Olisi pitänyt valita mies paremmasta suvusta

Minä tein nuorena juuri sen valinnan, että otin miehen perheestä jossa sivistyksen taso olematon, mt-ongelmaa jos jonkinlaista, koulutusta ei arvostettu, kouluttautuminen jopa estettiin ja siitä ###tultiin, alkoholia kului ja ainoa harrastus television huudattaminen, mikäli oli antennin kannalta suotuisa keli. Sen verran keskelle metsää asustivat. 

Mun kävi hyvin. Mieheni on tehnyt melkoisen kehitystyön itsensä kanssa. Oikeastaan opetellut uuden kulttuurin.

Mutta ymmärrän olevani harvinaisen onnekas ja pelannut vaarallisen kortin. Olen nykyään työssä, missä lasten terveydessä tämä konkretisoituu liiankin selvästi. Joten en voi suositella samaa riskinottoa yhtään kenellekään. 

Itse väistin luodin ja ymmärrän ap:n vitut uksen todella hyvin. Nimittäin meillä tuli exän kanssa lapsettomuusongelmia ja yritysaikana miehen veli sai kaksi lasta. Kummatkin nepsyjä, todella haastavia ja suoraan sanottuna aivan järkyttävän ärsyttäviä ja raskaita. Yhtäkkiä silmäni avautuivat ja aloin huomata sekä miehessäni, veljessään että isässään näitä piirteitä. Nehän olivat aivan ilmeisiä kun vaan asiaa alkoi sillä silmällä tarkkailla. Kävi myös ilmi isänsä lukihäiriö, johon en ollut yhtään kiinnittänyt huomiota aiemmin kun eihän se "minua koske". Luultavimmin miehen heikko koulumenestys on myös jollain tapaa tähän liittyvää. No, lasta ei onneksi lopultakaan tullut ja suhde päättyi eroon.

Ja olen niin pohjattoman kiitollinen tästä. Löysin myöhemmin ihanan, älykkään ja kouluttautuneen miehen, jonka kanssa keskustella mitä moninaisemmista asioista. Perheensä on todella mukava, rauhallinen, sivistynyt ja kouluttautunut myös. Kyllä se ero on huima. Saimme 3 lasta helposti ja ilman mitään hoitoja. Kyllä olen kiittänyt yläkertaa, että lapsia ei heti exän kanssa kuulunut. 

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on melko täydellinen kuvaus gold diggeristä, rahan perässä juokseva ahne ja itsekäs, moraaliton materialisti, potentiaalisesti hengenvaarallinen koska voi vaikka tappaa että saa perinnön tms. itselleen.

No ei senyt kovin täydellinen ole, kun valitsi toisin.

Ja kyllähän nämä yli 30 ikäisten naiset kriteerit tiedetään yleisesti. Ei se mitään uutta ole.

Ihmetyttää nämä aloittajan mollaajat. Olisitteko itse tyytyväisiä? Teitäkö ei harmittaisi? Ette toivo lapsellenne parasta mahdollista puolisoa taustoineen, vaan on toivottavaa ottaa joku junttisuvun räyhäävä tolvana ja tyytyä siihen harmittelematta? Tai mikä tahansa, kunhan ei ainakaan akateemista ja pärjäävää? 

Paras lopputulos tulee kun akateemisen suvun jälkeläinen nai akateemisen suvun jälkeläisen. Vassari vassarin. Nepsysuvun lumihiutale erityisherkkä-nepsy-tyypin. Elämänkoululainen elämänkoululaisen. Alkkistaustainen samanmoisen. Koska ennemmin tai myöhemmin erot arvoissa, älykkyydessä, sivistyksessä, tilannetajussa ja käytöksessä alkavat hiertää. 

Kyllä tuollaista erottelua oli jo minun lapsuudessani 50-luvulla.  Ja uskon, että on aina ollut.

Kuuluin ihan tavalliseen työläisperheeseen ja ihan selvästi meidät eroteltiin niistä ns. parempien piirien penskoista, vaikka itse emme olisi sitä niin halunneetkaan.  Lähistöllä asui mm. lääkärin, eläinlääkärin, oppikoulun rehtorin ja joku insinöörin perhe, joiden lapset sai seurustella keskenään, mutta ei meidän työläisperheiden lasten kanssa.  Se meni joskus ihan huvittavaksikin.  

Ei sitä sitten edes tullut mieleenkään, että olisi joskus myöhemmin voinut vaikka seurustella jonkun heidän piireistään tulleen kanssa.  Vaikka suurin osa meistä työläisten lapsistakin meni samaan yhteiskouluun ja lukioon kuin nämä parempien piirien lapsoset.  Sielläkin oltiin eri kastia.  Ja siellä niitä eroja oli vielä enemmän, kun tuli kaikkki tehtaanjohtajien ja pankinjohtajien ymv. jälkikasvut sinne samaan oppilaitokseen kaikenmaailman köyhälistön lasten kanssa.  Ja sitten oli vielä niitä maanviljelijöitten lapsia, oli pienviljelijöiden lapsia ja isojen kartanoiden ja tilallisten perillisiä.  

Lukiossa ne kuppikunnat alkoi sitten jo vähän rakoilla.  Siinä sitten jo vähän sekoiltiin keskenään.  Mutta edelleen oli joitakin hienona itseään pitäviä, jotka katsoi meitä varattomampia nenunvarttaan pitkin.  Se ei kuitenkaan tuntunut meistä miltään, enemmän nauratti.  Rikkaan kauppiaan tytär meni huumesällin kanssa naimisiin, siinä oli sulattelemista varmaan tytön kotiväellä.  Huonostihan siinä kävi, tietenkin.  

Siis ihanko tosissaan kaikki komppaavat tätä? Itse olen tuollainen junttitaustasta ponnistava, ja vuosikymmenten saatossa kurkkua myöten täynnä miehen 'hienompaa' sukua, joka pienillä vihjeillä aina osoittaa kuvitteellista paremmuuttaan, vaikka omia ansioita ei kauheasti olisikaan. Siinä sitä sivistystä kerrakseen.  Ap kuulostaa ennakkoluuloiselta ja omahyväiseltä. Ja joo, tulen kyllä vanhemmiten itsekin juntti-isäni kaltaiseksi ja viihdyn parhaiten yksin metsässä. 

Vierailija kirjoitti:

Siis ihanko tosissaan kaikki komppaavat tätä? Itse olen tuollainen junttitaustasta ponnistava, ja vuosikymmenten saatossa kurkkua myöten täynnä miehen 'hienompaa' sukua, joka pienillä vihjeillä aina osoittaa kuvitteellista paremmuuttaan, vaikka omia ansioita ei kauheasti olisikaan. Siinä sitä sivistystä kerrakseen.  Ap kuulostaa ennakkoluuloiselta ja omahyväiseltä. Ja joo, tulen kyllä vanhemmiten itsekin juntti-isäni kaltaiseksi ja viihdyn parhaiten yksin metsässä. 

Musta sä oot upee.

T. Mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kasvatuksella ja hoivalla ole mitään merkitystä?

Tässä menolla kaikki vauvat sullotaan tehtaisiin, joissa hoivarobotit hoitavat homman ja vanhemmat saavat elää unelmaelämäänsä,  vailla huolen häivää. Pahin skenaario olisi se, että tehtaisiin valikoitaisiin parhaat geenit omaavia hyvin kehittyviä yksilöitä?

Ei oikein, mikään kasvatus ei korjaa terveydellisiä ongelmia jotka puskee läpi. Kyllä niitä geenejäkin kannattaa pohtia, minä esim päätin että selkäongelmien periytyminen loppuu minuun.

Jos moniongelmaiset miettisi yhtään, ei hekään tekisi lapsia joiden perimässä on pelkkiä ongelmia. Ja vielä hämmästyisi, kun ne omat ominaisuudet ja ongelmat on seuraavassakin sukupolvessa.

No älä! Omilla vanhemmilla on vaikka mitä geneettisiä sairauksia, joista me lapset olemme saaneet osamme kuten autismi, allergiat, ruoka-aineallergiat, IBS, refluksi, diabetes, korkea verenpaine, kuukautis- ja kohtuongelmat, anemia, ja huonot hampaat. Minulla noista on 10, joista 9 on vaivannut lapsesta lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Siis ihanko tosissaan kaikki komppaavat tätä? Itse olen tuollainen junttitaustasta ponnistava, ja vuosikymmenten saatossa kurkkua myöten täynnä miehen 'hienompaa' sukua, joka pienillä vihjeillä aina osoittaa kuvitteellista paremmuuttaan, vaikka omia ansioita ei kauheasti olisikaan. Siinä sitä sivistystä kerrakseen.  Ap kuulostaa ennakkoluuloiselta ja omahyväiseltä. Ja joo, tulen kyllä vanhemmiten itsekin juntti-isäni kaltaiseksi ja viihdyn parhaiten yksin metsässä. 

Kuulostaa siltä, että ei miehesi "hienompi" suku ole oikeasti hieno eli tilanteesi on erilainen kuin ap:lla.

Älyllinen uteliaisuus, huomaavaisuus, lempeys, hyväsydämisyys ja ystävällishenkinen huumorintaju ovat niitä ominaisuuksia, mitkä erottavat ihmistyypit toisistaan. Ei peritty tai ansaittu raha, yhteiskunnallinen status tai muut ulkoiset asiat. Ilkeyttä, ahneutta, pikkusieluisuutta, loputonta katkeruutta ja muiden halveksuntaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa.

Vierailija kirjoitti:

Siis ihanko tosissaan kaikki komppaavat tätä? Itse olen tuollainen junttitaustasta ponnistava, ja vuosikymmenten saatossa kurkkua myöten täynnä miehen 'hienompaa' sukua, joka pienillä vihjeillä aina osoittaa kuvitteellista paremmuuttaan, vaikka omia ansioita ei kauheasti olisikaan. Siinä sitä sivistystä kerrakseen.  Ap kuulostaa ennakkoluuloiselta ja omahyväiseltä. Ja joo, tulen kyllä vanhemmiten itsekin juntti-isäni kaltaiseksi ja viihdyn parhaiten yksin metsässä. 

Tekstissäsi juuri komppaat ap:tä. Olette valinneet puolisonne eri taustoista ja nyt sinulla on kurjaa puolisosi suvun kanssa ihan kuten ap:llä on kurjaa oman puolisonsa suvun kanssa. Olette siis samassa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on akka katkera, kun ei ole perintöäkään tulossa.

Etkö sä pikkuinen osaa lukea? 

Etkö itse osaa lukea? Niinhän se ap. valitti aloituksessaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on melko täydellinen kuvaus gold diggeristä, rahan perässä juokseva ahne ja itsekäs, moraaliton materialisti, potentiaalisesti hengenvaarallinen koska voi vaikka tappaa että saa perinnön tms. itselleen.

Eihän ole. Se on hyvä neuvo parisuhteen muodostamisessa, että kun valitsee puolison, tulee suku mukana niin hyvässä kuin pahassa. Oman edesmenneen mieheni suvussa oli sekä juntteja että fiksuja ja anoppi oli mukava. Oman lapsen puolison suku on koulutettuja fiksuja ihmisiä ja on kiva voida pitää yhteisiä sukujuhlia järkevien ihmisten kanssa ilman että tarvitsee pelätä örveltämistä.

Tuo maininta miljoonien perinnöstä valitettavasti paljastaa, että kyse nimenomaan on henkilöstä, joka haluaa mak

Mutta kaunko on? Pahalle näyttää!

Ihan tärkeä keskustelunaihe mielestäni. Seurustelin nuorempana monenlaisten miesten kanssa. Puolisokseni valitsin kuitenkin tarkasti sellaisen, jonka kanssa nimenomaan perheen perustaminen ja lasten saaminen olisi hyvä idea. Ei geneettisiä sairauksia, ystävällinen, kunnianhimoinen, sosiaalisesti taitava, yritteliäs ja käsistään kätevä. Komeamman olisin saanut varmasti, mutta tyydyin ok tyyppiin jolla on paljon hyviä ominaisuuksia ja onkin ollut erinomainen isä lapsillemme ja hyvä puoliso. Itselläni on korkeampi koulutus, mutta hän nykyään yrittäjänä tienaa kolminkertaisesti sen mitä itse. Sukunsa ystävällistä ja rentoa sakkia.

 

Minut pelasti se, että menimme yhteen vasta kun olin 25v ja ensimmäinen lapsi syntyi kun olin yli kolmikymppinen. Kauhistuttaa ajatus, jos osa niistä nuoruuden seurustelusuhteista olisi nyt hänen tilallaan. En usko, että olisin yhtä tyytyväinen.

Lapsissamme huomaan noita hänen puolen sukunsa hyviä ominaisuuksia ja iloitsen niistä ja koen tehneeni hyvän valinnan. Sydämen sivistys ON tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Pitkästä aikaa ajattelemisen arvoinen aihe täällä! Tämän kun saisi jotenkin omatkin lapset sisäistämään ajoissa. Neuvoja jos tuputtaa, tasan varmasti valitsevat päinvastoin :D Mutta todellakin kun valitaan elämänkumppania ja lasten isää/äitiä, pitäisi miettiä myös muulla kuin sydämellä. Tunne on tärkein, mutta kyllä liekki pysyy yllä paremmin jos puolison taustat on kunnossa ja suku fiksua.

Toisaalta, tiedän fiksuja nuoria, joiden tausta ei ole kummoinen. Mutta he ovat itse kunnollisia ja kouluttautuvat. Jotkut jopa luoneet omaisuuden työllään.  Sitten taas tiedän hyvän perheen kasvatteja, jotka eivät saa aikaiseksi yhtään mitään.

Tyttökaverini työläisperheestä nai hienosta akateemisesta perheestä miehen. Tällä hetkellä kaverillani on suurempi palkka ja enemmän varallisuutta kuin tuolla miehellä. Lisäksi kaverini on perimässä pari rantakiinteistöä, jotka käsistään kätevä isänsä on pitänyt kunnossa. Joten sanoisin nuorille, että panostakaa omaan koulutukseen ja olkaa ahkeria, se on tärkeämpää kuin rikkaiden bongailu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkästä aikaa ajattelemisen arvoinen aihe täällä! Tämän kun saisi jotenkin omatkin lapset sisäistämään ajoissa. Neuvoja jos tuputtaa, tasan varmasti valitsevat päinvastoin :D Mutta todellakin kun valitaan elämänkumppania ja lasten isää/äitiä, pitäisi miettiä myös muulla kuin sydämellä. Tunne on tärkein, mutta kyllä liekki pysyy yllä paremmin jos puolison taustat on kunnossa ja suku fiksua.

Toisaalta, tiedän fiksuja nuoria, joiden tausta ei ole kummoinen. Mutta he ovat itse kunnollisia ja kouluttautuvat. Jotkut jopa luoneet omaisuuden työllään.  Sitten taas tiedän hyvän perheen kasvatteja, jotka eivät saa aikaiseksi yhtään mitään.

Minäkin tiedän. Mutta ovat ottaneet etäisyyttä lapsuuden perheeseen tai vähintään sen asenneilmapiiriin. Se ei ole ihan helppo asia tehdä.

Mitkä ammatit ovat arvostettuja ammatteja?

Minulla on oma mielipiteeni mutta ois kiva kuulla myös sinun?

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ammatit ovat arvostettuja ammatteja?

 

Minulla on oma mielipiteeni mutta ois kiva kuulla myös sinun?

Nykyään kaikki missä tienaa hyvin. Ennen muinoin arvostettiin jos oli esim ihan mikä vaan maisteri, mutta ylikoulutuksen myötä nykyään arvostetaan vaikka roskakuskia jos se tienaa sata tonnia vuodessa. Ja huonosti tienaavia taas ei juurikaan vaikka olisi mikä koulutus. 

Mulla ei ole parisuhdetta eikä sitä myöten perhettä muttei myöskään tarvitse katua etten huolinut jotain kun ainoat yhtään kiinnostuneet on olleet alkoholi-ja mt-ongelmaisia. No, yksi päällisin puolin normaali oli nuorempana mutta hänenkin isällään oli skitsofrenia ja vastaavia mt ongelmia on omassakin suvussa niin sekopäisiä jälkeläisiä siitä vain olisi tullut. Mulla on kyllä muutenkin niin surkeat geenit ettei näitä ole syytä jatkaa.