Miniä ei näy suvussa mitenkään
Mitähän tästä pitäisi ajatella, kun poikamme avopuoliso ei näy suvussa mitenkään. Olemme yrittäneet mieheni kanssa kutsua häntä pojan mukana kylään meille, mökille, lomareissuille ja suvun juhliin, rippijuhliin, ylioppilasjuhliin ja hautajaisiin. Seurustelua on kestänyt jo monta vuotta ja vieläkään emme tunne miniää oikein mitenkään. Minua tämä miniän etäisyys tavallansa haittaa, koska olin hyvin läheinen omien appivanhempien kanssa ja haluaisin saman ystävällisyyden taata myös miniälle. Poikani kertoo välillä omia kuulumisiaan, mutta avopuolisostaan puhuu vain jos kysymme mitä hänelle kuuluu. Emme tunkeile emmekä käy heillä kylässä ilman kutsua eli mistään sellaisesta ei voi olla kysymys. En tiedä, onko heille perheenlisäystoiveita, mutta jos on, epäilen suuresti näkisinkö lapsenlapsiani ollenkaan.
Kommentit (624)
Vierailija kirjoitti:
Olisit tyytyväinen vaan. Mulla on sellainen miniä joka seuraa mun poikaa eikä osaa olla yksin. En oikeen sitten luontevasti voi keskustella pojan kanssa kun se tyttö on pojan kanssa aina.
Joo, toi on tosi rasittavaa tollanen roikkuminen, kun ei kuulu edes perheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit tyytyväinen vaan. Mulla on sellainen miniä joka seuraa mun poikaa eikä osaa olla yksin. En oikeen sitten luontevasti voi keskustella pojan kanssa kun se tyttö on pojan kanssa aina.
Joo, toi on tosi rasittavaa tollanen roikkuminen, kun ei kuulu edes perheeseen.
Kyllä se kuyluu puolisonsa perheeseen. Anoppi taas ei kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joskus voi appivanhempansa kutsua vaikka syömään ja seurustelemaan ihan hyvässä hengessä!
Miksi pitäisi? Eikö sitä appivanhempien lasta ole kasvatettu hoitamaan se ihan itse???
En tiedä miten sinut on kasvatettu mutta normaali ihminen on luontaisesti sosiaalinen ja tapaa niin sukulaisiaan kuin kavereitaan. Toki voit olla palstalla hyvin yleistä narsistityyppiä joka ei sosiaalisuudesta välitä paitsi omien peliensä verran.
Kasvamiseen taas kuuluu se, että opitaan tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Eli just päinvastoin kun yle ja hesari koittaa omalle kultilleen woken ja muiden vastaavien työkalujen avulla opettaa ettei toisenlaisia tarvitse sietää ollenkaan eikä mitenkään. Mutta narsistinen aatehan tuo toki onkin.
Miniät nyt on vaan usein sellasia että menee herneet nenään jos ei huomio oo kaiken aikaa heissä itsessään. Ja ovat myös melko mustasukkaisia miehen läheisille.
Tragikoominen ketju tämä. No, kapitalismi on pitkällä tavoitteessaan, perheitten ja sukujen atomisoimisessa yksinäisiksi kuluttajayksiköiksi markkinoiden armoille. Hyvinvointivaltio, mitä siitä nyt onkaan jäljellä, on vielä antanut työntöapua. Kenenkään kanssa ei tarvitse koettaa tulla toimeen, kaiken tarvitsemansa voi ostaa ja nököttää hikikomorina omassa elämässään. Tai jos ei omat rahat riitä, niin vähän voi kuitenkin saada kasvottomalta byrokratialta.
Maissa, jossa Kela-luukkuja ei joka nurkalla ole, on kuinka ollakaan vahvemmat sukuyhteydet. Mutta täällä eletään Foodora-elämää: "koska minä haluan". Riittää, että netti toimii ja joku käy tuomassa ruokaa ovelle - edes häntä ei tarvitse kohdata.
Vierailija kirjoitti:
Tragikoominen ketju tämä. No, kapitalismi on pitkällä tavoitteessaan, perheitten ja sukujen atomisoimisessa yksinäisiksi kuluttajayksiköiksi markkinoiden armoille. Hyvinvointivaltio, mitä siitä nyt onkaan jäljellä, on vielä antanut työntöapua. Kenenkään kanssa ei tarvitse koettaa tulla toimeen, kaiken tarvitsemansa voi ostaa ja nököttää hikikomorina omassa elämässään. Tai jos ei omat rahat riitä, niin vähän voi kuitenkin saada kasvottomalta byrokratialta.
Maissa, jossa Kela-luukkuja ei joka nurkalla ole, on kuinka ollakaan vahvemmat sukuyhteydet. Mutta täällä eletään Foodora-elämää: "koska minä haluan". Riittää, että netti toimii ja joku käy tuomassa ruokaa ovelle - edes häntä ei tarvitse kohdata.
Se että pitää kohteliaat välit anoppiin kuten ap:n miniä ei tarkoita etteikö miniällä olisi paljon ystäviä ja omaa sukua.
Anoppi ei ole maailmannapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joskus voi appivanhempansa kutsua vaikka syömään ja seurustelemaan ihan hyvässä hengessä!
Miksi pitäisi? Eikö sitä appivanhempien lasta ole kasvatettu hoitamaan se ihan itse???
Outo ajatusmaailma. Minä kutsun usein appivanhemmat kylään ja syömään.
Vierailija kirjoitti:
Edellisessä suhteessa veetutti ihan hitosti, kun piti rampata muijan vanhempien luonna. Itse en käynyt kun jonkun 4-5 kertaa omien vanhempien luonna vuodessa ja ne asuu 25km päässä. Muijan vanhemmat asui 300km päässä ja niitä piti se 5 kertaa käydä ihmettelemässä 2-3kk aikana ja aina hiton moinen tappelu, että sinne nyt pitää lähtee mukaan. Viikonloput pilalla, kun ei tonne päiväksi menty, kun matkoihin menee se puoli päivää. Siellä olet kun vankilassa, kun mitään et pysty tekemään ja muija touhus omiaan vanhempien kanssa.
Vinkkinä kaikille, ottakaa se paikallinen puoliso, niin voi käydä päivässä pyörähtää menee vartti mennä ja puolen tunnin päästä oot jo pihalla.
Ei pidä lähteä, jos ei halua. Ei pidä ryhtyä kenenkään kynnysmatoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joskus voi appivanhempansa kutsua vaikka syömään ja seurustelemaan ihan hyvässä hengessä!
Miksi pitäisi? Eikö sitä appivanhempien lasta ole kasvatettu hoitamaan se ihan itse???
Outo ajatusmaailma. Minä kutsun usein appivanhemmat kylään ja syömään.
Onko puolisosi autistinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joskus voi appivanhempansa kutsua vaikka syömään ja seurustelemaan ihan hyvässä hengessä!
Miksi pitäisi? Eikö sitä appivanhempien lasta ole kasvatettu hoitamaan se ihan itse???
Outo ajatusmaailma. Minä kutsun usein appivanhemmat kylään ja syömään.
Sanopa muuta. Voisi kuvitella, että jopa ihan kiinnostaisi tutustua oman kumppanin vanhempiin. Tiedän tiedän, outo ajatus 2000-luvun vauvapalsta-Suomessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit tyytyväinen vaan. Mulla on sellainen miniä joka seuraa mun poikaa eikä osaa olla yksin. En oikeen sitten luontevasti voi keskustella pojan kanssa kun se tyttö on pojan kanssa aina.
Joo, toi on tosi rasittavaa tollanen roikkuminen, kun ei kuulu edes perheeseen.
Kyllä se kuyluu puolisonsa perheeseen. Anoppi taas ei kuulu.
Poika tai tytär kuuluvat aina äitinsä perheeseen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joskus voi appivanhempansa kutsua vaikka syömään ja seurustelemaan ihan hyvässä hengessä!
Miksi pitäisi? Eikö sitä appivanhempien lasta ole kasvatettu hoitamaan se ihan itse???
Outo ajatusmaailma. Minä kutsun usein appivanhemmat kylään ja syömään.
Sanopa muuta. Voisi kuvitella, että jopa ihan kiinnostaisi tutustua oman kumppanin vanhempiin. Tiedän tiedän, outo ajatus 2000-luvun vauvapalsta-Suomessa
Kyllä minusta se on öärimmäisen outoa, ettei appivanhempien omalla lapsella ole heihin kontaktia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joskus voi appivanhempansa kutsua vaikka syömään ja seurustelemaan ihan hyvässä hengessä!
Miksi pitäisi? Eikö sitä appivanhempien lasta ole kasvatettu hoitamaan se ihan itse???
Outo ajatusmaailma. Minä kutsun usein appivanhemmat kylään ja syömään.
Onko puolisosi autistinen?
Soittaako mies äidille 5 kertaa päivässä 😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit tyytyväinen vaan. Mulla on sellainen miniä joka seuraa mun poikaa eikä osaa olla yksin. En oikeen sitten luontevasti voi keskustella pojan kanssa kun se tyttö on pojan kanssa aina.
Joo, toi on tosi rasittavaa tollanen roikkuminen, kun ei kuulu edes perheeseen.
Kyllä se kuyluu puolisonsa perheeseen. Anoppi taas ei kuulu.
Poika tai tytär kuuluvat aina äitinsä perheeseen!
Eipä kuulu.
Miniä saattaa kärsiä peräsuolen laskeumasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joskus voi appivanhempansa kutsua vaikka syömään ja seurustelemaan ihan hyvässä hengessä!
Miksi pitäisi? Eikö sitä appivanhempien lasta ole kasvatettu hoitamaan se ihan itse???
Outo ajatusmaailma. Minä kutsun usein appivanhemmat kylään ja syömään.
Onko puolisosi autistinen?
Typerä kysymys. Mikä siinä on niin ihmeellistä että olen läheinen appivanhempieni kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joskus voi appivanhempansa kutsua vaikka syömään ja seurustelemaan ihan hyvässä hengessä!
Miksi pitäisi? Eikö sitä appivanhempien lasta ole kasvatettu hoitamaan se ihan itse???
Outo ajatusmaailma. Minä kutsun usein appivanhemmat kylään ja syömään.
Onko puolisosi autistinen?
Typerä kysymys. Mikä siinä on niin ihmeellistä että olen läheinen appivanhempieni kanssa?
Mutta puolisosi ei ole?
Oma kokemus nuoruusvuosilta:
Opiskelin ja kävin töissä joten vapaa-aika oli kortilla. Jos oli yksi tai kaksi lepopäivää viikossa niin viimeinen asia mikä kiinnosti oli pönöttää kylässä anoppilassa. Olen muutenkin introvertti joten tarvitsen rauhaa ja hiljaisuutta työn vastapainoksi. Kun mies lähti käymään kotonaan niin oli ihana kun oli omaa aikaa. Olen myös peruspositiivinen ihminen ja appivanhemmat olivat elämäntapavalittajia niin small talk oli raskasta. Lisäksi tykkäsin itsekin käydä välillä kotona ja olla vanhempieni kanssa ilman että mies oli mukana. Eli jotkut ihmiset nyt vaan ei ole seurallisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellisessä suhteessa veetutti ihan hitosti, kun piti rampata muijan vanhempien luonna. Itse en käynyt kun jonkun 4-5 kertaa omien vanhempien luonna vuodessa ja ne asuu 25km päässä. Muijan vanhemmat asui 300km päässä ja niitä piti se 5 kertaa käydä ihmettelemässä 2-3kk aikana ja aina hiton moinen tappelu, että sinne nyt pitää lähtee mukaan. Viikonloput pilalla, kun ei tonne päiväksi menty, kun matkoihin menee se puoli päivää. Siellä olet kun vankilassa, kun mitään et pysty tekemään ja muija touhus omiaan vanhempien kanssa.
Vinkkinä kaikille, ottakaa se paikallinen puoliso, niin voi käydä päivässä pyörähtää menee vartti mennä ja puolen tunnin päästä oot jo pihalla.
Ei pidä lähteä, jos ei halua. Ei pidä ryhtyä kenenkään kynnysmatoksi.
Tämä. Mulla oli edellisessä suhteessä pakolliset sunnuntailounaat kumppanin vanhempien luona. Seuraavassa suhteessa sanoin jo heti aluksi että en tule koskaan mihinkään tapaamiseen jos ennotse sitä juuri sillä hetkellä halua. Ja kappas, ei ole tarvinnut, joten olen ihan riittävän läheinen appivanhempien kanssa joita näen enemmän luon omia vamhempiani jotka asuvat lähempänä 🤷 just lähdössä miehen ja sisarustensa kanssa reissuunkin.
"Mulla oli edellisessä suhteessä pakolliset sunnuntailounaat kumppanin vanhempien luona."
Auts, kuulostaa ihan hirveältä. Siinä on aina viikonloput lyöty lukkoon eikä mitään muuta voi tehdä. En kyllä suostuisi tuollaisia järjestämäänkään.
Anoppi ei ole miniän sukulainen eikä kaveri.