Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
8-vuotias dominoi muiden yöunta
15.07.2024 |
Vinkkejä seuraavaan tilanteeseen:
Meillä kotona 8-vuotias poistuu sängystään/huoneestaan eri tekosyillä pitkin iltaa/yötä, jos me vanhemmat olemme menneet itse nukkumaan, hän tulee huoneeseemme herättämään ja ei suostu palaamaan sänkyyn, ennen kuin on saanut huomiota osakseen. Varsinkin nyt kesäloma-aikaa tämä on TODELLA raskasta, koska lapsi estää oman nukahtamiseni mielivaltaisesti usein puoleenyöhön, ja aamulla on töiden takia pakko herätä kuitenkin viimeistään 06.00, kun lapsi saa jäädä tyytyväisenä nukkumaan. Iltarutiinit ovat olleet vuosikauden samanlaiset ja lapsi laitetaan nukkumaan ajoissa, koska tiedämme, että hänenkin unet jäävät muuten vähäisiksi, koska tätä nukahtamis-"showta" kestää illasta riippuen ainakin 1-3 tuntia. Lisäksi hän saattaa nukahtaa, mutta tulla yön aikana jopa 5-6 kertaa herättämään vanhemmat sanoen: "En saa nukuttua", vaikka fakta on, että on nukkunut ja nukahtaisi uudelleen, jos malttaisi pysyä sängyssä edes kymmenen minuuttia.
Jatkuva univelka ja kykenemättömyys tehdä väsyneenä ja ärtyneenä mitään palauttavaa toimintaa ovat syöneet omaa mielenterveyttäni ja parisuhdettani pidemmän aikaa, kun tilanteelle ei voi tehdä mitään, ja oikeaa unilääkettä tuon ikäiselle ei voi alkaa syöttää säännöllisesti. Melatoniinit on kokeiltu, mutta ne eivät ole auttaneet kuin satunnaisesti, koska mieto nukahtamislääke ei toimi, jos lapsi ramppaa eri syistä ympäri asuntoa tuntikaupalla pillerin ottamisen jälkeen ja vaikka nukahtaisikin melatoniinilla, sen vaikutus lakkaa muutaman tunnin päästä eikä estä siten enää lasta herättämästä myös koko muuta taloutta koska hän ei halua nukkua.
Ollaan sovittu, että jos tulee herättämään yöllä turhasta syystä (esim. viime yönä oli syytä pakko päästä pesemään kädet ilman syytä klo. 22.30 ja asian takia piti tulla herättämään vanhemmat), niin seuraavalta päivältä lähtee ruutuaikaa pois, mutta tämä ei ole auttanut ja lapsi voi olla koko seuraavan päivän ilman puhelinta tai televisiota, kun rangaistuksista huolimatta on pakko herättää koko talo useasti ilman syytä. Isompia rangaistuksia ei voi käyttää, koska kerran kun väsyneenä neljännen turhan herätyksen jälkeen nousin sängytä, huusin lapselle ja vein hänet väkisin takaisin omaan sänkyyn, lapsi puhui tilanteesta ulkopuoliselle aikuiselle ja saimme lastensuojelusyytteen.
Vinkkejä tilanteeseen, tällä hetkellä työpäivät ovat lähinnä seliämistä jatkuvassa univelassa ja pelkään, milloin työjohto huomaa sen, että työpanokseni on laskenut myös kuin lehmän häntä tämän takia. Vietän nyt jo vähintään muutaman yön kuukaudessa hotellissa, jotta saan univelkaa tasattua, mutta tämä järjestely käy lompakon päälle. Tukiverkostoa meillä on TODELLA olemattomasti ja lasta halutaan ottaa todella nihkeästi yökylään, koska pilaa myös vieraissa aikuisten yöunet. Olen jopa harkinnut eroa ja jonkinlaista vuorovanhemmuutta, että saisi nukkua edes puolet vuodesta.
Kommentit (524)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kyllä taas jokin eritysherkkä tai muulla tavalla lokeroiva analysoinut asioita. On se kumma jos ulkoilua ehdottelevalle tekisi mieli näyttää keskaria ja mielummin pohditaan autismin mahdollisuutta. Nyt vähän realismia siihen elämässä lillumiseen.
Ei tässä kesuria ollut ulkoilun ehdottajille ollut kukaan näyttämässä vaan sille, että oletetaan että nukahtaa voi kun vaan laittaa pään tyynyyn ja puuttuu täysi ymmärrys siitä, että vaikka tekisi kaiken teoriassa oikein, niin ei silti nukahda. Näille empatiakyvyttömille ihmisille sitä kesuria. Ei se ole mitään elämässä lillumista, että näkee oman kuplansa ulkopuolelle.
Ulkoilua suosittelen itsekin ja käytän sitä omien lasten väsyttämiseen, mutta jos sekään ei auta, niin on ihan olemassa oleva mahdollisuus sille, että ap:m lapsi on erityisherkkä tai jollain neurologisella kirjolla, mikä ap:n kirjoittamista esimerkeistä päätellen ihan realistinen vaihtoehto. Silloin kannattaa unohtaa ne ärsykkeet, kuten cd:t ja kirjat, ja luoda lapselle ärsykkeetön tila nukkumista varten. Tuulettimet pois, ikkuna kiinni, ovi auki että ilma vaihtuu ja lapset ei metelöi. Puhtaat petivaatteet ja vuodenaikaan sopiva peitto, ettei hikoile tai palele peiton alla. Lapselle sallittua tekemistä, jos/kun yöllä herää, ettei tarvitse vanhempia herättää.
Ei missään nimessä valoja päälle, koska se häiritsee sisäistä kelloa, ja päiväsaikaan rajoitus ruutuajalle. Paljon ulkoilua ja aurinkoa aikaisin aamusta, että kehon oma melatoniinin tuotanto käynnistyy ja toimii sitten ajallaan, eikä tarvitse pienelle lapselle työntää minkäänlaisia nappeja suuhun.
Siis ymmärsinkö oikein: lapselle annettiin lastensuojelusta tukihenkilön numero, johon hän voi soittaa, jos vanhemmat huutavat hänelle, kun hän herättää heidät monta kertaa yössä?
Itse sanoisin, että kilautappa sille tukihenkilölle ja kysy siltä lupaa, saatko sä pestä kädet kolmen aikaan yöllä. Alkaa tukihenkilölläkin jossain välissä keittää yli. Soita aina sille kivalle tädille, kun et saa nukuttua. Ihan joka kerta. Vaikka varmuuden vuoksi. Esim. seitsemän kertaa per/yö vois olla hyvä aloitus.
Vierailija kirjoitti:
Muuten samaa mieltä, mutta en usko ratkaisujen uniongelmiin löytyvän lääkäriltä. Mitä he voisivat tehdä?
Ei lääkäri välttämättä voi tehdä paljoakaan, mutta asiaan perehtyneellä on/voi olla riittävä auktoriteetti neuvomaan vanhempia. Ja kykyä ymmärtää minkälaiset keinot saattaisi just tässä tilanteessa toimia. Ja toki lääkäri voi myös arvioida onko mahdollisesti syynä jokin esim. neurologinen ongelma, joka ehkä vaatisi tarkempia tutkimuksia. Toki diagnoosi ei sinällään ratkaise ongelmaa.
Totta. Jos kohdalle osuisi viisas lääkäri. Mutta ap:n viestien lukemisen jälkeen on selvää, että vanhemmat tarvivat apua. Että voivat auttaa lasta. Tässä siis ei lähtökohtaisesti ole kyse lapsen ongelmasta, joten ehkä vanhemmat voisi saada lähetteen, jonka avulla vanhemmat saisi tukea vanhemmuuteen.
Sama
Itse en ole ikinä rangaissut lapsiani siten, että olisin uhkaillut heitä ruutuajan tai karkkirahan menettämisellä, tms. jos et ole kunnolla.
Se, että saan hirveät raivarit ja huudan kita ammollaan, on riittävä rangaistus, jonka jälkeen yleensä itse pyydän anteeksi.
Lapseni tietävät, että jos herättäisivät minut monta kertaa yössä, kun olen aamulla menossa töihin, olisin kuin perseeseen ammuttu karhu. Pelko tästä on estänyt heitä herättämästä minua ja siksi he eivät tarvinneet ylimääräisiä uhkauksia, esim. huomenna et pääse minnekään, koska herätit mut äsken.
Jos jatkuvasti ylikorostuneen lempeän lässyttävästi selittää kuraattoriäänellä: kultapieni, äiti on nyt hyvin väsynyt ja koska sä rakas et totellut, mitä sillon sovittiin, niin nyt nassuhassu et sit huomenna saa luuria käyttöösi.
Osoittakaa miehesi kanssa, että olette tosissanne. Sinä kuolet, ellet saa nukuttua. Ja silloin minkään valtakunnan lastensuojeluilmoitukset eivät ole niin relevantteja kuin yöuni.
Minusta tuntuu, ettei teidän tilanne ole vielä lähelläkään epätoivoista, koska pelko siitä, että leimautuisit huonoksi vanhemmaksi ylittää yöunien tarpeesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet sinä yks helvetin tossu.
Tämä kommentti ei valitettavasti auta ap:ta
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole ikinä rangaissut lapsiani siten, että olisin uhkaillut heitä ruutuajan tai karkkirahan menettämisellä, tms. jos et ole kunnolla.
Se, että saan hirveät raivarit ja huudan kita ammollaan, on riittävä rangaistus, jonka jälkeen yleensä itse pyydän anteeksi.
Lapseni tietävät, että jos herättäisivät minut monta kertaa yössä, kun olen aamulla menossa töihin, olisin kuin perseeseen ammuttu karhu. Pelko tästä on estänyt heitä herättämästä minua ja siksi he eivät tarvinneet ylimääräisiä uhkauksia, esim. huomenna et pääse minnekään, koska herätit mut äsken.
Jos jatkuvasti ylikorostuneen lempeän lässyttävästi selittää kuraattoriäänellä: kultapieni, äiti on nyt hyvin väsynyt ja koska sä rakas et totellut, mitä sillon sovittiin, niin nyt nassuhassu et sit huomenna saa luuria käyttöösi.
Osoittakaa miehesi kanssa, että olette tosissanne. Sinä kuolet, ellet saa nukuttua. Ja silloin min
Vaikka sinun on täytynyt turvautua lapsia vahingoittavaan henkiseen väkivaltaan, se ei tarkoita etteikö rajoja voisi laittaa terveellä tavalla ilman lapsen satuttamista. Terve auktoriteetti ei ole ikinä lasta kohtaan väkivaltaista. Kuka on antanut sinulle oikeuden huutaa toiselle ihmiselle, erityisesti kehittyvälle lapselle joka on sinusta riippuvainen? Anteeksipyyntö on todella tärkeää, mutta ei se pyyhi jo tehtyä väkivaltaisuutta ja sen vaikutuksia pois. Lapset ei tarvitse rangaistuksia, he tarvitsevat rajoja, ohjaamista ja rakkautta. Jos tässä jollekin pitäisi rangaistus antaa, niin se olet ihan lainkin puitteissa sinä. Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta lapsille huutaminen osoittaa vain oman kyvyttömyytesi ja traumasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis ymmärsinkö oikein: lapselle annettiin lastensuojelusta tukihenkilön numero, johon hän voi soittaa, jos vanhemmat huutavat hänelle, kun hän herättää heidät monta kertaa yössä?
Itse sanoisin, että kilautappa sille tukihenkilölle ja kysy siltä lupaa, saatko sä pestä kädet kolmen aikaan yöllä. Alkaa tukihenkilölläkin jossain välissä keittää yli. Soita aina sille kivalle tädille, kun et saa nukuttua. Ihan joka kerta. Vaikka varmuuden vuoksi. Esim. seitsemän kertaa per/yö vois olla hyvä aloitus.
Tämä ei toimi pieneen lapseen. Tekee vain hänen olonsa entistä yksinäisemmäksi. Vaikutus on siis toivottuun nähden täysin päinvastainen. Hyvä, että lapsella on numero, johon hän voi soittaa jos vanhemmat kohtelevat väkivaltaisesti. Lapset ei kuitenkaan tätä tee, koska eivät ymmärrä heitä kohdeltavan huonosti ja/tai haluavat joka tapauksessa olla uskollisia väkivaltaisille vanhemmilleen.
Ap kertoo, että perheen yhteistä aikaa on useita tunteja. Mitä tähän aikaan sisältyy? Samassa huoneessa olemista, ruoanlaittoa eri huoneessa, pyykinpesua eri huoneessa, iltasatu? Kuinka iso osa tuosta on mukavaa yhdessä touhuamista, eli jotain muuta kuin arjen askareita tai passiivisena samassa tilassa olemista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä normaali tokaluokkalainen jo ymmärtää, että turhista yöherätyksistä saa pelkän ärähdyksen vanhemmaltaan.
Siitä mitään lasua tule. Höpsistä taasen.
Normaalit tokaluokkalaiset ovat keskenään hyvin erilaisia monista asioista johtuen. On sitten kyse yksilön ominaisuuksista tai perhetaustasta.
Normaalin terveen vanhemman ei tarvitse ärähtää eikä hän sitä tee, koska tietää muiden keinojen olevan terveellisempiä ja hyödyllisempiä.
Työkaverin penska oli samanlainen. Herätti ja mesosi yöt ja sai ihan luvan kanssa käyttää kännykkää yöllä jne. No, nyt meni riparille ja vanhemmilla jo varmuus, että tulee kesken pois. Mutta, kun riparilla kerättiin puhelimet yöksi pois, päivällä oli puuhaa ja ruoka säännöllisesti, niin ei ihmeekseen ollutkaan mitään ongelmaa. Nyt on kuukausi mennyt ja sama rumba alkaa. 14 vuotias siis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi pentu luulee olevansa joku ihme!
Perustaaplaaja.
Näyttäkää ne rajat!
Meno on aivan älytöntä.
Ootteko koko porukka pimeitä vaiko vain toi penska?
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt jo heti alussa laittaa tiukat säännöt. Omassa lapsuudessani, jos poukkoilin sängystä pois, niin sain huudot. Tottakai siitä tuli paha mieli (kuuluu elämään), mutta opinpa ainakin sen, että huomiota en vanhemmiltani saanut tuollaisella toiminnalla. Eli minua ei saateltu sänkyyn anelujen ja lässytysten kera, vaan vanhemmat tekivät heti tiukasti selväksi ketkä määrää. Eikä jäänyt traumoja.
Ei jäänyt traumoja ei, mutta aika kuspää susta tuli kuitenkin. Empatiakyky jäi kehittymättä (ilmeisesti älyssäkin on toivomisen varaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole juuri maininnut mitä se toinen vanhempi tekee ja miten toimitte yhdessä. Voisiko toinen mennä aina nukkumaan jo aiemmin, ehtisi nukkua edes vähän enemmän. Toinen sitten hoitaa ne iltapuuhat. Ja nukkuisi kenties sen lapsen huoneessa. Tai toiselle nukkumapaikka johonkin muualle, vaikka sitten teltta pihalle.
Lisäksi rangaistus on aika lievä, jos kuitenkin saa huidella päivät kavereilla, jos siihen laittaa kiellon, olisikohan tehokkaampaa. Tai sitten palkkio hyvistä öistä, jotain todella mieluista lapselle.
Ja ihan rohkeasti itse yhteyttä siihen lasuun, sieltä saa apua ja ehkä myös paremmin sitten lapsen sinne tutkimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Työkaverin penska oli samanlainen. Herätti ja mesosi yöt ja sai ihan luvan kanssa käyttää kännykkää yöllä jne. No, nyt meni riparille ja vanhemmilla jo varmuus, että tulee kesken pois. Mutta, kun riparilla kerättiin puhelimet yöksi pois, päivällä oli puuhaa ja ruoka säännöllisesti, niin ei ihmeekseen ollutkaan mitään ongelmaa. Nyt on kuukausi mennyt ja sama rumba alkaa. 14 vuotias siis!
Muuten hyvä kommentti, mutta jäin miettimään tuota penska-sanaa. Löytyyköhän muista kielistä yhtä paljon lasta halventavia sanoja kuin suomen kielestä? Kertoo aikamoista tarinaa suomalaisten mielenterveydestä ja sivistyneisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Toi pentu luulee olevansa joku ihme!
Perustaaplaaja.
Näyttäkää ne rajat!
Meno on aivan älytöntä.
Ootteko koko porukka pimeitä vaiko vain toi penska?
Lapsi on vanhempien kasvatuksen tuotos. Kuten myös omassa tapauksessasi.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole ikinä rangaissut lapsiani siten, että olisin uhkaillut heitä ruutuajan tai karkkirahan menettämisellä, tms. jos et ole kunnolla.
Se, että saan hirveät raivarit ja huudan kita ammollaan, on riittävä rangaistus, jonka jälkeen yleensä itse pyydän anteeksi.
Lapseni tietävät, että jos herättäisivät minut monta kertaa yössä, kun olen aamulla menossa töihin, olisin kuin perseeseen ammuttu karhu. Pelko tästä on estänyt heitä herättämästä minua ja siksi he eivät tarvinneet ylimääräisiä uhkauksia, esim. huomenna et pääse minnekään, koska herätit mut äsken.
Jos jatkuvasti ylikorostuneen lempeän lässyttävästi selittää kuraattoriäänellä: kultapieni, äiti on nyt hyvin väsynyt ja koska sä rakas et totellut, mitä sillon sovittiin, niin nyt nassuhassu et sit huomenna saa luuria käyttöösi.
Osoittakaa miehesi kanssa, että olette tosissanne. Sinä kuolet, ellet saa nukuttua. Ja silloin min
Hirveetä kieltä pientä lasta kohtaan, empatiakyky nolla. Mä todella toivon ettei sulla ole yhtään lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yö valo huoneeseen. Potta ja vesipullo. Lukitse ovi ja sano että huoneesta ei saa poistua 22-06. Ja hiljaa pitää olla. On jo sen ikäinen että pärjää. Huoneen ovi lukitaan niin että periaatteessa mahdollista kovaa tönäsemällä saada auki hätä tilanteessa. Viet isovanhemmille yö kouluun.
En varmasti ottaisi tuollaista riiviötä meille yöksi. Itsekin isovanhempi
Minä ottaisin. Antaisin vanhemmille mahdollisuuden nukkua ja voisin antaa lapselle huomiota päivät. Kyllä minä tykkään myös niistä "vaikeammista" lapsenlapsistani.
Miksette nuku päiväunia töitten jälkeen? Vai häiritseekö lapsi teitä päivälläkin? Kirjoitit, että päivällä lapsi on kavereillaan. Nukkukaa silloin. Univelkaa ei kerry samalla tavoin eikä avioerokaan tule niin usein mieleen.
Alue: Aihe vapaa
Muuten samaa mieltä, mutta en usko ratkaisujen uniongelmiin löytyvän lääkäriltä. Mitä he voisivat tehdä?
Ei lääkäri välttämättä voi tehdä paljoakaan, mutta asiaan perehtyneellä on/voi olla riittävä auktoriteetti neuvomaan vanhempia. Ja kykyä ymmärtää minkälaiset keinot saattaisi just tässä tilanteessa toimia. Ja toki lääkäri voi myös arvioida onko mahdollisesti syynä jokin esim. neurologinen ongelma, joka ehkä vaatisi tarkempia tutkimuksia. Toki diagnoosi ei sinällään ratkaise ongelmaa.