Tein lapsen koska en jaksa käydä töissä, samoja ajatuksia?

Ei tuo vanhempainvapaa tietenkään mikään syy ollut lapsia hankkia, mutta kyllähän se on ihanaa jäädä pois töistä kolmeksi vuodeksi. Nyt on toinen tulossa ja toinen kolme vuotta vapaata tiedossa. Sain esikoisen kolmekymppisenä ja olen saanut säästöjä sen verran kasaan tässä reilun kymmenen vuoden työuran aikana, että jos ukko päättää ottaa eron, niin ei sen suhteen ole paniikkia. Työpaikallakin on sellainen tilanne, että sinne voin palata milloin vain. 

Tein tiivistettynä suunnilleen noin, tosin en ollut ihan kolmea vuotta kotona vaan ensimmäisen ja toisen välissä töissä. Varsinkin ekan vauvan kanssa kotona oli ihanaa aikaa, käytiin kerhoissa ja perhekahviloissa, lounastettiin muiden äitien kanssa, kahviteltiin, vaunulenkkeiltiin. Kehitin myös älyttömän itsevarmuuden, jolla hain työpaikkaa, jota ei olisi koskaan ollut pokkaa hakea ennen ja yllätyksekseni jopa sain sen ja tuplasin palkkani. Olisin varmaan vieläkin jossain kurjassa duunissa oravanpyörässä tai masentuneena, jos en olisi saanut lapsia.

Ei tosiaan ole ikävä töihin katselemaan kiukkuisia ja ilkeitä asiakkaita. Lapsi nukkuu 11h yöunia joten itsekin saa levätä kunnolla. Päivisin tehdään kaikkea kivaa. Rahaa on paljon säästössä joten ei tarvi nuukailla edes hoitovapaalla. Niin ihana olla kotona.

Siitä vaan, kunhan et elä toisten rahoilla.

Oletko ajatellut että lapsi itse on seuraavat 18v yks työ lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä käyn mielummin töissä kun hankin kakaran. Töistä pääsee pois työpäivän jälkeen, kakarassa on kiinni 24/7 eikä sekään riitä ja rahat menee.

Se työ varmaan antaa myös yhtä suuren sisäisen täyttymyksen ja merkityksellisyyden elämään? 

Miksei voisi antaa? Ihmiset saa merkitystä eri asioista.