Lue keskustelun säännöt.
Mikä on "normaali hyvä kunto" nelikymppisellä naisella?
03.07.2024 |
Eli tarkoitan, mitä kaikkea pitää fyysisesti jaksaa ja mihin pystyä, jotta voi sanoa olevansa sellaisessa tavallisen ihmisen hyvässä kunnossa?
En siis tarkoita mitään huippukuntoa ja/tai fitness-ihmisiä tai ammatikseen tai puoliammatikseen urheilevia.
Paljonko pitää jaksa kävellä, ja millä tahdilla?
Montako (naisten)punnerrusta pitäisi pystyä tekemään? Pitääkö pystyä vetämään leukoja?
Täytyykö pystyä juoksemaan, ja jos niin kuinka pitkään ja millä tahdilla ja kuinka paljon sen pitäisi tuntua esim. hengästymisenä?
Googlaamalla löytyy niin laidasta laitaan, ettei oikein ota selvää.
Jos olet noin 40 v. nainen (plusmiinus muutama vuosi) niin kerro paljonko sinä jaksat esim edellämainittuja asioita, tai jotain muuta niihin verrannollista, ja kuinka hyvässä kunnossa mielestäsi olet?
Kommentit (188)
Kyllä jokaisen terveen nelikymppisen pitäisi pystyä tekemään lauanvetoja, punnerruksia, vatsalihaksia ja juoksemaan ainakin 5km. Nuo on mielestäni ihan normijuttuja, ei mitään erikoista.
En kyllä oikeasti ymmärrä miten ihminen ei jaksa kävellä. Miten se uupuminen ilmenee, kaatuuko sitä maahan vai mitä? Pisin päivässä kävelemäni lenkki on 25km ja ihan hienosti se meni, illalla tuli uni makeasti mutten muuta erikoista huomannut. Mies käveli kerran kaverinsa haastamana 70km päivässä ja hänellä oli kroppa aika tiltissä sen jälkeen. Uskon että moni pystyisi samaan jos vaan lähtisi yrittämään.
Mutta kertokaahan miten se ilmenee ettei jaksa kävellä, olen oikeasti utelias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 40v, 165cm ja 118kg. Ripeätahtinen 15km lenkki on helppo, juoksenkin tosi lyhyitä matkoja esimerkiksi postilaatikolle 40m ja takaisin. En tee punnerruksia tai leuanvetoja mutta töissä nostelen painavia taakkoja ja olen yksi harvoista joka niitä jaksaa nostaa, myös oman kokoisten joukossa. Kuntoportaissa ei koskaan lopu lihasvoima kesken vaan hengästyn nopeasti. Jaksan silti tehdä kuntoporrastreenin loppuun vaikka huohotan. Olen varmaan kokoisekseni melko hyvässä kunnossa.
Kilpakävelijät voivat tuupertua liian kävelyn jälkeen, tavis ei vaan viitsi kävellä kun sanoo ettei jaksa kävellä.
Vierailija kirjoitti:
Puoli tuntia jos jaksaa hölkätä pysähtymättä niin ylittää sen rajan ettei enää ole rapakunnossa.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Olen 40v, 165cm ja 118kg. Ripeätahtinen 15km lenkki on helppo, juoksenkin tosi lyhyitä matkoja esimerkiksi postilaatikolle 40m ja takaisin. En tee punnerruksia tai leuanvetoja mutta töissä nostelen painavia taakkoja ja olen yksi harvoista joka niitä jaksaa nostaa, myös oman kokoisten joukossa. Kuntoportaissa ei koskaan lopu lihasvoima kesken vaan hengästyn nopeasti. Jaksan silti tehdä kuntoporrastreenin loppuun vaikka huohotan. Olen varmaan kokoisekseni melko hyvässä kunnossa.
Miksi sitten olet noin lihava? Eikö olisi kiva olla ikäisekseen hyvässä kunnossa eikä kokoisekseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jokaisen terveen nelikymppisen pitäisi pystyä tekemään lauanvetoja, punnerruksia, vatsalihaksia ja juoksemaan ainakin 5km. Nuo on mielestäni ihan normijuttuja, ei mitään erikoista.
En kyllä oikeasti ymmärrä miten ihminen ei jaksa kävellä. Miten se uupuminen ilmenee, kaatuuko sitä maahan vai mitä? Pisin päivässä kävelemäni lenkki on 25km ja ihan hienosti se meni, illalla tuli uni makeasti mutten muuta erikoista huomannut. Mies käveli kerran kaverinsa haastamana 70km päivässä ja hänellä oli kroppa aika tiltissä sen jälkeen. Uskon että moni pystyisi samaan jos vaan lähtisi yrittämään.
Mutta kertokaahan miten se ilmenee ettei jaksa kävellä, olen oikeasti utelias.
Olisin myös kiinnostunut. Mitä tarkoittaa että ei jaksa kävellä? Jalat pettävät alta? Omituinen ajatuksenakin että joku ei jaksaisi kävellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jokaisen terveen nelikymppisen pitäisi pystyä tekemään lauanvetoja, punnerruksia, vatsalihaksia ja juoksemaan ainakin 5km. Nuo on mielestäni ihan normijuttuja, ei mitään erikoista.
En kyllä oikeasti ymmärrä miten ihminen ei jaksa kävellä. Miten se uupuminen ilmenee, kaatuuko sitä maahan vai mitä? Pisin päivässä kävelemäni lenkki on 25km ja ihan hienosti se meni, illalla tuli uni makeasti mutten muuta erikoista huomannut. Mies käveli kerran kaverinsa haastamana 70km päivässä ja hänellä oli kroppa aika tiltissä sen jälkeen. Uskon että moni pystyisi samaan jos vaan lähtisi yrittämään.
Mutta kertokaahan miten se ilmenee ettei jaksa kävellä, olen oikeasti utelias.Olisin myös kiinnostunut. Mitä tarkoittaa että ei jaksa kävellä? Jalat pettävät alta? Omituinen ajatuksenakin että joku ei jaksaisi kävellä.
Ei kai käveleminen nyt ole sen kummempi asia kuin mikään muukaan fyysinen toiminto. Jos nostat 20kg painoa, se alkaa tuntua yhä vaikeammalta ja vaikeammalta lisätoistojen myötä, kunnes lihaksissasi ei vaan enää riitä voima nostamaan sitä. Sama tapahtuu ennen pitkää jos kävelet riittävästi. Harva vaan viitsii tehdä sitä niin pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Leuanvetoa muuten ei kannata pitää minään kunnon mittarina naisilla, koska kaikki eivät pysty siihen, vaikka olisivat hyvässä kunnossa. Joskus tehtiin kokeilu, jossa joukolle naisia tehtiin puolen vuoden harjoitusohjelma juuri leuanvedon onnistumiseksi, mutta kaikilta ei onnistunut senkään jälkeen.
Kiitos tästä. En ole ikinä saanut yhtä ainoaa, vaikka aina ollut urheilullinen ja treenannut paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leuanveto vaatii reippaasti voimaa selkään ja lisäksi tekniikkaa. Se on haastava monelle aktiivitreenaajallekin. Ei todellakaan mikään peruskunnon mittari!
Käyn brassijujutsussa 3-4krt viikossa, hyvin jaksan koko 1,5h ja sen 5-6 sparrierää putkeen. Tuo on tosi rankkaa ja mielestäni jaksan sen kun kolmikymppisetkin. Tuossa on alkuun aina vaihtelevasti lihaskuntoa; vatsoja, punnerruksia ja vaikka käsilläseisontaa ja onnistuu kyllä siinä kun muillakin
Rivakkaa kävelyä jaksan hyvin 10km kerrallaan sen kummemmin rasittamatta, juoksua sen 5km mutta en kyllä tykkää siitä yhtään. Noita kävelylenkkejä teen 2-3krt viikko. Salilla välillä juoksumatolla sama homma talvella.
Olen mielestäni oikein hyvässä kunnossa ikään (45v) nähden ja ehkä paras mittari itelle etten häviä kunnon puolesta 10v nuoremmille kyllä yhtään treeneissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa nuorten unelmista ei toteudu, esim. Vakituinen työpaikka ja omistusasunto. Tiedetään.
Mutta älkää odottako että tyhjän eteen paiskotaan orjatyötä.
Parempi kuntoilla että on hyvässä kunnosa kun tulee vallankumous ja kaikki jaetaan.
Inhoan juoksulenkkejä joten en juokse. En tee leukoja, en spagaattia...
Koiran kanssa kävelen 3-4 lenkkiä päivässä, 5-7 km yhteensä.
Autoa en omista, pyöräilen työmatkat, 7 km suuntaansa. Jos on kurja sää kuljen bussilla.
Jaksan tehdä 25 syvää kyykkyä 24 kg painolla.
N. 40.v, 159 cm ja 53 kg. Koen olevani hyvässä kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä pari kysyi, mitä se on kun ei jaksa enää kävellä.
No, omalla kohdallani kerran tullut se raja vastaan. Olin vaeltanut jo pari päivää, sitten kolmantena vaelsin vielä 15 km ja kävelin/kiipesin Kebnekaiselle ja takaisin. Viimeiset kilometrit palatessani teltalle oli kyllä kävely jo pelkkää pakkoa, itku ei oikeasti ollut kaukana, kun jalkoihin ja varsinkin jalkapohjiin sattui joka ikisellä askeleella ihan tautisen paljon. Jalkapohjat olivat turvonneet ja valkoiset, kun sain viimein vaelluskengät pois jaloista. :D
Minä en saa tehtyä ainuttakaan punnerrusta tai leuanvetoa (en ole pystynyt näihin ikinä). En myöskään jaksa juosta kuin ehkä just sen 100m hyvin hidasta hölkkävauhtia (lisäksi vihaan sitä että tissit ja laardit vatkaa ja velloo ympärillä eli en tosiaan juokse enkä hölkkää edes kokeeksi). Istumaan nousuja olen myös vihannut aina kun tuntuu että ilmat tulee pihalle, samoin lankutusta koska se käy selkään eli ei ole vatsalihaksetkaan hyvässä kunnossa.
Sen sijaan kyllä voi kävellä ihan helposti 10km lenkin eikä tunnu missään. Sitten kun matka alkaa olla 15km tai enempi niin alkaa jo ottaa sekä jalkoihin että selkään. Lisäksi tuossa vaiheessa on yleensä jo ainakin yksi saakelin kipeä rakko joko kantapäässä tai varpaassa.
Olen tasan 40 ja käsittääkseni normaalikuntoinen ja juoksen 10 km lenkkejä suunnilleen aikaan tunti ja vartti. Ja tuo on sellainen leppoisa tahti. Punnerruksia pystyn tekemään kai vähintään 20 sarjana polvet maassa, en ole varma kun en ole hetkeen testannut. Vielä jokunen vuosi sitten tuli tehtyä niitä Bodypumpissa polvet ylhäällä kymmenittäin, ja mielestäni olin silloinkin vain perusliikkuja. Toki tämä vaihtelee ihan hirveästi, mikä kenenkin mielestä on normaali kunto.
Leuanvetoja en pitäisi minään kummoisena mittarina, aika harva nainen saa yhtäkään tehtyä vaikka olisi nuori ja ihan hyvässä kunnossa. Itsekin olen alle 30v. ja leuanvetoja en saa tehtyä ilman apukuminauhaa varmaan edes puoleenväliin, vaikka harrastan kyllä muuten liikuntaa monta kertaa viikossa ja esim. kahvakuulatreeni, parin tunnin rullaluistelu tai ilma-akrobatiatunti sujuisi kyllä vaivatta. Yläkroppaan pitäisi vaan panostaa paljon enemmän, että saisi leukoja vedettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jokaisen terveen nelikymppisen pitäisi pystyä tekemään lauanvetoja, punnerruksia, vatsalihaksia ja juoksemaan ainakin 5km. Nuo on mielestäni ihan normijuttuja, ei mitään erikoista.
En kyllä oikeasti ymmärrä miten ihminen ei jaksa kävellä. Miten se uupuminen ilmenee, kaatuuko sitä maahan vai mitä? Pisin päivässä kävelemäni lenkki on 25km ja ihan hienosti se meni, illalla tuli uni makeasti mutten muuta erikoista huomannut. Mies käveli kerran kaverinsa haastamana 70km päivässä ja hänellä oli kroppa aika tiltissä sen jälkeen. Uskon että moni pystyisi samaan jos vaan lähtisi yrittämään.
Mutta kertokaahan miten se ilmenee ettei jaksa kävellä, olen oikeasti utelias.Olisin myös kiinnostunut. Mitä tarkoittaa että ei jaksa kävellä? Jalat pettävät alta? Omituinen ajatuksenakin että joku ei jaksaisi kävellä.
No en mä niille sijoilleni ole tietenkään jäänyt, mutta siinä tulee ainakin itsellä sellainen tunne että jalat painaa tonnin eikä kerrassaan vaan enää ole voimaa reidessä/pakarassa ottaa sitä seuraavaa askelta. Siinä siis saa oikeasti ihan keskittyä siihen askeleen ottamiseen ja tuntuu kuin jaloista olisi kaikki voima mennyt.
Itsellä tuollaista ei tullut ikinä nuorempana, mutta näin keski-iässä on muutaman kerran käynyt pidemmän kävelylenkin loppuvaiheessa tuo tuossa lähellä olevassa, pitkähkössä ja loivassa ylämäessä ja etenkin silloin kun on ollut repussa lisäpainona 10-15 kiloa. Tuo on oikeasti aika pelottava juttu kun se tulee ihan yllärinä ja tuntuu kuin aivoista ei menisi käsky jalkaan asti ellei sitä seuraavaa askelta oikein tahdonvoimalla skarppaa.
Tuon lenkin jälkeen tekee tietenkin ihan normivenyttelyt jne mutta auta armias kun olet istunut hetken aikaa. Sitä tuntuu ettei saa itseään edes kunnolla suoraksi kun jotenkin menee ihan jäykäksi ja kävely on sitten ihan sellaista köpöttelyä monta tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Minä en saa tehtyä ainuttakaan punnerrusta tai leuanvetoa (en ole pystynyt näihin ikinä). En myöskään jaksa juosta kuin ehkä just sen 100m hyvin hidasta hölkkävauhtia (lisäksi vihaan sitä että tissit ja laardit vatkaa ja velloo ympärillä eli en tosiaan juokse enkä hölkkää edes kokeeksi). Istumaan nousuja olen myös vihannut aina kun tuntuu että ilmat tulee pihalle, samoin lankutusta koska se käy selkään eli ei ole vatsalihaksetkaan hyvässä kunnossa.
Sen sijaan kyllä voi kävellä ihan helposti 10km lenkin eikä tunnu missään. Sitten kun matka alkaa olla 15km tai enempi niin alkaa jo ottaa sekä jalkoihin että selkään. Lisäksi tuossa vaiheessa on yleensä jo ainakin yksi saakelin kipeä rakko joko kantapäässä tai varpaassa.
Onko jotkut ihmiset oikeasti nuin huonossa kunnossa?
Peruskuntoinen jaksaa kävellä koko päivän vaikka kantamusten kera ilman että tuntuu missään.
42v: erilaisten jalkavaivojen(vanhat vammat) takia juoksu ei ole vaihtoehto, kävely onnistuu hyvillä lenkkareilla. Koiran vuoksi tulee kävelty päivittäin noin tunnin verran. Turhaan täällä dissataan kävelyä, se ylläpitää kuitenkin yleistä lihaskuntoa ja tasapainoa. Tiedän monia ikäisiäni jotka eivät oikeasti kävele juuri lainkaan ns. kävelemisen vuoksi vain ne on lähinnä pakolliset kauppareissut, eikä muuta liikuntaa.
Tänäänkin itselläni huono polvipäivä, aamulla tuntui ettei lenkistä tule mitään, mutta kyllä tänäänkin on jo 2x 20min taitettu menemään ja siitä se polvi on vähän vetreytynyt :) Lisäksi harrastan satunnaisesti joogaa/pilatesta/kotijumppaa. Lihaskuntoon voisin yrittää panostaa enemmän. Eli arvioisin olevani keskivertokunnossa taviskansalaiseksi. Olen normaalipainoinen.
En kuitenkaan ottaisi kunnon mittareiksi näitä tässä keskustelussa olevia " jos et kykene juoksee 5km olet rapakunnossa" tyyppejä, moni 20v ei myöskään siihen kykene. Tiedän myös monia fyssareita, jotka eivät voi juosta koska iän myötä kroppa ottanut nokkiinsa eli polvet ei kestä, turha näitä lähteä huonompaan kuntoon rääkkäämään juoksulla. Eli kannattaa liikkua jossakin muodossa päivittäin, mitä se kullekin on riippuu monesta asiasta, pelkkä kävelykin voittaa sohvalla makoilun. Toiset tykkää pyöräilystä ja kolmannet kovemmasta rääkistä. Myös elämäntilanne kannattaa huomioida, jos on paljon stressiä niin liian rankka liikunta on vain haitaksi, kun nostaa stressileveleitä vielä lisää.