8-vuotias dominoi muiden yöunta
Vinkkejä seuraavaan tilanteeseen:
Meillä kotona 8-vuotias poistuu sängystään/huoneestaan eri tekosyillä pitkin iltaa/yötä, jos me vanhemmat olemme menneet itse nukkumaan, hän tulee huoneeseemme herättämään ja ei suostu palaamaan sänkyyn, ennen kuin on saanut huomiota osakseen. Varsinkin nyt kesäloma-aikaa tämä on TODELLA raskasta, koska lapsi estää oman nukahtamiseni mielivaltaisesti usein puoleenyöhön, ja aamulla on töiden takia pakko herätä kuitenkin viimeistään 06.00, kun lapsi saa jäädä tyytyväisenä nukkumaan. Iltarutiinit ovat olleet vuosikauden samanlaiset ja lapsi laitetaan nukkumaan ajoissa, koska tiedämme, että hänenkin unet jäävät muuten vähäisiksi, koska tätä nukahtamis-"showta" kestää illasta riippuen ainakin 1-3 tuntia. Lisäksi hän saattaa nukahtaa, mutta tulla yön aikana jopa 5-6 kertaa herättämään vanhemmat sanoen: "En saa nukuttua", vaikka fakta on, että on nukkunut ja nukahtaisi uudelleen, jos malttaisi pysyä sängyssä edes kymmenen minuuttia.
Jatkuva univelka ja kykenemättömyys tehdä väsyneenä ja ärtyneenä mitään palauttavaa toimintaa ovat syöneet omaa mielenterveyttäni ja parisuhdettani pidemmän aikaa, kun tilanteelle ei voi tehdä mitään, ja oikeaa unilääkettä tuon ikäiselle ei voi alkaa syöttää säännöllisesti. Melatoniinit on kokeiltu, mutta ne eivät ole auttaneet kuin satunnaisesti, koska mieto nukahtamislääke ei toimi, jos lapsi ramppaa eri syistä ympäri asuntoa tuntikaupalla pillerin ottamisen jälkeen ja vaikka nukahtaisikin melatoniinilla, sen vaikutus lakkaa muutaman tunnin päästä eikä estä siten enää lasta herättämästä myös koko muuta taloutta koska hän ei halua nukkua.
Ollaan sovittu, että jos tulee herättämään yöllä turhasta syystä (esim. viime yönä oli syytä pakko päästä pesemään kädet ilman syytä klo. 22.30 ja asian takia piti tulla herättämään vanhemmat), niin seuraavalta päivältä lähtee ruutuaikaa pois, mutta tämä ei ole auttanut ja lapsi voi olla koko seuraavan päivän ilman puhelinta tai televisiota, kun rangaistuksista huolimatta on pakko herättää koko talo useasti ilman syytä. Isompia rangaistuksia ei voi käyttää, koska kerran kun väsyneenä neljännen turhan herätyksen jälkeen nousin sängytä, huusin lapselle ja vein hänet väkisin takaisin omaan sänkyyn, lapsi puhui tilanteesta ulkopuoliselle aikuiselle ja saimme lastensuojelusyytteen.
Vinkkejä tilanteeseen, tällä hetkellä työpäivät ovat lähinnä seliämistä jatkuvassa univelassa ja pelkään, milloin työjohto huomaa sen, että työpanokseni on laskenut myös kuin lehmän häntä tämän takia. Vietän nyt jo vähintään muutaman yön kuukaudessa hotellissa, jotta saan univelkaa tasattua, mutta tämä järjestely käy lompakon päälle. Tukiverkostoa meillä on TODELLA olemattomasti ja lasta halutaan ottaa todella nihkeästi yökylään, koska pilaa myös vieraissa aikuisten yöunet. Olen jopa harkinnut eroa ja jonkinlaista vuorovanhemmuutta, että saisi nukkua edes puolet vuodesta.
Kommentit (524)
Meillä 7v poika tulee usein yöllä meidän viereen nukkumaan. En usko että lapsenne turhaan teitä herättää, ja joku käsien pesu on vain tekosyy. Ehkä pelkää tms.
Muutama juttu tulee mieleen:
- lapsella on muka ruutukielto, mutta huitelee päivät pitkät kavereitten luona valvomatta. Eihän sitä kieltoa voi siis mitenkään valvoa, aivan turhaa siis.
- vaikka olisi kavereita, on 8v aika pieni olemaan omillaan koko vanhempien työpäiviä, varsinkin jos sitä kestää viikkotolkulla.
- kovasti puhetta rangaistuksista ja vanhempien kiukusta, mutta ei ollenkaan mainintaa että olisi koskaan kokeiltu positiivisen kautta.
- onko tosiaan mahdoton ajatus kokeilla sitä patjaa vanhempien huoneessa tai vanhemmalle patjaa lapsen huoneessa? Onko "lapsen pitää nukkua omassa huoneessaan"-periaate todellakin tärkeämpää kuin koko perheen yöunet?
- ei ollenkaan mainintoja siitä, mitä lapsen isä tekee öisin. Herääkö teillä molemmat lapsen takia, vuorotellen vai vaan äiti? Ehdottomasti vuoroyöt käyttöön, että saatte nukuttua.
- rahaa löytyy hotelliöihin, uima-altaisiin ja trampoliiniin, mutta ei mukamas yksityislääkärikäyntiin.
- onko lapselle ohjattu tekemistä yöksi jos herää? Äänikirjaa, musiikkia tms?
Lapsella on selvästi ihan oikeita ongelmia sen unen kanssa, ei tuon ikäinen huvikseen kuku yötä hereillä. Siihen viittaa myös se, että ongelmia on muittenkin kuin vanhempien kanssa. Suosittelen kyllä sitä lääkärikäyntiä jonkun uniongelmiin perehtyneen vastaanotolla. Lapsen univaikeudet heijastuu myös hänen koulunkäyntiinsä ja oppimiseen väistämättä. Myös kaverisuhteisiin, kun ei voi yökyläillä kuten monet muut saman ikäiset.
Vierailija kirjoitti:
Minä en haluaisi tuollaista lasta kotiini ollenkaan. Miten 8-vuotias voi olla noin sekaisin? Yöllä kuuluu nukkua, niin lasten kuin vanhempienkin.
Ei se omena kauas puusta yleensä putoa. Nykyään suurin osa lapsista on jotain nepsyjä! Normaalit lapset alkavat olla harvinaisuus suomessa!
Tuossa joku taisi asiasta todetakin, että perheeseen kuuluu muutakin kuin vain lapset, esimerkiksi äidin ja isän välinen parisuhde, joka on pitälti ollut pohjimmiltaan se syy, miksi lapsi edes on edes haluttu tehdä. Mielestäni, kun taaperoiät, uhmaiät yms. on selätetty, kouluikäisellä on oma huone siksi, että siellä voi myös nukkua. Kaikki täällä, jotka ovat sitä mieltä että lapsi pitää ottaa nukkumaan makuuhuoneeseen, tai jopa samaan sänkyyn, toteatteko samalla, että kyllä vanhempien välinen suhde voidaan laittaa tauolle seuraaviksi vuosiksi, vai pitäisikö äidin ja isän toteuttaa fyysistä keskenäistä rakkauttaan (eli seksiä) siinä samalla, kun 8-vuotias nukkuu vieressä lattialla? Siinähän on traumat taattu... Tai sitten uhrataan vaan parisuhde ja seksielämä lapsen oikkuden takia, rikkonaisessa perheessähän lapsi tästä kasvattuu paremmin...
AP, osoitat sille lapsellesi, että aikuinen (huoltaja ja elättäjä) määrää lopullisen kaapin paikan kotona, ei hän. Itsestänikin tulee täysin perseeseen ammuttu karhu jo parista huonosti nukutusta yöstä, joten en koe että vanhempien univelan kerryttäminen palvelee ketään, vaan kärsimys heijastuu ihan varmasti myös lapseen.
Jos kahdeksanvuotiaat olisi puoliksikaan niin kehittyneitä kuin täällä väitetään niin väittäisin, että hän voisi samantien hakea presidentin virkas ja olisi fiksumpi kuin puolet maailman johtajista yhteensä.
Ap. Jos kommentista löytyy sana pentu, perseily tms. niin kommenttia ei kannata ottaa tosissaan. Vaikka sillä olisi kuinka paljon tykkäyksiä. Lapsen saaminen hiljaiseksi väkivaltaisilla keinoilla ei ole ratkaisu, joka olisi millään muotoa kannattava pitkällä tai lyhyellä tähtäimellä. Kasvoin itse henkisesti ja fyysisesti väkivaltaisessa ja kylmässä kodissa missä yritettiin kasvattaa ns. kunnon kansalaisia. Nyt vasta kolmikymppisenä uskallan itse haaveilla vanhemmuudesta, kun olen vihdoin ymmärtänyt mitä rakkaus on ja miltä se näyttää konkreettisesti. Lapset todella tarvitsevat tietysti myös rajoja. Nekin ovat rakkautta. Yksi rakkaudellinen raja on juuri sen opettaminen, että yöllä nukutaan. Vei vuosia opiskella ja ymmärtää miten lapsia kannattaisi kasvattaa. Tsemppiä
Vierailija kirjoitti:
Tuossa joku taisi asiasta todetakin, että perheeseen kuuluu muutakin kuin vain lapset, esimerkiksi äidin ja isän välinen parisuhde, joka on pitälti ollut pohjimmiltaan se syy, miksi lapsi edes on edes haluttu tehdä. Mielestäni, kun taaperoiät, uhmaiät yms. on selätetty, kouluikäisellä on oma huone siksi, että siellä voi myös nukkua. Kaikki täällä, jotka ovat sitä mieltä että lapsi pitää ottaa nukkumaan makuuhuoneeseen, tai jopa samaan sänkyyn, toteatteko samalla, että kyllä vanhempien välinen suhde voidaan laittaa tauolle seuraaviksi vuosiksi, vai pitäisikö äidin ja isän toteuttaa fyysistä keskenäistä rakkauttaan (eli seksiä) siinä samalla, kun 8-vuotias nukkuu vieressä lattialla? Siinähän on traumat taattu... Tai sitten uhrataan vaan parisuhde ja seksielämä lapsen oikkuden takia, rikkonaisessa perheessähän lapsi tästä kasvattuu paremmin...
AP, osoitat sille lapsellesi, että aikuinen (huoltaja ja elättäjä) määrää lopulli
Eiköhän sitä parisuhdetta voi toteuttaa muulloinkin kuin öisin sängyssä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsella ole mitään empatiakykyä? Tuonikäisenä oma lapseni osoitti jo huomaavaisuutta esim. silloin, jos joku oli kipeänä. Nukkumisesta olen sanonut, että huonot unet saa aikaan päänsärkyä ja ärtymystä, ja lisäksi autolla ajaminen on suorastaan vaarallista väsyneenä. Lapsi ymmärtää erinomaisesti puhetta kun asiat selittää näin konkreettisesti.
Ehkä teidän lapselle ruutuaika ei ole tärkeää? Säännöt selviksi ja porkkanan kautta eteenpäin. Keppinä sitten joku lapselle tärkeä asia.
Kahdeksan vuotiaan pitäisi osata ajatella hänen omien vanhempiensa tarpeita?? Kyllä tilanne on ihan toisinpäin. Toki lasta pitää ja voi tässäkin opettaa: hei kulta, jutellaan hetki rauhassa, tule istumaan tähän mun viereen. Meidän täytyy jutella siitä mitä yöllä tehdään. Jos heräät yöllä voit tulla meidän huon
Lapsen tarpeet menee aina aikuisten tarpeiden edelle. Toki aikuinen huolehtii myös omista tarpeistaan SAMALLA. Se ei tarkoita sitä, että lapsesta ei huolehdita kun itsellä juuri nyt sattuu olemaan väsymys/nälkä/laiskuus/ärsytys/halu lenkille tms. Vanhempana sinun tarve levolle tai yksityisyydelle ei mene lapsen tarpeiden edelle. Sinä voit huolehtia molemmista tarpeista ilman, että hylkäät lapsen tarpeet. Huoh. Kyllä saa jäädä tähän ketjuun kommentointi tähän..
Näyttää siltä että et anna tarpeeksi huomiota lapsellesi. Ettekö voi nukkua samassa huoneessa?
Vierailija kirjoitti:
Jo pienille vauvoille opetetaan, että yöllä nukutaan eikä seurustella. Se ei ole välinpitämättömyyttä. Kouluikäinen saa luvan opetella nukkumaan. Se on tärkeä taito tulevaisuudessakin. Unta ei arvosteta tarpeeksi.
Kouluikäinenkään ei osaa tätä opetella yksin, varsinkaan jos on tottunut muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon sen mitä kaikki ajattelee: tuollaisia ajatuksia on vain huonoilla äideillä. Normaalisti on empatiaa lastaan kohtaan.
Äideillä on oikeus ajatella negatiivisesti lapsistaan
No ei oo! Mitäs meni lisääntymään, nyt nauttikoon kasvattaneen hedelmästään.
Vierailija kirjoitti:
AP SELVENTÄÄ LISÄÄ JÄLLEEN:
...
"- Lapsi on tietoinen kyllä, että me vanhemmat olemme henkisesti ja fyysisesti loppu tilanteeseen ja sen takia esimerkiksi EI YKSINKERTAISESTI OLE JAKSAMISTA mennä touhuamaan mitään kivoja aktiviteetteja kodin ulkopuolelle, kun pelkkä lapsen kanssa juttelu hymyillen tuottaa välillä ongelmia jaksaa."
...
Sitä vain, että 8-vuotis ei voi olla niin kovin tietoinen kokonaisvaltaisesti vanhempinen uupumisesta, ja siitä, että se johtuisi viimekädessä noista yöherättelyistä ja että vaikuttaisi niin isosti kaikkeen. Hän on vielä aika pieni lapsi, ei voi vielä odottaa isojen kokonaisuuksien ymmärtämistä.
Ihmettelen itse, ettet yhdessäkän kirjoituksessa ole miettinyt mikä voisi olla lapsen syy käytökseen, eikö sulla todella ole asiasta mitään ajatuksia tai mahdollisia vaihtoehtoja. Katsot jotenkin koko ajan vain omalta kannaltasi, nyt olisi aika miettiä lapsen näkökulmaa ja kokemusta, jotta syy ja ratkaisu löytyisi.
Rangaistukset mielestäni nyt pois, luulen että vain pahentavat kierrettä. Vaikka sitten palkitsemista mieluummin tilalle. Joku syy tuossa on takana mikä teidän vanhempien pitää ensin selvittää. Menkää vaikka jollekin toiselle ammattilaiselle, jos ensimmäisestä ei ollut apua ja jos itse ette pysty ratkaisemaan. Ja mitä jos nyt oikeasti edes kokeilisitte sitä nukkumista lapsen kanssa samassa huoneessa, tuo voisi rauhoittaa lasta nukkumaan, auttaisi moneenkin mahdolliseen taustasyyhyn, esim. jos pelottaa tai turvaton tai levoton olo. Kerroit myös että lapsi on erityishekkä muutenkin, onko teillä vanhemmilla tietoa ja ymmärrystä tähän asiaan (ei vaikuta oikein siltä).
Oletko kysynyt lapselta esim, että pelottaako häntä kun herää silloin yöllä. Jos on kovin herkkä lapsi, niin vihaisuus ja rangaistukset todennköisesti erityisesti estävät häntä puhumasta asiasta. Eikä lapsi osaa välttämättä myöskään itse sanoittaa sitä perimmäistä syytä tai tunnetta taustalla, tai ei uskalla sanoa.
Jo yksin otsikko kertoo siitä, että asiat ei ole kohdallaan. Jos vanhenpi kokee lapsen dominoivan, täytyy silloin katsoa peiliin. Olenko kertonut lapselle mitä yöllä tapahtuu? Onka lapsen tarpeet täytetty? Lapsi voi dominoida vanhempaa vain jos vanhemmat antaa sen tapahtua. Toki lapsi ei ole robotti, jota voi määrätä, joten vanhemmat myös mukautuvat kulloiseenkin elämäntilanteeseen kuten tarvi vaatii. Se, että lapsi heräilee ei ole dominointia. Lopputulos tällaisessa tapauksessa vaatii vanhemmilta vastuun ottamista, eikä tilanteelle alistumista. Lapselle kerrotaan mitä häneltä odotetaan ja samalla pidetään huoli hänen tarpeistaan. Ap:n tilanteeseen tuskin on neuvoja, jotka ratkaisisi tilanteen helposti. Helpointa lienee, jos toinen vanhemmista menee väliaikaisesti lapsen huoneeseen nukkumaan ja opettaa, että yöllä ei tehdä muuta kuin nukutaan.
Nostakaa lapsen sänky omaan huoneeseenne toistaiseksi, josko se auttaisi?
Vierailija kirjoitti:
Lapsellakin voi olla hallintaa, joko toista vanhempaa kohtaan, eli et nuku puolison vieressä vaan minun, me ihmiset vaan ollaan jo syntymästä sellaisia. Eli ehdoton ei lapsen yritykselle pompottamiselle. Ja sori, tiedän, että tämä kommentti loukkaa tiettyjä ihmisiä.
Tämä kommentti kertoo enemmän sinusta kuin yhdestäkään lapsesta. Tietysti lapsi haluaa olla lähellä vanhempaa. Mutta ei siksi, että vanhemmat ei saisi olla yhdessä. Jos lapsi haluaa omia toisen vanhemman vain itselleen, voi todeta, että vika vanhemmissa eikä lapsen tarpeita ole täytetty + opetettu, että perheessä kaikkien kuuluu rakastaa toisiaan eikä se ole keneltäkään toiselta pois.
"Eiköhän sitä parisuhdetta voi toteuttaa muulloinkin kuin öisin sängyssä?"
Ei voi, jo sanassakin sanotaan, että toimitus pitää tekemän pimeässä ja vaaterissa maaten. Kaikki muu on irstasta ja syntiä!
Vierailija kirjoitti:
Täysin onnetonta meininkiä nykyvanhemmilla. Kuria ei voi lapselle pitää oikein mitenkään, kun kaikki on joko "lastensuojelurikos" tai sitten muuten vaan äärimmäisen haitallista ja traumaattista. Suunnilleen ainoa keino mitä voi käyttää on ruutuajan rajoittaminen, mutta sekään ei toimi jos ruutuaika on jo ennestään rajoitettu tai lapsi keksii muuta tekemistä kuin ruudun.
Minusta on täysin onnetonta, jos ei keksi mitään muuta kasvatustapaa kun rangaistukset, ja sen on ruutuajan rajoittaminen, kun kerran väkivalta on kielletty.. Järkyttävän vajaata ajattelua ja kerrassaan vähä-älyistä.
Siis heiräileekö kouluaikanakin monta kertaa yössä? Vai lomalla vain? Jos lomalla, niin tietysti johtuu siitä että nukkumisrytmi on sekaisin. Jos kouluaikanakin heräilee, lääkäriin kipin kapin. Eihän noin katkonaisilla unilla edes aivot toimi.
Sanoit tosin että lapsi nukkuu 8-9 tuntia, kuinka aikaisin menee sitten nukkumaan? Kun jos kouluaamuna herää klo 7, niin 9 tuntia unta saadakseen usealla yöherätyksellä, pitäisi nukkumaan mennä ainakin klo 21 jos ei aiemminkin. Sitä myöhemmäksi sitten niin unta riittää.
Lapset ei ole pieniä ikuisesti, meillä nykyään teinit valvoo meitä myöhempään ja vanhempien kivat iltahetket kahdestaan telkkarin ja viinilasin kanssa ovat muisto vain.
Vierailija kirjoitti:
Prkl, se on pian esiteini, ainakin leikisti. Sit teil onkin kivaa, piru merrassa. Yötäpäivää.
Mikä teidän perheessä oikeesti on se keskeisin ongelma? Oikeesti. Ydin. Oikeesti.
Jotain on tehtävä.
Tosta kasvaa sietämätön apina. Ei nuori ihminen.
Nämä sinun sanoin sietämättömöt apinat, ovat nuoria rakastettavia ihmisiä, jotka eivät ole saaneet kotoa rajoja ja ja rakkautta. Jos kohtelet heitä samoin, sama käytös vain jatkuu. Miten ihminen voi oppia olemaan rakastava ja kunnioittava toisia kohtaan jos sellaista ei ole ikinä nähnyt keltään? Ei omilta vanhemmilta eikä tuntemattomiltakaan. Se, että sinä kohtelet heitä kuin apinoita, vahvistas heille että ihmiset todella ovat pahoja ja ilkeitä.
Jo pienille vauvoille opetetaan, että yöllä nukutaan eikä seurustella. Se ei ole välinpitämättömyyttä. Kouluikäinen saa luvan opetella nukkumaan. Se on tärkeä taito tulevaisuudessakin. Unta ei arvosteta tarpeeksi.