Nykypäivän nelikymppiset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis eiväthän nuo asiat liity mitenkään toisiinsa. Ei se tee yksinäisestä yhtään vähemmän yksinäistä, jos hän samoilee ulkona, eikä ei-yksinäisestä yksinäistä, jos hän viettää aikansa kotona. Todella sekavaa settiä.

Miksi yksinäinen ihminen ei tee tekoja joilla voisi saada ystäviä elämäänsä, jos ei nauti siitä yksinäisyydestä?

Tuupa tänne niin veän turpaan

-yksinäinen 

Väistän helposti sun surkean nakkikioskiheiharisi ja tyrmään sut vasemmalla alakoukulla. Miten tämä poistaa sun yksinäisyyttä mitenkään?

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole edes töitä. En tee mitään, en anna mitään yhteiskunnalle, en auta ketään, kukaan ei tarvitse minua. Mutta menee se elämä näinkin.

M41

Kaikenlaisille vapaaehtoistyötälle on tarvetta, jos sellainen kiinnostaa ja haluaa olla hyödyksi. Itse olen ollut rikosuhripäivystyksen vapaaehtoisena silloin, kun ei ollut töitä. Töistä ei oikein voi olla poissa, että pääsee oikeusistuntoon mukaan. Se oli ihan mukava harrastus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä sun ystävät on? Miksi et aloita harrastustuksia?

Tämä nyt oli enemmän yleisellä tasolla olevaa pohdintaa, kuin valitusta yksinäisyyden tunteesta. En koe itseäni yksinäiseksi. Yksinelävä varmaan oikeampi sana. Mietin vain aikani kuluksi miten ikäiseni nykyään elävät.

Toisaalta tekisi hyvää tavata uusia ihmisiä ja kokeilla jotain uutta, mutta kynnys kaiken uuden kokeiluun tuntuu olevan jotenkin korkealla. En tiedä miksi, nuorempana oli paljon luontevampaa lähteä mukaan juttuihin.

Ap.

Nuorena sinulla ei ollut vielä niitä satoja torjutuksia tulemisia jotka nykyään salakavalasti vievät itseluottamuksesi kontaktoida uusia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis eiväthän nuo asiat liity mitenkään toisiinsa. Ei se tee yksinäisestä yhtään vähemmän yksinäistä, jos hän samoilee ulkona, eikä ei-yksinäisestä yksinäistä, jos hän viettää aikansa kotona. Todella sekavaa settiä.

Miksi yksinäinen ihminen ei tee tekoja joilla voisi saada ystäviä elämäänsä, jos ei nauti siitä yksinäisyydestä?

Tuupa tänne niin veän turpaan

-yksinäinen 

Väistän helposti sun surkean nakkikioskiheiharisi ja tyrmään sut vasemmalla alakoukulla. Miten tämä poistaa sun yksinäisyyttä mitenkään?

Ennen kuin alakoukkusi heilahtaa olen potkaissut jalat altasi ja ottanut sinut lempeän tiukkaan kuristusotteeseen. Siinä on sitä läheisyyttä ja yhdessäoloa meille molemmille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis eiväthän nuo asiat liity mitenkään toisiinsa. Ei se tee yksinäisestä yhtään vähemmän yksinäistä, jos hän samoilee ulkona, eikä ei-yksinäisestä yksinäistä, jos hän viettää aikansa kotona. Todella sekavaa settiä.

Miksi yksinäinen ihminen ei tee tekoja joilla voisi saada ystäviä elämäänsä, jos ei nauti siitä yksinäisyydestä?

Mitähän tekoja nämä mahtaisi olla - kidnappaus? Kaikkea muuta olen ainakin itse jo kokeillut, ilman menestystä. 

Kuinka monesti, missä ja millä tavoilla olet yrittänyt saada uusia ystäviä elämääsi?

Mikä on sun oma analyysi että missä menee vikaan?

Jutellut opiskelutovereiden / kollegojen / naapurien / harrastusihmisten / asiakkaiden / jopa kodissani käyneiden työläisten kanssa, kutsunut heitä kylään / kahville / lounaalle / tapahtumiin mikä nyt on sopinutkaan tilanteeseen, etsinyt kavereita nettisovelluksista ja ryhmistä, kokeillut uusia harrastuksia, käynyt kielikurssilla, opiskellut uuden tutkinnon, jne jne. Olen kokeillut olla enemmän ja vähemmän aktiivinen, enemmän positiivinen ja jakaa enemmän ongelmia, olen kokeillut olla puheliaampi ja hiljaisempi, olen aika lailla yrittänyt kaikkia niitä keinoja joita kaverittomille aina annetaan. 

Enpä tiedä missä menee vikaa, jos tietäisin niin olisin sen jo korjannut... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole edes töitä. En tee mitään, en anna mitään yhteiskunnalle, en auta ketään, kukaan ei tarvitse minua. Mutta menee se elämä näinkin.

M41

Kaikenlaisille vapaaehtoistyötälle on tarvetta, jos sellainen kiinnostaa ja haluaa olla hyödyksi. Itse olen ollut rikosuhripäivystyksen vapaaehtoisena silloin, kun ei ollut töitä. Töistä ei oikein voi olla poissa, että pääsee oikeusistuntoon mukaan. Se oli ihan mukava harrastus.

En halua olla hyödyksi 

Hankala tilanne, kieltämättä. Ehkä keinona, mitä itse olen vain vähän kokeillut, on että koittaa tulla juttuun naapureiden kanssa. Vaikka aloittaa sillä että kun sattumalta näkee naapurin niin heittää jotain random läppää. Tähän taloon juuri muutti vauvaparhe, pitää yrittää hieman tutustua kun tuossa ulkona aina sillöin tällöin näkee. 

Monet on täällä puhuneet harrastamisesta, mikä saattaa joillakin toimia. Oman kokemuksen mukaan harrastukset pakkaavat olemaan aina yhden asian juttuja. Jos kyseessä on urheileminen niin juttelu keskittyy vain siihen tiettyyn lajiin ja ei siitä paljoa syvene. Toivottavasti muilla on parempia kokemuksia harrastamisen kautta uusiin ihmisiin tutustumisesta. 

Enpä tiedä missä menee vikaa, jos tietäisin niin olisin sen jo korjannut... 

 

Oletko kokeillut mennä pubiin vetämään perseet? Humalassa ihmisiin tutustuminen on 10x tehokkaampaa kuin selväpäisissä harrastuksissa ramppaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Jutellut opiskelutovereiden / kollegojen / naapurien / harrastusihmisten / asiakkaiden / jopa kodissani käyneiden työläisten kanssa, kutsunut heitä kylään / kahville / lounaalle / tapahtumiin mikä nyt on sopinutkaan tilanteeseen, etsinyt kavereita nettisovelluksista ja ryhmistä, kokeillut uusia harrastuksia, käynyt kielikurssilla, opiskellut uuden tutkinnon, jne jne. Olen kokeillut olla enemmän ja vähemmän aktiivinen, enemmän positiivinen ja jakaa enemmän ongelmia, olen kokeillut olla puheliaampi ja hiljaisempi, olen aika lailla yrittänyt kaikkia niitä keinoja joita kaverittomille aina annetaan. 

Enpä tiedä missä menee vikaa, jos tietäisin niin olisin sen jo korjannut... 

Hienoa, olet ollut todella aktiivinen ja aloitteellinen 👍

Oletko tästä huolimatta siis totaaliyksinäinen ihminen?

Oletko todella vakava ihminen ilman huumorintajua?

Keskitytkö puhumaan pelkästään negatiivisista asoista?

Osaatko jutella ihmisille rennosti ja saatko heitä nauramaan?

Puhu vain omasta puolestasi.

N40, jolla on erittäin aktiivinen sosiaalinen elämä, vaikka miestä tai lapsia ei ole eikä tule

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä missä menee vikaa, jos tietäisin niin olisin sen jo korjannut... 

 

Oletko kokeillut mennä pubiin vetämään perseet? Humalassa ihmisiin tutustuminen on 10x tehokkaampaa kuin selväpäisissä harrastuksissa ramppaaminen.

En, alkoholi ei sovi minulle vaan siitä tulee vain huono ja väsynyt olo. Olen sen alaisena huomattavan epäsosiaalinen ja jopa aggressiivinen jos en pääse kotiin rauhaan lepäämään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutellut opiskelutovereiden / kollegojen / naapurien / harrastusihmisten / asiakkaiden / jopa kodissani käyneiden työläisten kanssa, kutsunut heitä kylään / kahville / lounaalle / tapahtumiin mikä nyt on sopinutkaan tilanteeseen, etsinyt kavereita nettisovelluksista ja ryhmistä, kokeillut uusia harrastuksia, käynyt kielikurssilla, opiskellut uuden tutkinnon, jne jne. Olen kokeillut olla enemmän ja vähemmän aktiivinen, enemmän positiivinen ja jakaa enemmän ongelmia, olen kokeillut olla puheliaampi ja hiljaisempi, olen aika lailla yrittänyt kaikkia niitä keinoja joita kaverittomille aina annetaan. 

Enpä tiedä missä menee vikaa, jos tietäisin niin olisin sen jo korjannut... 

Hienoa, olet ollut todella aktiivinen ja aloitteellinen 👍

Oletko tästä huolimatta siis totaaliyksinäinen ihminen?

Oletko todella vakava ihminen ilman huumorintajua?

<

Onko tämä joku palsta-botti? Hyvä että vauva.fi ottaa käyttöön uutta tekniikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutellut opiskelutovereiden / kollegojen / naapurien / harrastusihmisten / asiakkaiden / jopa kodissani käyneiden työläisten kanssa, kutsunut heitä kylään / kahville / lounaalle / tapahtumiin mikä nyt on sopinutkaan tilanteeseen, etsinyt kavereita nettisovelluksista ja ryhmistä, kokeillut uusia harrastuksia, käynyt kielikurssilla, opiskellut uuden tutkinnon, jne jne. Olen kokeillut olla enemmän ja vähemmän aktiivinen, enemmän positiivinen ja jakaa enemmän ongelmia, olen kokeillut olla puheliaampi ja hiljaisempi, olen aika lailla yrittänyt kaikkia niitä keinoja joita kaverittomille aina annetaan. 

Enpä tiedä missä menee vikaa, jos tietäisin niin olisin sen jo korjannut... 

Hienoa, olet ollut todella aktiivinen ja aloitteellinen 👍

Oletko tästä huolimatta siis totaaliyksinäinen ihminen?

Oletko todella vakava ihminen ilman huumorintajua?

<

Mihin pyrit kaikilla näillä kysymyksillä? 

Vierailija kirjoitti:

Puhu vain omasta puolestasi.

N40, jolla on erittäin aktiivinen sosiaalinen elämä, vaikka miestä tai lapsia ei ole eikä tule

Narsismi on pahempi ongelma kuin yksinäisyys.

Eiköhän valtaosalla nelikymppisistä ole kavereita ja sukulaisia joiden kanssa ovat tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhu vain omasta puolestasi.

N40, jolla on erittäin aktiivinen sosiaalinen elämä, vaikka miestä tai lapsia ei ole eikä tule

Narsismi on pahempi ongelma kuin yksinäisyys.

Varmasti, mutta ihminen ei ole narsisti, jos hän elää eri tavalla kuin aloittaja. 

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän valtaosalla nelikymppisistä ole kavereita ja sukulaisia joiden kanssa ovat tekemisissä.

Kyllä on. Ne eivät vain roiku täällä valittamassa, kun ei ole elämässä mitään sisältöä. Täältä saa vääristyneen kuvan, koska tänne kokoontuvat pääosin yksinäiset ja syrjäytyneet. 

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän valtaosalla nelikymppisistä ole kavereita ja sukulaisia joiden kanssa ovat tekemisissä.

Tietysti on ja jos on pelisilmää ja sosiaalisia taitoja niin niitä ystäviä voi hankkia koko elämän kaaren ajan lisää. 

Aikalailla noin.Sosiaalinen elämä lähes täysin lapsen kautta työajan ulkopuolella.Futistreenit jne.Joten silloin tulee juteltua muiden aikuisten kanssa.Nuoruuden kavereilla suunnilleen sama juttu muillakin.

Jos ei ole alunalkaenkaan kovin ihmissuhdehakuinen,  niin ei niiden perässä viitsi hypätä milloin missäkin.  Nykyisin on isommat neliöt olla ja kaikkea, ei tarvitse poistua kylille laumaantumaan.