Lue keskustelun säännöt.
Jos et ole tyytyväinen elämääsi, niin miksi et muuta sitä?
17.08.2024 |
Mikään ei muutu ellet itse ala muuttamaan niitä asioita (jos sinulla on vaikea masennus tai sairaus kysymys ei ole tarkoitettu sinulle).
Kommentit (346)
Vierailija kirjoitti:
Olin pitkään työttömänä ja kouluttauduin 3 vuotta uudelle alalla, pärjäsin opinnoissa loistavasti mutta en saa edes kutsua työhaastatteluihin. Rekryammattilaisen mukaan mitään korjattavaa ei cv:ssä tai hakemuksissa ole.
Koko elämä on nyt pysähdyksissä koska ei ole työtä eikä rahaa.
Miten voin muuttaa sen?
Vaihdat uudelleen. Vaikka hanttihommiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutos lähtee siitä, että tietää mitä haluaa. Pitää muuttaa tavoitetta kohti.
Aika usea vain tietää, mitä ei halua. Eli heillä ei ole sitä tavoitetta, mitä haluaisi.Tämä voisi selittää, miksi muutos on monelle vaikeaa.
Erittäin hyvä kommentti!
Olen ollut jo pidempään jumissa, haluaisin muutosta, mutten saa aikaiseksi, enkä uskalla.
Syy taitaa olla tuo, että ensimmäistä kertaa elämässä en oikeasti ihan täsmälleen tiedä, mitä haluan. Pitäisi ensin selvittää se tavoite itselle.
Onkohan tämä se syy, miksi Aarrekartta-tyyppiset manifestaatiot toimivat? Ehkä ne auttavat ihmistä selvittämään itselleen omat tavoitteet.
Jos olet jumissa niin mikset vaikka kokeile edes jotain. Lähde vaikka vuodeksi ulkomaille tai toiseen kaupunk
Millä rahalla?
Moni on ilävä kyllä niin saamattomia, laiskoja ja tyhmiä korjatakseen elämäänsä paremmaksi, että keskittyvät mieluummin valittamaan siitä kuin tekisivät järkeviä tekoja asian edistämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta millä tavalla? Missä on se nuoruuden lähde? Miten parannan krooniset sairaudet?
Ap on lukenut jonkin typerän new age sarjaan kuuluvan kirjan.
Aloituksessa mainittiin, että jos sinulla on sairaus kysymys ei koske sinua. Miksi vain nuori voi olla onnellinen?
Kirjoitinko, että en ole onnellinen?
Tuollainen ap:n tarjoilema huuhaa on vaarallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voin muuttaa sen, että kavereilla ei ole aikaa nähdä?
Miksi et hanki uusia kavereita joilla on aikaa nähdä?
Miten? Yrityksistä huolimatta en saa kavereita. Haluaisin myös tyttöystävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sen verran realisti, että tajuan että minua kiinnostaa enemmän itse muutos kuin sen seuraukset. Esimerkiksi uuden alan opiskelu olisi kiehtovaa, mutta työelämä uutena tulokkaana luultavasti yhtä tuskaa verrattuna nykyiseen.
Olen alalla, joka on tavoiteltu ja vakinaisia työpaikkoja Suomessa vain muutamia - tämäkin tekisi luopumisesta vaikeaa, koska paluuta entiseen ei enää olisi.
Tämän voin niin allekirjoittaa, itse innostun monesti vaikka mistä, mutta tarkemmin mietittyäni en nauttisi siitä työstä mitä pitäisi tehdä sinne päästäkseen ja sen jälkeen. Tämän huomaa kun lukee ihmisten haastatteluja esim. joku on myynyt bed and breakfast -paikan. Se oli suuri haave, mutta ei osannut varautua siihen järkyttävään työmäärään ja yrityksen sitovuuteen, eikä se sitten loppujen lopuksi ollut sitä mitä oikeasti halusi.
Voisitko hakea opintovapaata töistä, niin että voisit vielä palata jos huomaisit että tämä ei ollutkaan sitä mitä oikeasti halusit.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole varaa maksaa terapiaa, eikä minulle sellaista kustanneta koska ole tk-eläkeläinen.
Haluaisin olla saada ammatin, ja tehdä töitä. Harrastaa. Saada ystäviä.
Tuntea, että olen tärkeä.
Vapaaehtoistyö, niitä on monenlaisia eri järjestöissä. Siellä olet tärkeä ja saat samanhenkisiä ystäviä. Tai opiskelu alalle johon sairautesi ei vaikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole varaa maksaa terapiaa, eikä minulle sellaista kustanneta koska ole tk-eläkeläinen.
Haluaisin olla saada ammatin, ja tehdä töitä. Harrastaa. Saada ystäviä.
Tuntea, että olen tärkeä.
Lue self help kirjallisuutta. Moni aihetta lukematon tuomitsee self helpin hömppänä, mutta kyllä sinne joukkoon mahtuu paljon asiantuntijoiden kirjoittamaa laadukasta materiaaliakin.
Komppaan tätä. Ja kaikki muutkin, jotka tuntevat olevansa jollain lailla jumissa elämässä kannattaa aloittaa se muuttaminen itsetutkiskelusta, self helpistä ja omasta henkisestä kasvusta. Silloin alkaa pikku hiljaa kirkastua ne tavoitteetkin.
Mitäs sitten kun itseensä on tutustunut ja ne tavoitteet on ihan kristallinkirkkaat ja selvät, mutta niiden toteuttamisen sijaan pitääkin yrittää hyväksyä se tosiasia, ettei niitä päässyt ikinä edes tavoittelemaan?
Siinä onkin sitten melko pohjalla enkä tiedä mistä tässä enää elämäniloa tai mielihyvää kaivaisi. En siis ollut aiemmin masentunut vaan vasta tuon itseeni tutustumisen jälkeen eli kannattaa tosiaan miettiä ottaako sen riskin vaiko ei.
Vierailija kirjoitti:
Mä yritin. En onnistunut.
Yritä uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymykseen on helppo vastata. Koska se edellyttäisi kuolleen ihmisen herättämistä henkiin, enkä minä ole mikään Jeesus joka tekee ihmeitä.
Kohta ap aloittaa uuden ketjun manifestoinnin ihanuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei saa sitä elämää, minkä haluaa, pitää tyytyä siihen, minkä saa.
Ensin pitää hyväksyä se, ettei saa muuta. Sitten pitää oppia nauttimaan ja olla kiitollinen siitä elämästä, minkä sai.
Tämä on elämän oppikoulu.
Itse olen täysin eri mieltä. Jos ei heti saa sitä elämää minkä haluaa, niin silloin yritetään entistä enemmän ja kokeillaan uusia tapoja saavuttaa se haluamansa. Toki elämän suunnitelmat voivat muuttua jonkun verran matkan aikana, mutta ikinä ei pidä tyytyä elämään, joka tekee onnettomaksi. Kiitollisuus on toki tärkeää.
Suunnitelmat voi toteuttaa vähän toisessa muodossa tai vuosien päästä. Esim. jos tekee leipätyökseen duunarityötä, voi opiskella muuta oman sivistyksensä tukemiseksi.
Korkeakoulu ei välttämättä takaa uraa eikä elantoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutos lähtee siitä, että tietää mitä haluaa. Pitää muuttaa tavoitetta kohti.
Aika usea vain tietää, mitä ei halua. Eli heillä ei ole sitä tavoitetta, mitä haluaisi.Tämä voisi selittää, miksi muutos on monelle vaikeaa.
Erittäin hyvä kommentti!
Olen ollut jo pidempään jumissa, haluaisin muutosta, mutten saa aikaiseksi, enkä uskalla.
Syy taitaa olla tuo, että ensimmäistä kertaa elämässä en oikeasti ihan täsmälleen tiedä, mitä haluan. Pitäisi ensin selvittää se tavoite itselle.
Onkohan tämä se syy, miksi Aarrekartta-tyyppiset manifestaatiot toimivat? Ehkä ne auttavat ihmistä selvittämään itselleen omat tavoitteet.
Jos et tiedä mitä haluat, niin aloita muutos pienestä. Muuta jotain asiaa elämässäsi, niin joku toinenkin kohta muuttuu. Tee joka päivä jotain kivaa vähän aikaa, oli se mitä hyvänsä. Itselle mieleisten asioiden valitseminen auttaa ymmärtämään mitä oikeasti haluaa ja mistä oikeasti nauttii. Pikku askelin kohti parempia valintoja. Ja siis se voi olla tosi pieni juttu mitä muutat. Vartin kävely metsässä, mieleisen lehden lukeminen kirjastossa, lempiruoan tekeminen. Aloita pienestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voin muuttaa sen, että kavereilla ei ole aikaa nähdä?
Hankkimalla uusia kavereita, joilla on aikaa nähdä ja keksimällä kivoja asioita, joita voi tehdä yksin ilman kavereita.
Vt mä vihaan tällaisia vastauksia. Ihan kun irtokarkkihyllystä voit tosta vaa ottaa haluamasi ihmiset.
Ettekö ymmärrä että ihmisuhteet alkavat jostain ja kestää vuosia rakentaa suhdetta?? Tutustumiseen myös menee kauan.
Koska skitsofreniaani ei ole parannusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin pitkään työttömänä ja kouluttauduin 3 vuotta uudelle alalla, pärjäsin opinnoissa loistavasti mutta en saa edes kutsua työhaastatteluihin. Rekryammattilaisen mukaan mitään korjattavaa ei cv:ssä tai hakemuksissa ole.
Koko elämä on nyt pysähdyksissä koska ei ole työtä eikä rahaa.
Miten voin muuttaa sen?
Vaihdat uudelleen. Vaikka hanttihommiin.
Nekin on tyhjää parempia, olen itse työllistynyt vakitöihin näin. Ei ollut muutakaan keinoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutos lähtee siitä, että tietää mitä haluaa. Pitää muuttaa tavoitetta kohti.
Aika usea vain tietää, mitä ei halua. Eli heillä ei ole sitä tavoitetta, mitä haluaisi.Tämä voisi selittää, miksi muutos on monelle vaikeaa.
Erittäin hyvä kommentti!
Olen ollut jo pidempään jumissa, haluaisin muutosta, mutten saa aikaiseksi, enkä uskalla.
Syy taitaa olla tuo, että ensimmäistä kertaa elämässä en oikeasti ihan täsmälleen tiedä, mitä haluan. Pitäisi ensin selvittää se tavoite itselle.
Onkohan tämä se syy, miksi Aarrekartta-tyyppiset manifestaatiot toimivat? Ehkä ne auttavat ihmistä selvittämään itselleen omat tavoitteet.
Jos olet jumissa niin mikset vaikka kokeile edes jotain. L
Sossu/Kela?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän syynä ole yleensä se, että olosuhteet estävät muutoksen eikä henkilö pysty keksimään keinoa, jolla olosuhteita voisi muuttaa. Todennäköisesti henkilö on myös keskustellut asiasta muiden ihmisten kanssa, eivätkä hekään ole keksineet toimivia keinoja.
Tai sitten ne muut on lytänneet muutoksenhalun pelkkänä haihatteluna ja kiitollisuudenpuutteena kerta toisensa jälkeen. Lopulta sitä sitten uskoo ja sopeutuu niihin vallitseviin olosuhteisiin ja olettaa vian olevan vain itsessä ettei elämästään nauti.
No jos on tällaisia ihmisiä ympärillä, niin niille en kyllä kertoisi mitään asioistani. Kunnon keppihyypiöitä!
No en minäkään enää kerro (kenellekään), mutta silti se vahinko ehti jo tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Se muutos nyt vaatii sen, että tämä asunto menee kaupaksi. Sitten pääsen pois täältä perslävestä, joka on exäni kotikunta. Heikosti näyttää kauppa kuitenkin käyvän.
Vuokralle ja sinä muutat muualle? Tai sitten hinta niin alas, että menee.
Kerro toki lisää! Siitä "laadukkaasta materiaalista".