IL: Ulkonäölliset tekijät eivät kohdallani riitä parinmuodostukseen Laura, 32, ei ole koskaan seurustellut tai suudellut
http://www.iltalehti.fi/suhteet/a/416f0787-f95c-477c-92be-7236fb528b08
Laura koki jo teini-iässä oivalluksen, kun pohti seurusteluasioita: hänen ei ole pakko pakottaa itseään parisuhdenormiin. Muut palot voivat ohjata hänen elämäänsä, esimerkiksi kirjallisuus ja filosofia.
Nyt tuntuu, että kumppani olisi vain kolmas pyörä minun ja Platonin välissä.
Laura esiintyy pelkällä etunimellään aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hän olisi mies, haukuttaisiin hänet alimpaan helvettiin, käskettäisiin ottamaan itseään niskasta kiinni ja lopettamaan valitus. Lisäksi juttu olisi tehty pelottelevaan sävyyn jota tuuditetaan hämyisillä mustavalkoisilla valokuvilla.
Jos ette usko, niin iltapäivälehdet tekevät jatkuvasti tuollaisia juttuja miehistä. Näin se sukupuoli vaikuttaa, nyt on ymmärtävä sävy ja pehmeää journalismia kun naisesta tehdään juttu.
Valittaako Laura?
Kyllä, jota et huomaa koska olet itse nainen.
Mutta kyllä monet vaatimattoman näköiset ihmiset sitten kuitenkin ovat parisuhteessa, näkeehän heitä kaduilla kaiken aikaa. Joten ei kumppanin löytäminen mahdotonta ole, vaikka olisi minkä näköinen.
Mä valitsin samantapaisen elämän, vaikka mua johonkin 35-vuotiaaksi asti miehet yritti vähän väliä. Siis ihan arjessakin lähestyttiin säännöllisesti, toki "catcallingia", mutta myös asiallisia lähestymisiä. Ainakaan mun kohdalla siis tuskin oli kyse siitä, että olin liian ruma parisuhteeseen ja nyt vaan yli-ikäisenä vanhanapiikana selittelen. Olisi siinä ollut paljon vaihtoehtoja mistä valita, hyvänkin näköisiä ja korkeasti koulutettuja ja ties mitä. Pari kertaa yritin seurustelua, totesin että ei ole mun juttu, mä olen onnellisempi yksin. Erakko luonne kai, enkä järin seksuaalinenkaan.
Ihmetyttää, että tänä päivänä sitä parisuhdetta niin vielä jotkut pitää ainoana oikeana elämäntapana, ja jotenkin pidetään automaattisesti onnettomana ja jopa masentuneena sinkkuelämää, joka on täynnä omia kiinnostuksenkohteita ja itselle mieleistä tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi epätoivoiselta selittelyltä ja siltä että luovuttamisesta käännetään positiivista, neiti kirjallisuusfilosofi ei osannut kirjoittaa Platon nimeä oikein, eikä toimittajakaan sitä bongannut vaan antoi haastateltavan nolata itsensä.
Vähän on omituista touhua taasen.
No mikä olisi parempi vaihtoehto? Masentua vakavasti? Kun kaikki nyt ei vaan pääse parisuhteisiin. Minäkin olin ikävuosina 20-30 hoikka ja treenattu mutta koska naama on aina muistuttanut lähinnä Timo Soinia (olen nainen..) niin ei toivoakaan siitä että miehiä kiinnostaisi. Etenkään kun kropassakin on kaikkia kauneusvirheitä, mitä treenikään ei poista (lyhyet jalat, pitkä selkä, ei erottuvaa vyötäröä jne)
No, minun näkökulmasta tuo nimenomaan on sitä va
Ihannointi? Luovuttaminen? Luovuttaako ihminen, jos on kyse asiasta, jota ei koskaan ole pitänyt tärkeänä tai tavoittelemisen arvoisena? Sisälukutaitoa, kiitos.
Sivusta. Monen on ehkä vaikeaa ymmärtää, että kaikille puoliso tai parisuhde ei ole kovin tärkeä tai lainkaan tärkeä asia jos se itselle taas on yksi tärkeimmistä asioista elämässä. Vähän sama juttu esimerkiksi lasten ja lemmikeiden kohdalla. Osa ei voisi kuvitella olevansa ilman ja osa taas haluaa olla nimenomaan ilman. Emme ole samasta muotista yhtään missään asiassa. (Itselläni on puoliso mutta vain koska löysin ns. sielunkumppanin, muussa tapauksessa olisin ollut mieluiten yksin. Joku toinen taas seurustelee elämänsä aikana useiden henkilöiden kanssa, eikä aseta rimaa äärimmäisen korkealle. Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.)
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää, että tänä päivänä sitä parisuhdetta niin vielä jotkut pitää ainoana oikeana elämäntapana, ja jotenkin pidetään automaattisesti onnettomana ja jopa masentuneena sinkkuelämää, joka on täynnä omia kiinnostuksenkohteita ja itselle mieleistä tekemistä.
...Mutta tällaista elämää elävä mies on syrjäytynyt luuseri jossa on automaattisesti jotain vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kyllä monet vaatimattoman näköiset ihmiset sitten kuitenkin ovat parisuhteessa, näkeehän heitä kaduilla kaiken aikaa. Joten ei kumppanin löytäminen mahdotonta ole, vaikka olisi minkä näköinen.
Ne vaatimattoman näköiset keski-ikäiset on menneet kimppaan nuorina ja nätteinä. Jos vaatimattoman näköinen viisikymppinen alkaa etsiä uutta kumppania, niin vaikeaa on.
Lisäksi jotkut ei ole nuorenakaan edes vaatimattoman näköisiä, vaan rumia.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kyllä monet vaatimattoman näköiset ihmiset sitten kuitenkin ovat parisuhteessa, näkeehän heitä kaduilla kaiken aikaa. Joten ei kumppanin löytäminen mahdotonta ole, vaikka olisi minkä näköinen.
Tämä. Mun eräs sukulainen löysi 42-vuotiaana, sairaalloisen ylipainoisena ja arkisen ja kulahtaneen näköisenä, elämänsä miehen. Mies on häntä hieman nuorempi, hoikka, korkeasti koulutettu, kivan näköinen ja fiksu. Ulkomaalainen kyllä, mutta ei kehitysmaasta vaan ihan eurooppalainen valkoinen. Eikä elättäjän tarpeessa, tienaa hyvin insinöörialalla. Ei se oikeasti aina siitä ulkonäöstä niin kiinni ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi epätoivoiselta selittelyltä ja siltä että luovuttamisesta käännetään positiivista, neiti kirjallisuusfilosofi ei osannut kirjoittaa Platon nimeä oikein, eikä toimittajakaan sitä bongannut vaan antoi haastateltavan nolata itsensä.
Vähän on omituista touhua taasen.
Luovuttaminenhan on kaikille se ainoa luonnollinen vaihtoehto tuossa tilanteessa. Uskomalla ei yhdestäkään tule kaunista/komeaa, mutta asiaa pystyy sietämään, jos kykenee antamaan periksi sen haaveen suhteen, että olisi kaunis/komea.
Ei ole, ei tarvi olla kaunis/komea, se on sun itse keksimä oikeutus että sun ei tarvi edes yrittää.
Mies-incelit on jauhanu samaa sontaa kohta vuosikymmenen.
Nekin lakkaa sen kun valehtelu lakkaa.
Ei kyse ole mistään tarpeesta, vaan halusta. Ja eihän sitä voi edes yrittää, sä voit olla laiha kuin viulunkieli tai lihaksikas kuin mikä, mutta naama on mitä on. Jostain Hjalliksesta ei tule komeaa, ihan sama minkälaisen kropan itselleen treenaisi.
Kyllähän näitä ikisinkkuja, molemmista sukupuolista on todella monta nykypäivänä. Parisuhde, perhe ei ole se tärkein asia maailmassa.
Ainakin tiktokista löytää monta "Lauraa", jotka puhuvat kuinka parisuhde ei kiinnosta ellei mies tai nainen ole sitten se täydellinen kumppani tai sitten parisuhde ei kiinnosta koska muut asiat menevät sen edelle niinkuin jutun Lauralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää, että tänä päivänä sitä parisuhdetta niin vielä jotkut pitää ainoana oikeana elämäntapana, ja jotenkin pidetään automaattisesti onnettomana ja jopa masentuneena sinkkuelämää, joka on täynnä omia kiinnostuksenkohteita ja itselle mieleistä tekemistä.
...Mutta tällaista elämää elävä mies on syrjäytynyt luuseri jossa on automaattisesti jotain vikaa.
Ei minusta ole. Tunnen useita sinkkumiehiä, keski-ikäisiä ja eläkeikää lähestyviäkin, jotka ovat oikein tyytyväisiä itsekseen elämiseen. Useimmat näistä on hyvin elämässään menestyviä miehiä, on tohtorinkoulutusta ja/tai hienoa uraa jne, ei mitään reppanoita. Ei tulisi mieleenkään ajatella, että heissä on jotain vikaa siksi, että he ovat itselleen tehneet valinnan, että parisuhde ei ole vaivansa arvoinen, ja että he keskittyvät elämässään muihin asioihin. Monet tosin on nuorempana olleet joissain seurustelusuhteissa, joku naimisissakin, mutta sittemmin todenneet, että ei kiitos enää.
Tuo otsikko on kyllä melko erikoinen, kun vähän lueskelee, että mitä se Laura sitten siellä kertoilee.
Vierailija kirjoitti:
Nainen ei halua parisuhdetta. Hänellä ei ole parisuhdetta. Miksi asia on palstalaisille ongelma?
Koska nainen ei ole nainen ellei hän halua parisuhdetta -hinnalla millä hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kyllä monet vaatimattoman näköiset ihmiset sitten kuitenkin ovat parisuhteessa, näkeehän heitä kaduilla kaiken aikaa. Joten ei kumppanin löytäminen mahdotonta ole, vaikka olisi minkä näköinen.
Tämä. Mun eräs sukulainen löysi 42-vuotiaana, sairaalloisen ylipainoisena ja arkisen ja kulahtaneen näköisenä, elämänsä miehen. Mies on häntä hieman nuorempi, hoikka, korkeasti koulutettu, kivan näköinen ja fiksu. Ulkomaalainen kyllä, mutta ei kehitysmaasta vaan ihan eurooppalainen valkoinen. Eikä elättäjän tarpeessa, tienaa hyvin insinöörialalla. Ei se oikeasti aina siitä ulkonäöstä niin kiinni ole.
Ylipainoisillakin voi olla kauniit kasvot ja esim pitkät sääret. Ei rumuus ole ylipainosta kiinni vaan luustosta: onko lyhyet persjalat, olematon leuka, paljon epäsymmetriaa kasvoissa jne.
Kuulostaa kivalta ja fiksulta tylleröltä tuo Laura!
Vierailija kirjoitti:
Mutta kyllä monet vaatimattoman näköiset ihmiset sitten kuitenkin ovat parisuhteessa, näkeehän heitä kaduilla kaiken aikaa. Joten ei kumppanin löytäminen mahdotonta ole, vaikka olisi minkä näköinen.
Vaatimattoman näköinen ei minusta ole synonyymi rumalle. Useimmiten sellaiset oikeasti rumat liikkuvat ihmisten ilmoilla mahdollisimman vähän.
En ymmärrä koko jutun pointtia. Laura ei halua parisuhdetta, Laura ei etsi parisuhdetta eikä Lauralla ole parisuhdetta. Kukaan ei myöskään painosta Lauraa parisuhteeseen.
Mikä tässä on uutinen? Tai edes etäisesti kiinnostava joku juttu, jonka takia tämä teksti on kirjoitettu?
Ja jos kerran parisuhteettomuuden syy on se, että ei kiinnosta, niin miksi pitää edes miettiä riittäisikö ulkonäkö "2020-luvun standardeilla"? Sehän on sitä paitsi ihan tuurista kiinni, löytääkö sopivan tyypin kanssaan parisuhteeseen. Todellisuudessa hyvin monennäköiset ihmiset on parisuhteessa myös 2020-luvulla, vaikka Instassa, Tinderissä ja netin anonyymeissä keskusteluissa väitettäisiin mitä.
Luin tuon jutun ja aika vahvasti tuli olettamus, että Laura on aseksuaali autisti. Mutta eipä siinä toki mitään vikaa ole.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä koko jutun pointtia. Laura ei halua parisuhdetta, Laura ei etsi parisuhdetta eikä Lauralla ole parisuhdetta. Kukaan ei myöskään painosta Lauraa parisuhteeseen.
Mikä tässä on uutinen? Tai edes etäisesti kiinnostava joku juttu, jonka takia tämä teksti on kirjoitettu?
Ja jos kerran parisuhteettomuuden syy on se, että ei kiinnosta, niin miksi pitää edes miettiä riittäisikö ulkonäkö "2020-luvun standardeilla"? Sehän on sitä paitsi ihan tuurista kiinni, löytääkö sopivan tyypin kanssaan parisuhteeseen. Todellisuudessa hyvin monennäköiset ihmiset on parisuhteessa myös 2020-luvulla, vaikka Instassa, Tinderissä ja netin anonyymeissä keskusteluissa väitettäisiin mitä.
"Parisuhteettomuus on jees ja kivaa", on jutun uutinen.
Mitään erillistä oikeutusta ei tarvitse sille, ettei loputtomiin halua tulla torjutuksi eikä haukutuksi ulkonäkönsä tähden. Mikään pakko ei ole yrittää saada parisuhdetta. On vain ihailtavaa, että ihmiset löytävät elämäänsä ne omat juttunsa, jotka pitävät elämänhalua ja -iloa yllä.