Jos et ole tyytyväinen elämääsi, niin miksi et muuta sitä?
Mikään ei muutu ellet itse ala muuttamaan niitä asioita (jos sinulla on vaikea masennus tai sairaus kysymys ei ole tarkoitettu sinulle).
Kommentit (346)
Minulla ei ole varaa maksaa terapiaa, eikä minulle sellaista kustanneta koska ole tk-eläkeläinen.
Haluaisin olla saada ammatin, ja tehdä töitä. Harrastaa. Saada ystäviä.
Tuntea, että olen tärkeä.
Olen yrittänyt muuttaa vaikka mitä mutta aivan kaikki menee pieleen. Ei ole rahaa tehdä kohta enää mitään.
Ja toinen ongelma on etten lopulta tiedä mitä tarkalleen haluan ensiaskeleen jälkeen. Ensin pitäisi pärjätä rahallisesti jotenkin että saa kallista koulutusta maksettua takaisin, mutta se on vasta minimi. En tiedä mitä haluan elämältä joten en tiedä mitä pitäisi muuttaa, kunhan kokeilen vähän sitä ja tätä ja katson mitä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole varaa maksaa terapiaa, eikä minulle sellaista kustanneta koska ole tk-eläkeläinen.
Haluaisin olla saada ammatin, ja tehdä töitä. Harrastaa. Saada ystäviä.
Tuntea, että olen tärkeä.
Lue self help kirjallisuutta. Moni aihetta lukematon tuomitsee self helpin hömppänä, mutta kyllä sinne joukkoon mahtuu paljon asiantuntijoiden kirjoittamaa laadukasta materiaaliakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi muuttuu kun kykyä, näköä ja rahaa puuttuu
Tekosyitä, moni tyhmä, ruma ja köyhä on onnellinen.
Nimenomaan se vaatii sen tyhmydeen, ei tajua omaa tilannettaan.
Eikö tähän viimeiseen lauseeseen ole sisäänrakennettu ajatus, että vain lahjakkailla, hyvännäköisillä ja rikkailla on mielestäsi oikeus olla onnellisia?
Onnellisuus on jokaisen oma asia, sitä ei voi ulkopuolinen määritellä. Mikään näistä asioista ei sinällään eikä edes yhdessä takaa sitä että ihminen olisi onnellinen. Jos näitä tavoittelee onnellisuus mielessään, voi olla aika karu herätys aikanaan.
Tämä on sitä "sitku" -ajattelua. Sitku olen laihtunut olen onnellinen, sitku tulot ovat luokkaa xx olen onnellinen, sitku jään eläkkeelle olen onnellinen.. juu ei se toimi niin. Jos et osaa olla onnellinen nyt ja tässä, niin et ole varmasti onnellinen sittenkään.
Tutkimuksissa on todettu että hankittu tavara tekee onnelliseksi, mutta vain pieneksi hetkeksi. Sitten on taas kiire suunnitella seuraavaa hankintaa jne. Oravanpyörä jolle ei ole loppua. Samat tutkimukset ovat tulleet tulokseen että harrastus voi tehdä ihmisen onnelliseksi pidemmäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole varaa maksaa terapiaa, eikä minulle sellaista kustanneta koska ole tk-eläkeläinen.
Haluaisin olla saada ammatin, ja tehdä töitä. Harrastaa. Saada ystäviä.
Tuntea, että olen tärkeä.
Lue self help kirjallisuutta. Moni aihetta lukematon tuomitsee self helpin hömppänä, mutta kyllä sinne joukkoon mahtuu paljon asiantuntijoiden kirjoittamaa laadukasta materiaaliakin.
Komppaan tätä. Ja kaikki muutkin, jotka tuntevat olevansa jollain lailla jumissa elämässä kannattaa aloittaa se muuttaminen itsetutkiskelusta, self helpistä ja omasta henkisestä kasvusta. Silloin alkaa pikku hiljaa kirkastua ne tavoitteetkin.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän syynä ole yleensä se, että olosuhteet estävät muutoksen eikä henkilö pysty keksimään keinoa, jolla olosuhteita voisi muuttaa. Todennäköisesti henkilö on myös keskustellut asiasta muiden ihmisten kanssa, eivätkä hekään ole keksineet toimivia keinoja.
Sitten pitää muuttaa sitä mitä voi, omaa itseään ja ajatteluaan.
Vierailija kirjoitti:
Muutos lähtee siitä, että tietää mitä haluaa. Pitää muuttaa tavoitetta kohti.
Aika usea vain tietää, mitä ei halua. Eli heillä ei ole sitä tavoitetta, mitä haluaisi.Tämä voisi selittää, miksi muutos on monelle vaikeaa.
Erittäin hyvä kommentti!
Olen ollut jo pidempään jumissa, haluaisin muutosta, mutten saa aikaiseksi, enkä uskalla.
Syy taitaa olla tuo, että ensimmäistä kertaa elämässä en oikeasti ihan täsmälleen tiedä, mitä haluan. Pitäisi ensin selvittää se tavoite itselle.
Onkohan tämä se syy, miksi Aarrekartta-tyyppiset manifestaatiot toimivat? Ehkä ne auttavat ihmistä selvittämään itselleen omat tavoitteet.
En voi millään muutoksella kääntää aikaa 30 vuotta taaksepäin. Enkä voinut tehdä sitä myöskään silloin kuin aikaa olisi tarvinnut saada takaisin "vain" 15 vuotta. Silloin tein kyllä lukuisia pienempiä muutoksia ja pääosa niistä toteutui vähintäänkin osittain, mutta ei niistä ollut kuitenkaan muuttamaan kokonaiskuvaa.
Ei mistään ole, paitsi just tuosta mitä ei voi muuttaa. Eikä edes toimi se, että alkaisin tykkäämään elämästäni tällaisena, koska päivä päivältä tämä tuntuu vain enemmän vääränlaiselta. Mitä enemmän itseäni opin tuntemaan ja mitä enemmän elämääni sain niitä oikeanlaisia asioita näillä pienemmillä muutoksilla, niin sitä enemmän prseestä tämä on.
Harmittaa ihan hitosti, että elämä meni ihan hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen luulee olevansa jotain, mutta lopulta se on ainoa olento tässä äärettömässä maailmankaikkeudessa, jolla ei tee tässä kaikessa ekosysteemisessä yhtälössä mitään.
Tää on askeleen päässä siitä, että tajuaa ihmisen olevan se kaiken kuluttava alien tällä planeetalla. Tai sitten olento joka on tullut tänne henkiseen kouluun kehittämään itseään joko hyvään tai huonoon suuntaan.
Olen yrittänyt elämäni aikana vaikka mitä, mutta koskaan ei mikään onnistu. En tarkalleen ottaen tiedä mikä on vialla, mutta aina kun näyttää hetken elämä hyvältä niin tulee joku yllättävä tvisti että kaikki romahtaa. Siis aina tämä sama kaava! Joskus on sellaisia pätkiä että aivan kaikki menee pieleen ja silloin olen lopulta uupunut totaalisesti. Ja nyt kun ikää 47 niin ei enää voimia eikä ideoita muuta kuin mennä terapiaan josko siellä löytyisi joku syy tähän epäonnistuneeseen elämääni ja jostain löytyisi motivaatiota elää ja kammeta itsensä taas tästä suosta. Olen jo miettinyt voisiko olla lievää kehitysvammaisuutta, joka on jäänyt jostain syystä huomaamatta enkä itse vaan tajua tyhmyyttäni. T. Syrjäytynyt, ilman työtä, ei terveitä ihmissuhteita, koti lähdössä alta, monisairas, hyvin hyvin väsynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutos lähtee siitä, että tietää mitä haluaa. Pitää muuttaa tavoitetta kohti.
Aika usea vain tietää, mitä ei halua. Eli heillä ei ole sitä tavoitetta, mitä haluaisi.Tämä voisi selittää, miksi muutos on monelle vaikeaa.
Erittäin hyvä kommentti!
Olen ollut jo pidempään jumissa, haluaisin muutosta, mutten saa aikaiseksi, enkä uskalla.
Syy taitaa olla tuo, että ensimmäistä kertaa elämässä en oikeasti ihan täsmälleen tiedä, mitä haluan. Pitäisi ensin selvittää se tavoite itselle.
Onkohan tämä se syy, miksi Aarrekartta-tyyppiset manifestaatiot toimivat? Ehkä ne auttavat ihmistä selvittämään itselleen omat tavoitteet.
Jos olet jumissa niin mikset vaikka kokeile edes jotain. Lähde vaikka vuodeksi ulkomaille tai toiseen kaupunkiin. Ehkä viihdyt siellä kauemmin, ehkä et. Mutta ainakin pääset eroon tuosta jumittavasta energiasta.
Vierailija kirjoitti:
Miten voin muuttaa sen, että kavereilla ei ole aikaa nähdä?
Miksi et hanki uusia kavereita joilla on aikaa nähdä?
Elämäni on ihan hyvää. Ainoastaan tämä hintojen nousu sitä haittaa, kun mihinkään ei enää ole varaa. Työnteko ei enää motivoi, kun palkka menee ruokakauppaan ja asumiseen. Tarkoitus oli lisäkouluttautua, mutta tämä hallitus veti niiltäkin haaveilta maton alta. Täällä sitä siis maataan. Ikuisessa palkkakuopassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä väärille jengoille lähtenyttä, ei-omannäköistä elämää tuosta noin vaan muuteta eikä varsinkaan ilman tukea. Eikä varsinkaan jos sinällään siinä kaikki on ihan okei vaikka ne perusasiat olisikin ihan vääränlaisia itselle.
Siinä sitten kun aikansa tahkoaa ja joka ikisen arkisen pikkuasiankin kanssa kaikki on vastakarvaan ja hankalaa eikä mikään suju sillä tavoin smoothisti ja puoliksi itsekseen niin äkkiä sitä on ne voimavarat kulutettu. Etenkin kun yleensä just nuo eniten tahkoamista aiheuttavat asiat on just niitä joita ei elämässään edes haluaisi olevan ja ei ainakaan tuossa nykymuodossa.
Voisitko antaa vähän esimerkkiä mistä on kyse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin pitkään työttömänä ja kouluttauduin 3 vuotta uudelle alalla, pärjäsin opinnoissa loistavasti mutta en saa edes kutsua työhaastatteluihin. Rekryammattilaisen mukaan mitään korjattavaa ei cv:ssä tai hakemuksissa ole.
Koko elämä on nyt pysähdyksissä koska ei ole työtä eikä rahaa.
Miten voin muuttaa sen?
Voitko tehdä töitä freelancerina tai yksityisyrittäjänä?
Voitko kouluttautua oman alasi opettajaksi?
Kouluttautuminen maksaa paljon rahaa. Lue: R - A - H - A - A.
Ja sama pätee oikeastaan ihan kaikkiin muutoksiin eli vaikka olisikin se tahtotila ja löytäisi itsestään voimiakin muutoksen tekemiseen niin sitten se kaatuukin siihen, että pitäisi olla ylimääräistä rahaa.
Sitten kun yrittää säästää ja tehdä ylitöitä ym niin jatkuvalla syötöllä tulee uutta rahareikää johon ne säästöt menee. Kiva tietenkin ettei tarvitse velaksi ostaa, mutta silti. Sitä kun ei pääse yhtään eteenpäin vaan on kuin jossain hemmetin juoksuhiekassa jumissa. Lopulta sitten ei enää jaksa ja varsinkaan kun huomaa, että aika tuli jo vastaan eli vaikka se muutos vielä onnistuisikin niin eipä sillä enää olekaan sitä vaikutusta elämään mitä aikanaan olisi ollut, vaan se meni jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän syynä ole yleensä se, että olosuhteet estävät muutoksen eikä henkilö pysty keksimään keinoa, jolla olosuhteita voisi muuttaa. Todennäköisesti henkilö on myös keskustellut asiasta muiden ihmisten kanssa, eivätkä hekään ole keksineet toimivia keinoja.
Tai sitten ne muut on lytänneet muutoksenhalun pelkkänä haihatteluna ja kiitollisuudenpuutteena kerta toisensa jälkeen. Lopulta sitä sitten uskoo ja sopeutuu niihin vallitseviin olosuhteisiin ja olettaa vian olevan vain itsessä ettei elämästään nauti.
No jos on tällaisia ihmisiä ympärillä, niin niille en kyllä kertoisi mitään asioistani. Kunnon keppihyypiöitä!
Vierailija kirjoitti:
Muuta millä tavalla? Missä on se nuoruuden lähde? Miten parannan krooniset sairaudet?
Ap on lukenut jonkin typerän new age sarjaan kuuluvan kirjan.
Onko näissä kroonisissa sairauksissa yhtään mitään positiivista puolta? Jos eivät parane, niin onko tilannetta edes yhtään parannettavissa. Usea sairaus paranee elintapamuutoksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voin muuttaa sen, että kavereilla ei ole aikaa nähdä?
Hankkimalla uusia kavereita, joilla on aikaa nähdä ja keksimällä kivoja asioita, joita voi tehdä yksin ilman kavereita.
Toihan olikin kätsy neuvo: "hanki uusia kavereita". Just. No lähdenpä tästä kyselemään ohikulkijoilta voisko ne alkaa mun uusiksi kavereiksi.
Olen sen verran realisti, että tajuan että minua kiinnostaa enemmän itse muutos kuin sen seuraukset. Esimerkiksi uuden alan opiskelu olisi kiehtovaa, mutta työelämä uutena tulokkaana luultavasti yhtä tuskaa verrattuna nykyiseen.
Olen alalla, joka on tavoiteltu ja vakinaisia työpaikkoja Suomessa vain muutamia - tämäkin tekisi luopumisesta vaikeaa, koska paluuta entiseen ei enää olisi.