Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
8-vuotias dominoi muiden yöunta
15.07.2024 |
Vinkkejä seuraavaan tilanteeseen:
Meillä kotona 8-vuotias poistuu sängystään/huoneestaan eri tekosyillä pitkin iltaa/yötä, jos me vanhemmat olemme menneet itse nukkumaan, hän tulee huoneeseemme herättämään ja ei suostu palaamaan sänkyyn, ennen kuin on saanut huomiota osakseen. Varsinkin nyt kesäloma-aikaa tämä on TODELLA raskasta, koska lapsi estää oman nukahtamiseni mielivaltaisesti usein puoleenyöhön, ja aamulla on töiden takia pakko herätä kuitenkin viimeistään 06.00, kun lapsi saa jäädä tyytyväisenä nukkumaan. Iltarutiinit ovat olleet vuosikauden samanlaiset ja lapsi laitetaan nukkumaan ajoissa, koska tiedämme, että hänenkin unet jäävät muuten vähäisiksi, koska tätä nukahtamis-"showta" kestää illasta riippuen ainakin 1-3 tuntia. Lisäksi hän saattaa nukahtaa, mutta tulla yön aikana jopa 5-6 kertaa herättämään vanhemmat sanoen: "En saa nukuttua", vaikka fakta on, että on nukkunut ja nukahtaisi uudelleen, jos malttaisi pysyä sängyssä edes kymmenen minuuttia.
Jatkuva univelka ja kykenemättömyys tehdä väsyneenä ja ärtyneenä mitään palauttavaa toimintaa ovat syöneet omaa mielenterveyttäni ja parisuhdettani pidemmän aikaa, kun tilanteelle ei voi tehdä mitään, ja oikeaa unilääkettä tuon ikäiselle ei voi alkaa syöttää säännöllisesti. Melatoniinit on kokeiltu, mutta ne eivät ole auttaneet kuin satunnaisesti, koska mieto nukahtamislääke ei toimi, jos lapsi ramppaa eri syistä ympäri asuntoa tuntikaupalla pillerin ottamisen jälkeen ja vaikka nukahtaisikin melatoniinilla, sen vaikutus lakkaa muutaman tunnin päästä eikä estä siten enää lasta herättämästä myös koko muuta taloutta koska hän ei halua nukkua.
Ollaan sovittu, että jos tulee herättämään yöllä turhasta syystä (esim. viime yönä oli syytä pakko päästä pesemään kädet ilman syytä klo. 22.30 ja asian takia piti tulla herättämään vanhemmat), niin seuraavalta päivältä lähtee ruutuaikaa pois, mutta tämä ei ole auttanut ja lapsi voi olla koko seuraavan päivän ilman puhelinta tai televisiota, kun rangaistuksista huolimatta on pakko herättää koko talo useasti ilman syytä. Isompia rangaistuksia ei voi käyttää, koska kerran kun väsyneenä neljännen turhan herätyksen jälkeen nousin sängytä, huusin lapselle ja vein hänet väkisin takaisin omaan sänkyyn, lapsi puhui tilanteesta ulkopuoliselle aikuiselle ja saimme lastensuojelusyytteen.
Vinkkejä tilanteeseen, tällä hetkellä työpäivät ovat lähinnä seliämistä jatkuvassa univelassa ja pelkään, milloin työjohto huomaa sen, että työpanokseni on laskenut myös kuin lehmän häntä tämän takia. Vietän nyt jo vähintään muutaman yön kuukaudessa hotellissa, jotta saan univelkaa tasattua, mutta tämä järjestely käy lompakon päälle. Tukiverkostoa meillä on TODELLA olemattomasti ja lasta halutaan ottaa todella nihkeästi yökylään, koska pilaa myös vieraissa aikuisten yöunet. Olen jopa harkinnut eroa ja jonkinlaista vuorovanhemmuutta, että saisi nukkua edes puolet vuodesta.
Kommentit (524)
Täysin onnetonta meininkiä nykyvanhemmilla. Kuria ei voi lapselle pitää oikein mitenkään, kun kaikki on joko "lastensuojelurikos" tai sitten muuten vaan äärimmäisen haitallista ja traumaattista. Suunnilleen ainoa keino mitä voi käyttää on ruutuajan rajoittaminen, mutta sekään ei toimi jos ruutuaika on jo ennestään rajoitettu tai lapsi keksii muuta tekemistä kuin ruudun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuolla vanhempien hyppäämisellä vaan tuetaan ja vahvistetaan penskan terrorisointia. Ei 8-vuotias ole enää mikään vauva, kyllä siinä iässä pitäisi jo puheen mennä perille. Johdonmukainen, AIKUINEN linja tuohon meininkiin, eli ei pidä keksiä uusia "rauhoittavia" keinoja, kyllä tuo huomionhaku jää pois kun ei reagoi.
Minäkin laittaisin patjan makkarin lattialle, johon lapsi saa tulla. Tai antaisin lapselle luvan olla hereillä, kunhan ei tule herättämään, että saisin itse nukkua. Eli saa lukea tms hiljaista toimintaa, ei ruutuaikaa kuitenkaan. Ja veisin lapsen varmaan lääkärille tai jonnekin. Sairaalan unikoulu voisi olla hyvä, jos sinne pääsee. Tai autismitutkimuksiin.
Mitä neuvoja AP siis on vailla, kun mikään neuvo ei kuitenkaan käy? Te olette selvästi päättäneet että mitään ei voi kokeilla, koska teillä on niin vaikeaa ja olet tyrmännyt kaikki ehdotukset. Ymmärrän että olette ihan loppu, mutta mikään ei muutu, jos mikään ei muutu.
Millainen asunto teillä on? Voitteko nukkua kaikki eri huoneissa jotta saisitte edes joka toinen yö järkevät unet?
Kamalin ketju mitä olen ikinä lukenut. Järkytyin todella kun luin illalla. Monella vaikuttaa olevan hyvin syvät ja pahat traumat. Silti menee yli käsityskyvyn kuinka ihmiset haukkuu pientä lasta ja antaa vinkkejä väkivaltaisesta (psyykkinen, fyysinen, henkinen) käyttäytymisestä - ja nämä kommentit saa vielä tykkäyksiä. Ei ihme, että ihmiskunnan tilanne on tämä ja lähihistoriassa jopa Auswitchin kaltaisia tapahtumia, kun ihmiset ovat näin sekaisin. Toisaalta hyvä, että luin ketjun niin osaan olla ihmisten kanssa entistäkin varovaisempi.
Onneksi välissä on tavallisia terveiden ja rakastavien ihmisten kommentteja.
Järkyttävin ketju ikinä. Parantakoon Jumala teidän haavanne ja toivon todella, että kadutte näitä hirviömäisiä kommentteja, jotka ei mene edes trollauksesta.
Ap. Vika ei ole lapsessa. Lapset on toki erilaisia. Nyt kannattaa taata kunnon uni toiselle vanhemmalle, rukoilla Jumalalta viisautta ja lukea kirjoja (kristillisestä) vanhemmuudesta. Teillä vaikuttaa moni asia olevan parannusta vailla, eikä tilanne varmastikaan korjaannu hetkessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei TIETENKÄÄN jää nukkumaan, kun sinä nouset, vaan se nousee myös. Haloo. Kyllä se uni alkaa illalla tulla, kun ei anneta maata puoleen päivään.
Päivät täyteen fyysistä tekemistä.
Ja seuraavan kerran, kun herättää, et vähennä ruutuaikaa, vaan ilmoitat että seuraavana päivänä ei kännykkää katsota sekuntiakaan, ei televisiota, vaan menette koko illaksi pihalle. Tietysti varotat lasta etukäteen. Selität sille, että jos lapsi ei nukahda sillä hetkellä kun pää osuu tyynyyn, se on ollut liian passiivinen päivän mittaan ja siksi olette koko illan pihalla kävelemässä, ette lääpi puhelinta.
Kyllä se siitä oppii.
---
Toki kannattaa selvittää, pelkääkö lapsi jotain eikä siksi saa nukuttua. Silloin voi pienimmän riesan tie olla se, että otat sen vähäksi aikaa teidän makkariin omaan sänkyynsä nukkumaan, että saatte kaikki levättyä.
Kunnolla kasvatettu lapsi tietää jo tuossa iässä, että meidän perheessä ei maata keskellä päivää kuin kipeänä.
Kunnolliset vanhemmat ovat tehneet sille päiväjärjestyksen, jota sen edellytetään noudattavan. Se syö aamupalan vanhempien kanssa ja kun vanhemmat lähtevät töihin, lapsi menee pihalle leikkimään. Sitten lounasaikaan se tulee kotiin, ruokkii itsensä jne. Lapsen aikakin kuluu paremmin eikä jännitä niin, kun kaikki on valmiiksi aikataulutettu. Vanhemmat voi vaikka ajastaa sen kännykkään hälytykset.
Lapsen mieleen ei edes juolahda nukkua päivällä (paitsi pienet lapset päiväunia, tietenkin), ellei veltot vanhemmat sellaista esimerkkiä sille näytä. Mistä se tietäisi, että sellaista edes voi tehdä, jos ei olisi nähnyt?
Älä laita sijoitukseen sitä. Mutta kyllä se tietää mitä tekee. Tarra palkinnoksi joka yöstä kun ei herätä teitä ja isompi palkinto 10 tarran jälkeen. Rauhallinen keskustelu päivällä siitä, että yöllä nukutaan ja yöllä kun herää, älä katso silmiin vaan sano : "nyt on yö, nyt nukutaan". Älä palvele yöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö lapsella ole mitään empatiakykyä? Tuonikäisenä oma lapseni osoitti jo huomaavaisuutta esim. silloin, jos joku oli kipeänä. Nukkumisesta olen sanonut, että huonot unet saa aikaan päänsärkyä ja ärtymystä, ja lisäksi autolla ajaminen on suorastaan vaarallista väsyneenä. Lapsi ymmärtää erinomaisesti puhetta kun asiat selittää näin konkreettisesti.
Ehkä teidän lapselle ruutuaika ei ole tärkeää? Säännöt selviksi ja porkkanan kautta eteenpäin. Keppinä sitten joku lapselle tärkeä asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nukuin äidin vieressä 12- vuotiaaksi asti. Yksi lapseni ns muutti omaan sänkyyn 13-vuotiaana. Nyt on vielä 9v vieressä nukkumassa. Kyllä ne siitä itsenäistyy, se on turvan kaipuuta kun haluaa olla lähellä tai vieressä öisin. Ihme empatiakyvyttömiä ihmisiä täällä.
Mitä teillä on tapahtunut, että lapsilla ei ole turvallinen olo omassa sängyssään?
Lapset, joilla on perusturvallisuus kunnossa, voi panna yksin telttaan nukkumaan ja ne nukkuvat siellä sievästi, kun tietävät että vanhemmat ovat lähellä nuotiolla.
Ihan oikeasti on jotain tosi pahasti pielessä, jos lapsella ei ole omassa sängyssään turvallinen olo.
Lapset turvaavat toisiinsa, nyt on yksi lapsi.
Mistä sait päähäsi, että teltassa olisi useampi lapsi? "Lapset" tarkoitti tuossa kaikkia maailman lapsia, eli lapset yleensä toimivat näin. Kyllä ne siellä yksinäänkin nukkuu aivan hyvin. Paremmin kuin kotona, itse asiassa.
Joka hemmetin ikinen suomalaismukula nukkuu kesät talvet vaunuissa ulkona vauvana pelkän itkuhalyttimen kanssa. Eli ovat tottuneet kyllä nukkumaan yksinään. Vanhemmat vaan yleensä itse alkavat hössöttää ja tuo lapsen normaali nukkuminen pilataan vouhotuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herätä lapsi aamulla niin illalla väsyttää aiemmin. Kaikki ylimääräiset pyynnöt jaksaa paremmin, kun ne tapahtuu ennen keskiyötä.
Prkl, se on pian esiteini, ainakin leikisti. Sit teil onkin kivaa, piru merrassa. Yötäpäivää.
Mikä teidän perheessä oikeesti on se keskeisin ongelma? Oikeesti. Ydin. Oikeesti.
Jotain on tehtävä.
Tosta kasvaa sietämätön apina. Ei nuori ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi toinen teistä ei nuku lapsen huoneessa vuoroviikoin? Toinen saa silloin nukkua. Vai miten ajattelitte asian hoitaa? Arvelen että muutaman vuoden kuluttua tämä ongelma ratkeaa itsestään, mutta siihen asti teidän on venyttävä, tai lapsi sijoitukseen.
Lapselle on tiedätkö ihan hyvä nähdä, että äidin ja isän suhde on perheen perusta, ja sen väliin ei tule kukaan, ei edes lapsi.
On luonnollista, että toisiaan rakastavat mies ja nainen tahtovat nukkua samassa sängyssä ja samassa huoneessa, ja nimenomaan ilman lasta samassa huoneessa. Koska toisiaan rakastavat aikuiset parisuhteessa tahtovat toisinaan myös rakastella.
Lapsen on hyvin tärkeää oppia ymmärtämään, että vanhemmilla, ja kaikilla muillakin ihmisillä, on oikeus yksityisyyteen. Ja että se vanhempien keskinäinen rakkaus on se, mikä perhettä kannattelee, eikä lapsen paikka ole siinä välissä.
Avioeroja olisi merkittävästi vähemmän, ja lapsetkin onnellisempia kuin ihmiset ymmärtäisivät panna puolisonsa lasten edelle.
Puhumattakaan siitä, millaisia parisuhteita niillä lapsilla tulee olemaan, kun ovat aikuisia. Pitäisi aina muistaa, että siinä näyttää samalla sille lapselle parisuhteen mallia. Haluatko ihan oikeasti opettaa lapsellesi, että pitää pilata parisuhde ja mennä takaperin solmuun pikkudiktaattorin takia?
N45
Vierailija kirjoitti:
Älä laita sijoitukseen sitä. Mutta kyllä se tietää mitä tekee. Tarra palkinnoksi joka yöstä kun ei herätä teitä ja isompi palkinto 10 tarran jälkeen. Rauhallinen keskustelu päivällä siitä, että yöllä nukutaan ja yöllä kun herää, älä katso silmiin vaan sano : "nyt on yö, nyt nukutaan". Älä palvele yöllä.
Muistatko itse millaista oli olla kahdeksan? Lapset ei pahuuttaan hae huomiota. Rakastettu ja rajat saanut lapsi, joka kokee olonsa turvalliseksi voi hyvin. 8v on juuri ollut esikoulussa.. Aivojen kehitys on valmis yli 20-vuotiaana. Teinitkään ei ole vielä kovin kypsiä.
Jos 8v hakee huomiota, niin hänellä on siihen joku terve ja normaali tarve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua, mutta tässä pari tuttavaperheissä toiminutta juttua.
1. Lapselle oma patja vanhempien makuuhuoneeseen. Jos omassa sängyssä nukkuminen tuntuu turvattomalta, lapsi hipsii muita häiritsemättä yöllä patjalle nukkumaan.
2. Lahjonta. Yhdessä tuttavaperheessä toimi se, että lapsi sai euron jokaisesta yöstä, jonka nukkui omassa sängyssään vanhempia häiritsemättä. Houkutus oli sen verran iso, että lapsi jaksoi olla itsekseen pienten uniongelmien yli.
Lahjonta on parempi vaihtoehto. Patja on huono.
Lapsi pitäisi kasvattaa niin, että sillä ei kerta kaikkiaan tule mieleenkään, että vanhempien makkari olisi mahdollinen nukkumispaikka. Se on vanhempien aluetta ja se siitä, samoin kuin esim. toimistohuone, jos sellainen on.
Lapsilla ja koirilla ei ole mitään asiaa minun sänkyyni, ei ole koskaan ollut eikä tule olemaankaan. Koska täytyy äidilläkin olla joku paikka, joka on vain sen.
Jos lasta ei koskaan oteta sänkyyn ja makkaristakin ohjataan aina pois, se ehdollistuu hyvin pienestä saakka siihen, että se ei ole sen reviiriä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsella ole mitään empatiakykyä? Tuonikäisenä oma lapseni osoitti jo huomaavaisuutta esim. silloin, jos joku oli kipeänä. Nukkumisesta olen sanonut, että huonot unet saa aikaan päänsärkyä ja ärtymystä, ja lisäksi autolla ajaminen on suorastaan vaarallista väsyneenä. Lapsi ymmärtää erinomaisesti puhetta kun asiat selittää näin konkreettisesti.
Ehkä teidän lapselle ruutuaika ei ole tärkeää? Säännöt selviksi ja porkkanan kautta eteenpäin. Keppinä sitten joku lapselle tärkeä asia.
Kahdeksan vuotiaan pitäisi osata ajatella hänen omien vanhempiensa tarpeita?? Kyllä tilanne on ihan toisinpäin. Toki lasta pitää ja voi tässäkin opettaa: hei kulta, jutellaan hetki rauhassa, tule istumaan tähän mun viereen. Meidän täytyy jutella siitä mitä yöllä tehdään. Jos heräät yöllä voit tulla meidän huoneeseen nukkumaan (tai mikä tilannr onkaan). On tosi tärkeää, että yöllä ei aleta juttelemaan liikaa, koska silloin piristyy eikä ole helppoa nukahtaa uudelleen. Minuakin väsyttää aamulla tosi paljon, jos herään monta kertaa yössä. Haluan, että me kaikki herätään aamulla pirteinä. Ja silloin voidaan jutella. Yöllä jutellaan ainostaan jos on jotain tosi tärkää; jos olet kipeä tai pelottaa painajaisen takia ihan hirveästi. Silloinkin koitetaan puhua mahdollisimman vähän, koska yöllä pitää nukkua. Voin silittää sinun selkää hetken aikaa, että tunnet olon taas turvalliseksi ja sitten nukutaan. Jne jne jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Kamalin ketju mitä olen ikinä lukenut. Järkytyin todella kun luin illalla. Monella vaikuttaa olevan hyvin syvät ja pahat traumat. Silti menee yli käsityskyvyn kuinka ihmiset haukkuu pientä lasta ja antaa vinkkejä väkivaltaisesta (psyykkinen, fyysinen, henkinen) käyttäytymisestä - ja nämä kommentit saa vielä tykkäyksiä. Ei ihme, että ihmiskunnan tilanne on tämä ja lähihistoriassa jopa Auswitchin kaltaisia tapahtumia, kun ihmiset ovat näin sekaisin. Toisaalta hyvä, että luin ketjun niin osaan olla ihmisten kanssa entistäkin varovaisempi.
Onneksi välissä on tavallisia terveiden ja rakastavien ihmisten kommentteja.
Järkyttävin ketju ikinä. Parantakoon Jumala teidän haavanne ja toivon todella, että kadutte näitä hirviömäisiä kommentteja, jotka ei mene edes trollauksesta.
Ap. Vika ei ole lapsessa. Lapset on toki erilaisia. Nyt kannattaa taata kunnon uni toiselle vanhemmalle, rukoilla Jumalalta viis
Vika ei tietenkään ole lapsessa, vaan aikuisissa.
Lapsi on samanlainen kuin lemmikkieläimet siinä, että se tekee jotain niin kauan kuin sillä saadaan huomiota. Tämä lapsi on nyt oppinut, että on lystiä hakea keskellä yötä huomiota, ja tuolla sitä saa. Ei-toivottu käytös tulee sammuttaa sillä, että siihen ei reagoida. Samalla palkitaan toivotusta käytöksestä.
Aphan on sanonut, että lapselta on kysytty, miksi se ei saa nukuttua, eikä lapsi ainakaan myönnä, että pelkäisi. Joten kyse on vain temppuilusta.
Itse en keksisi sille mitään tekemistäkään öiksi, olisi vaan palkka aamuisin, jos on ollut herättämättä vanhempia. Eihän se nimittäin ikinä opi nukkumaan jos yöllä saa lueskella tai kuunnella äänikirjaa. Ohjeistaisin lasta, että jos ei saa nukuttua, sitten valvoo, hiljaa ja silmät kiinni.
Vähän sama kuin jos lapsi vinkuu, että on tylsää. Eihän sille silloinkaan keksitä tekemistä vaan todetaan, että vai niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua, mutta tässä pari tuttavaperheissä toiminutta juttua.
1. Lapselle oma patja vanhempien makuuhuoneeseen. Jos omassa sängyssä nukkuminen tuntuu turvattomalta, lapsi hipsii muita häiritsemättä yöllä patjalle nukkumaan.
2. Lahjonta. Yhdessä tuttavaperheessä toimi se, että lapsi sai euron jokaisesta yöstä, jonka nukkui omassa sängyssään vanhempia häiritsemättä. Houkutus oli sen verran iso, että lapsi jaksoi olla itsekseen pienten uniongelmien yli.
Lahjonta on parempi vaihtoehto. Patja on huono.
Lapsi pitäisi kasvattaa niin, että sillä ei kerta kaikkiaan tule mieleenkään, että vanhempien makkari olisi mahdollinen nukkumispaikka. Se on vanhempien aluetta ja se siitä, samoin kuin esim. toimistohuone, jos sellainen on.
Lapsilla ja koirilla ei ole mitään asiaa minun sänkyyni, ei ole koskaan ollut eikä tule olemaankaan.
Lapsilla on luonnollinen tarve olla lähellä vanhempiaan. Ja niin on vanhemmillakin, jos ei ole traumaattisesti ehdollistunut. Siksi monet perheet nukkuu perhepedissä. He rakastaa toisiaan ja tuntevat olevansa turvassa kun ovat yhdessä. Kuin laumana. Mutta jos taustalla on ristiriitainen kiintymyssuhde, eikä ole edes sinut itsensä kanssa, niin silloin ei halua ketään lähelleen. Älä jaa tällaisia ajatuksia kuin viestissäsi oli toisille traumatisoituneille vinkkeinä.
HAHAHAHA! Nice story! +5/5! Parasta viidettä, mitä täältä palstalta voi odottaa :D!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsella ole mitään empatiakykyä? Tuonikäisenä oma lapseni osoitti jo huomaavaisuutta esim. silloin, jos joku oli kipeänä. Nukkumisesta olen sanonut, että huonot unet saa aikaan päänsärkyä ja ärtymystä, ja lisäksi autolla ajaminen on suorastaan vaarallista väsyneenä. Lapsi ymmärtää erinomaisesti puhetta kun asiat selittää näin konkreettisesti.
Ehkä teidän lapselle ruutuaika ei ole tärkeää? Säännöt selviksi ja porkkanan kautta eteenpäin. Keppinä sitten joku lapselle tärkeä asia.
Kahdeksan vuotiaan pitäisi osata ajatella hänen omien vanhempiensa tarpeita?? Kyllä tilanne on ihan toisinpäin. Toki lasta pitää ja voi tässäkin opettaa: hei kulta, jutellaan hetki rauhassa, tule istumaan tähän mun viereen. Meidän täytyy jutella siitä mitä yöllä tehdään. Jos heräät yöllä voit tulla meidän huoneeseen nukkumaan (tai mikä tilannr onkaan). On tosi
Kyllä, 8-vuotiaan pitää _ymmärtää_ että muillakin ihmisillä on oikeus erinäisiin asioihin (lepo, ykstyisyys). Johan tuollainen päsmäröinti tulisi ongelmaksi kaverisuhteissakin, jos lapsi on sitä mieltä että vain hänen tunteillansa on väliä. Hänen tunteillaan _on_ väliä, mutta yhtä lailla on muidenkin.
Alue: Aihe vapaa
Moni tarjoaa syyksi lapsen perseilyä ja voihan se sitä olla. Mutta minusta tuo ei kuulosta normaalilta; ei edes normaalilta perseilyltä. Mielestäni on myös vähän vaarallista olettaa, että se olisi "vain" sitä, koska jos kyse onkin, että lasta oikeasti pelottaa, ahdistaa tms., niin eihän sen olen hyvä olla ja ties mitä lisäongelmia seuraa, jos asiassa menetellään ihan väärin. En joka kommenttia lukenut, niin en tiedä, onko käyty lääkärillä tms. (en tiedä mikä on oikea taho, mutta joku osaa varmasti neuvoa)? Ei ole varmasti hyvä olla kellään, ei edes lapsella ja lapsella itsellään ei valitettavasti ole kyllä avaimia asian selvittämiseen.