Tykkäätkö jos menet liikkeeseen että myyjä kysyy heti "voisinko olla avuksi?"

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän myyjät ei ikinä ruokakaupassa kysele tarviiko asiakas apua? 🤔

Niinpä. Voisi antaa ostoslistan käteen. 

Vanhuksia joutuu joskus auttamaan, kun myyjät katselee vaan ohi. Monet kerrat kurkotellut paketteja heille ja lukenut tuoteselosteita. 

"... pälyilit ympärillesi kuin aikeissa piilottaa 250 g muovipussillinen valkoista jauhetta patjan sisään." 

😂🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä pyydän apua, jos tarvitsen. En todellakaan pidä siitä, jos tullaan myymällä myymään. Eli tervehdys riittää.

Viimeksi apteekissa kuuntelin myyntipuhetta, koska en tahtonut olla töykeä. Yleensä kuitenkin tiedän jo kauppaan mennessäni mitä olen hakemassa, joten en erityisemmin tarvitse palvelua tai esittelemistä. Silloin, jos tarvitsen opastusta kysyn.

Myyjän tehtävänä on myydä. Jos ei pidä myyntitapahtumasta, kannattaa käyttää nettikauppoja.

Mistä saakka asiakas on ollut myyjää varten? Olen itsekin ollut aspatyössä ja myymässä ja takuuvarmin tapa menettää myynti ja asiakas, on yrittää myydä jotain mitä asiakas ei tahdo tai tarvitse. Pointtinahan ei ole myydä jotain vaan tarjota palvelu, jonka asiakas tahtoo nyt ja tulevaisuudessa. Ei minun tehtäväni asiakkaana ole ostaa myyjän mieliksi jotakin mitä en halua, eikä myyjänä pakkomyymään

Sama kuin lääkäriin mennessä lääkäri väkipakolla määräisi reseptin yskänlääkkeellä vaikka ranteessa on murtuma ja tarvittaisiin kipsaus ja särkylääkettä.

 

Vai ostatko sinä mitä tahansa sen perusteella, että kyse on myyntitapahtumasta ja myyjä suosittelee sinulle keltaista neulepaitaa vaikka inhoat kyseistä väriä ja alunperin lähdit ostamaan vaaleansinisiä farkkuja? 

 

Myyntitapahtuma on kassarekisteriin tallentuvat tapahtuma, johon riittää: Moi, ostaisin tämän. 

 

Ketään ei tarvitse väkipakolla jututtaa tai myymällä myydä ellei hän niin tahdo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä pyydän apua, jos tarvitsen. En todellakaan pidä siitä, jos tullaan myymällä myymään. Eli tervehdys riittää.

Viimeksi apteekissa kuuntelin myyntipuhetta, koska en tahtonut olla töykeä. Yleensä kuitenkin tiedän jo kauppaan mennessäni mitä olen hakemassa, joten en erityisemmin tarvitse palvelua tai esittelemistä. Silloin, jos tarvitsen opastusta kysyn.

Myyjän tehtävänä on myydä. Jos ei pidä myyntitapahtumasta, kannattaa käyttää nettikauppoja.

Mutta myymättä jää jos kyselee, tyrkyttää apua ja seuraa kintereillä. Tulee olo kuin olisi apteekissa. Olen useasti poistunut tällaisesta myymälästä ja jättänyt isot ostokset tekemättä, ihan vaan siitä syystä kun myyjän käytös ahdistaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiakas ilmoittaa, että ei tarvitse apua, vaan etsii tuotteen itse, ehkä sovittaakin ja tulee sitten maksamaan sanoen, että etsin sinistä paitaa, mutta kun sellaista ei ole, niin harmaa saa nyt kelvata. Totean, että kuorma sinisiä tuli eilen, ei ole vielä saatu niitä myymälän puolelle ja jos olen hyvällä päällä, niin lupaan käydä hakemassa sellaisen. Ja jos olen huonolla tuulella, niin ajattelen, että miksi ihmeessä, asiakashan ilmoitti, että ei tarvitse apua.

 

Yleensä kaupoissa on esillä kaikki se mitä on. Eli jos asiakas tulee liikkeeseen, kiertää sen, etsii mielessään sinistä paitaa mutta sinisiä paitoja ei ole, niin pitäisi kuitenkin tulla tiskille kysymään että onko teillä sinisiä paitoja???? 

Oletus kuitenkin on, että saa lukea netistä vähän ajan päästä miten idiootti asiakas ky

En revi yhtään mitään enkä sotke. Miksi oletat, että tekisin niin? Tässä on juuri se syy, miksi en tykkää kysyä mitään. Vastassa on ylimielinen myyjä, joka tekee oletuksia ties mistä. 

Jos myyjä on söpö tyttö, niin ei haittaa. En kyllä koskaan käy missään, joten söpöt tytötkin ovat aika vähissä, kun eivät tajua tulla oven taaksekaan tänne.

Pidän nykyään sitä, että palvellaan ja esitellään tuote. Saa hyödyllistä tietoa ja tarkennuksia tuotteesta. Joskus nuorempana en tykännyt kun myyjä tuuppautui kylkeen, tuntui tyrkyttämiseltä ja en oikein tiennyt miten päästä tilanteesta pois jos hintataso ylitti budjetin. Pikkuliikkeiden myyjät osasivat olla passiivis-agressiivisia jos ilmeni ettei ollutkaan valmis maksamaan pyydettyä hintaa. Sellainen ylimielinen viesti että tämä boutique onkin paremman väen kauppa, ei sinunlaisille. Perehdytksen tulos varmaan sekin. Että täältä löytyy kyllä oma asiakasprofiili, eikä se ole sama kuin halpahallissa. Nykyään osaan kyllä koppavalle ihmiselle antaa potut pottuina, mutta eipä ole ollut tarvetta 

Ei nykyään enää häiritse. Käytän sitä joskus jopa hyväkseni ja sanon, että mitä olen etsimässä ja millaisilla spekseillä. Myyjä voi sitten kaivella sitä vastaavat tuotteet.

Kenkäkaupassa voin kysyä leveälestisiä kenkiä, rintaliivejä ostaessa tietynkokoisia liivejä matalalla leveällä kaarella jne. Ei tarvitse itse etsiä, mikä malli on tuollainen. Sen jälkeen voi sitten katsella tarkemmin, onko joukossa mitään sellaista, mitä voisin harkita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän myyjät ei ikinä ruokakaupassa kysele tarviiko asiakas apua? 🤔

Niinpä. Voisi antaa ostoslistan käteen. 

Vanhuksia joutuu joskus auttamaan, kun myyjät katselee vaan ohi. Monet kerrat kurkotellut paketteja heille ja lukenut tuoteselosteita. 

Kaupassa on aika vähän myyjiä, suurin osa  ruokakaupassa työskenteleviä on joko osastovastaavia tai kassoja, ei myyjiä.

Jos olisi joku erikoistuote tai muste. Silloin on joskus pakko kysyä. Ellei ole joku kone josta voi hakea hyllypaikan tai selkeä teksti. Kartta kauppaan. Tai jos kauppa on iso "lato" että metrikaupalla kaikkea, pitää tietää miten suunnistetaan oikeaan.

Hyvä että myyjä ainakin tervehtii asiakasta. Mielestäni hieman outoa jos menee liikkeeseen ja ollaan tuppisuuta. Eli moikkaus on hyvä juttu.

Ei myöskään haittaa vaikka myyjä kysylee voinko auttaa. Minua pieni keskustelukaan ei haittaa.

Mutta kuten ketjustakin huomaa ihmiset on erilaisia.

Kyllä. Tunnen itseni huomioiduksi. Toki voin vastata etten tarvitse apua juuri tällä hetkellä.

Vierailija kirjoitti:

Minä pyydän apua, jos tarvitsen. En todellakaan pidä siitä, jos tullaan myymällä myymään. Eli tervehdys riittää.

Viimeksi apteekissa kuuntelin myyntipuhetta, koska en tahtonut olla töykeä. Yleensä kuitenkin tiedän jo kauppaan mennessäni mitä olen hakemassa, joten en erityisemmin tarvitse palvelua tai esittelemistä. Silloin, jos tarvitsen opastusta kysyn.

Minä olen oppinut hyödyntämään apteekissakin apua, jos sitä tarjotaan, etenkin silloin, kun tiedän, mitä olen hakemassa. Nopeammin se myyjä löytää sen paketin hyllystä kuin minä. Viimeksi pyysin halvinta ibuprofeiinia, ei tarvinnut itse tehdä niitä hintavertailuja eri pakkausten ja merkkien välillä. Merkki vaihtuikin toiseen, olin kuvitellut toisen olevan halvempaa.

En tykkää. Muistan kun tuli verkkokaupat ja sai katella rauhassa. Sitä iloa ei tosin kauan kestänyt, kun keksivät laittaa sinne sivun alakulmaan myyjän huutelemaan, että voinko auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Mukava katsella. Kun tarvitsen apua, kysyn sitä 

Eikö älysi riitä vastaamaan: kiitos, katselen ensin, pyydän apua jos tarvitsen? 

Ai niin, olet suomalainen persuääliö, jolle kohtelias puhe on vaikeaa, mielummin tuppisuuna naama norsunveellä kierrät liikkeen ja häivyt sanaa sanomatta. Oksettava junttiääliö olet. 

En ole kauppias, enkä myyjä, olen asiakas, joka arvostaa myyjiä työssään. 

Jos olen kiireinen, haluan että myyjä huomaa ja auttaa minua.

Ei tarvitse yksin etiskellä ja hakea jokainen vaate itse sovituskoppiin.

Myyjä on ammattilainen ja osaa myös suositella.   Liivikaupassa tarvitsen aina myyjän apua.

Eri asia, jos olen voin kattelemassa tarjontaa, eikä ole tarkoituskaan ostaa.

Silloin sanon myyjälle ystävällisesti; Kiitos, tällä kerralla vain katselen tarjontaa.

Lempparikosmetiikkaliikkeessäni kysytään aina alkuun, että voisinko auttaa, ja sieltä olenkin saanut ihan mahtavaa palvelua. Miesten vaateliikkeissä saa myös hyvää palvelua, kun ollaan käyty ostamassa miehelle housuja. Mutta jos menen katselemaan vaatteita itselleni, en tosiaankaan halua palvelua, vaan katsella rauhassa. Osaan itsekin kysyä, jos tarvitsen apua. Jos liikaa kysellään ja ehkä esitelläänkin jotain tuotetta, tulee se fiilis että miksen vain saa katsella, ja tekee mieli vaihtaa kauppaa.

Suomalaisille sopii tyypillisemmin se, että tervehditään vain. Suomalainen pyytää itse apua, jos tarvitsee. Monia haluaa katsella rauhassa itsekseen ja myyjä lähinnä häiritsee jos tulee kyselemään. 

Kun ketjua lukee, muistaa olla vieläkin onnellisempi, että on tajunnut muuttaa pois Suomesta, noita -minulle ei saa puhua eikä minua saa tervehtiä- kusipäitä näyttää olevan liki kaikki suomalaiset. Hyi ollakaan,miten junttia sakkia suomalaiset ovat. 

Kyllä esimerkiksi eilen Prisman myyjä oli siinä määrin k-pää juttuineen ettei minun todellakaan tee mieli olla heidän kanssaan vuorovaikutuksessa enempää kuin pakolliset.