mennä olemaan siellä toisen vanhemman uudessa kodissa. Se nimenomaan oli "olemista" vaikka hän sai sinne oman huoneen ja pystyi sieltäkin käymään koulussa jne.
Monesti hän haaveili sekä siitä että toinen vanhempi muuttaa vielä takaisin kuin siitäkin miten kivaa olisi, jos se toinen olisi muuttanut mökille. Tuo jälkimmäinen haave tosin näin aikuisena ajateltuna taisi sisältää sen ajatuksen, että siellä mökillä oli kivaa molempien vanhempien kanssa.
Nykyään ei olla enää tekemissä juurikaan, mutta hän on liki ainoita joka ei ole eronnut ja muistan kun hän joskus parikymppisenä sanoikin haluavansa just s
Joulu tuplana? En muista tuollaista. Sen muistan, että joka joulu tunsin syyllisyyttä siitä, että vastuullani oli valita kumpi vanhempi on tärkeämpi ja kumman jätä yksin jouluksi. Vihasin koko joulua ja nykyään lähdenkin aina ulkomaille jouluksi, sellaiseen maahan missä joululla ei ole mitään merkitystä (esim. Thaimaa ja Japani).
Ei avioeroista seuraa kuin ihmisriekaleita. Onkin hyvä, että syntyvyys on laskussa ja ihmiset eivät enää vain ulkoisten paineiden takia lisäänny täysin sopimattomien kumppaneiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ero näyttäyytyy monelle lapselle pahoinvointia lisäävänä asiana.
Ainoastaan, jos vanhemmat riitelevät eron aikana eivätkä ota lapsiaan huomioon. Mutta yhdessä pysyminen aiheuttaa samaa pahoinvointia jos on sitä riitelyä.
Eihän meillä muuten olisi niin paljon pahoinvoivia ydinperheessä eläviä lapsia myös.
Vierailija kirjoitti:
Joulu tuplana? En muista tuollaista. Sen muistan, että joka joulu tunsin syyllisyyttä siitä, että vastuullani oli valita kumpi vanhempi on tärkeämpi ja kumman jätä yksin jouluksi. Vihasin koko joulua ja nykyään lähdenkin aina ulkomaille jouluksi, sellaiseen maahan missä joululla ei ole mitään merkitystä (esim. Thaimaa ja Japani).
Ei avioeroista seuraa kuin ihmisriekaleita. Onkin hyvä, että syntyvyys on laskussa ja ihmiset eivät enää vain ulkoisten paineiden takia lisäänny täysin sopimattomien kumppaneiden kanssa.
Jaa, en muista että heillä oli koskaan tuollaista valitsemista. Sun vanhemmat on olleet aikamoisia typeryksiä. Kaveri aina meni 24 sille yhdelle vanhemmalle ja sitten 25 päivä toiselle. Asuivat kyllä ihan samassa kaupungissa, niin ei matkaa ollut paljoa.
Mun suvussa on muutama eronnut ja heidän lapset voi hyvin. Johtuu varmaan siitä, etteivät ole sinun kaltaisiasi vanhempia jotka vierittävät vanhempien vastuun lapsien harteille. Ymmärrä se ero, että kaikki vanhemmat eivät ole yhtä huonoja vanhempia kuin sinun erotilanteessa.
Myös jos kummatkin vanhempasi viettivät joulut yksin, niin mikä ongelma oli heidän viettää joulua yhdessä vaikka erossa olivat? Kuulostaa vähän oudolta.
Vierailija kirjoitti:
Ero näyttäyytyy monelle lapselle pahoinvointia lisäävänä asiana.
En ymmärrä, miten bonusihmiset lapsen elämässä voisivat olla huono juttu.
En olisi. Olin tyytyväinen että vanhempani elivät kämppiksinä ja ennen sitä kulissiavioliitossa, vaikka aloittivatkin molemmat uudet parisuhteet suhteellisen nopeasti. Saatiin siskon kanssa pitää yksi oma koti, vaikka jonkun mielestä ehkä oltaisiin voitu saada vinoutunut käsitys parisuhteesta.
Myös uusperhe-elämää koettiin lomareissuilla mutta sama koti pysyi koko lapsuuden ja teinivuodet.
Meillä olo hyvä järjestely. Asuttiin äidin luona ja käytiin kolmesti viikossa isän luona. Näki molempia mutta oli selkeä koti jossa oma huone.