Mitä muistoja teillä köksän tunneilta?

Mulla oli luokan onnettomin pari. Siis pareittain tehtiin ruokaa ja opettaja oli mitä ihanin ja lempeän iloinen. Joka ikinen kerta, kun piti keittää pari perunaa lisukkeeksi, meidän perunat oli kivikovia. Kas, kun parini sammutti välittömästi levyn, kun vesi alkoi kiehua. Seurasin sen touhuja ja seuraavaksi kiehuin minä. Lopulta vahdin kuin haukka perunoiden kiehumista, ettei se tyttö taaaaas pilaa niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muista muuta kuin ne iänikuiset sämpylät ja kiisselit. Koin köksän todella turhauttavana aineena, koska kotona meiltä vaadittiin kotitöihin osallistumista ja osasin jo ihan tarpeeksi. Pyykkini pesin täysin vapaaehtoisesti itse. Kotona oli aina tarpeeksi ruokaa, joten jotkut köksässä pyöräytetyt tekeleet eivät erityisesti houkutelleet tai ainakaan motivoineet yhtään enempää. En kokenut hyötyväni köksästä oikeastaan mitenkään. Kaiken saman opin olisin saanut kotona. 

Nykyäänkin seuraan reseptiä ainoastaan uusien ruokien kanssa. Jatkossa teen ulkomuistista + sovellan itse. Muissa kotihommissa ei edelleenkään ole mitään ongelmia.

Lisäksi minua risoi jo silloin se reseptiä orjallisesti noudattaminen. Mielestäni köksässä pitäisi nimenomaan opettaa SOVELTAMAAN ja improvisoimaan. Kokeilemaan ja oppimaan sen kautta mikä toimii ja mikä e

No eiköhän ne koulun keittokirjoissa olevat reseptit yleensä toimi. Mikä järki antaa jollekin täydelliselle aloittelijalle resepti ja neuvoa improvisoimaan? Meinaatko, että kannattaa kokeilla täytekakun tekemistä niin, että jättää kananmunat pois ja lisää tuplasti jauhoja? Oppiiko siitä mitään järkevää? . 

Vierailija kirjoitti:

Mulla tulee aina mieleen kun laitoimme tyttöjen jalkineiden sisälle raakaa jauhelijaa. Se ihana kirkuminen ja kiroilu 😂 oli herttaista se kun tunkivat sirot varpaansa mössön keskelle..

Tuollaiset käytännön pikku pilat on aina kivoja.

Mä muistan kuinka meidän koulussa oli köksän luokat remontissa just silloin kun mun ikäisillä alko köksä ja varmaankin ekat puol vuotta käytiin teoriaa läpi...

Mitään sen kummempia kommelluksia ei muistaakseni käynyt sitten kun päästiin kokkailemaan, mutta ryhmässä oli yksi keliaakikko ja mua aina säälitti hänen ryhmä, koska heidän leipomuksensa oli aina aika hirveitä. 

Valinnaisessa lyhyessä köksässä mieleen on jäänyt tupakoivat pojat, joiden kanssa en halunnut olla samassa ryhmässä koska "tupakkasormet".

Olin kiltti, tunnollinen ja hiljainen oppilas ja minut laitettiin AINA samaan ryhmään kahden ADHD-petterin kanssa. Ne pilasi joka kerta ihan kaikki ruoat, koska eivät pystyneet seuraamaan yksinkertaisiakaan ohjeita.

Meillä oli aina opettajan tekemä työnjako (minä TIETENKIN jouduin aina tiskaamaan, koska olin tyttö ja vaikka mulla ei olisi ollut tiskausvuoro, niin niiden kahden jäljiltä astiat joutui aina tiskaamaan uudelleen), mutta ne pärinäjannut eivät pystyneet noudattamaan helpoimpiakaan työnjakoja.

Kävivät vääntämässä uunin/hellan pois päältä ihan liian aikaisin tai vaihtoehtoisesti unohtivat laittaa päälle. Maustoivat ruoat uudelleen, vaikka olin omalla työvuorollani ne maustanut. Ja tietenkin teelusikat ja desit meni niillä aina sekaisin, eli ruoat maistuivat poikkeuksetta hirveältä.

Siihen lisäksi vielä hassunhauskat "käydäänpä viskaamassa naapurikeittiön ruokaan purkillinen suolaa/vettä/sylkeä". 

Otin lisäksi valinnaisen kotitalouden, koska siellä olisi vain sellaista porukkaa jotka oikeasti halusi olla paikalla. Yksi porukasta oli kasvissyöjä, niin hänen ryhmään joutuessaan ruoista poistettiin lihaelementti, mutta mitään muuta proteiinia ei saatu tilalle. Kiva syödä lihakeittoa, jossa ei ole lihaa ja jauhelihakastikekin oli vain ruskeaa kastiketta ja perunoita. Tämä tapahtui vuonna 2005.

Muistan että tehtiin teeleipiä ja mustikkamuffinsseja, köksan tunnit oli iltapäivällä ja monia ei kiinnostanut ne yhtään, minua kiusattiin ja eräs poika löi kotitalous luokan oven kiinni kun minun pää oli oven välissä kun nostin pudonnutta reppuani, köksän opettaja vaan nauroi minulle ja tämä oli siis 90-luvulla.

Muistan että jotkut laittoivat suolaa sokeripusseihin ja päinvastoin. Meillä oli kaksi opettajaa ja heidän lempinimensä oli Pulla ja Pitko, viitaten heidän ruumiinrakanteeseensa.

Laitoin kerran veden kiehumaan kattilaan, ennen kuin menin kiinnittämään pitkät hiukseni. Toki minulta virhe, mutta opettaja tuli kiskomaan hiuksiani ponnarille ja raapi päänahkaa, jossa oli tikit hiljakkoin tehdyn luomenpoiston jäljiltä. Nykäisin itseni irti ja menin laittamaan hiukset kiinni. Vuosi taisi olla 2000.

Keitetyn ja kuoritun kananmunan ympärille laitettiin jauhelihataikinaa palloksi ja paistettiin pannulla pyöritellen kypsäksi. Oli kyllä hyvää.

Kotitalous oli yläasteella kivaa. Mulla oli kiva ope. Ainoan kerran tapahtui jotain hassua kun aloin imitoimaan Muppet Shown ruoutsalaista kokkia ja heitin kauhan seinään. Jouduin ostaan uuden mutta sen jälkeen ope aina hymyili kun tuli vastaan.

Toinen lemppari oli puutarhanhoito.

Vierailija kirjoitti:

Kotitalous oli yläasteella kivaa. Mulla oli kiva ope. Ainoan kerran tapahtui jotain hassua kun aloin imitoimaan Muppet Shown ruoutsalaista kokkia ja heitin kauhan seinään. Jouduin ostaan uuden mutta sen jälkeen ope aina hymyili kun tuli vastaan.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Toinen lemppari oli puutarhanhoito.

Läskikasat oli haltioissaan kun pääsi syömään tunnin jälkeen aina :D

Vierailija kirjoitti:

Ei ikinä sanottu " köksä". Ei silloin eikä nyt. Se on " kotsaa" eli kotitaloutta.

Meilläkin puhuttiin kotsasta. Mistä lie tuo öö tuohon tungetaan. Varmaan ruotsinkieltä...

Parhaiten jäänyt mieleen kun leivottiin ja kaveri laittoi leivinjauhetta vehnäjauhojen sijaan kakkuun. Koko kakku räjähti uunissa. Kakkuun meni koko purkillinen leivinjauhetta kun desilitroissa sitä laittoi

Päällimmäisenä jäi mieleen vain seksuaalinen kajoaminen ja turvattomuuden tunne, kun köksän tunnilla poika puristi perseestä kun olin selin keskittyneenä johonkin teeleivän pellitykseen tai vastaavaan. Mitään seuraamuksia tästä ei tietenkään tullut, naurut vaan päälle. 

70/80-luvun vaihteessa tehtiin vielä verilettuja ja maksapihvejä ja niitä oli pakko vähän syödä, vaikka ei olisi halunnut. Verilettuihin tuli pilsneriä ja kauppaan lähetetty oppilas oli polleana olutostoksineen. Toisaalta pizzaa en ollut ennen syönyt ja ruvettiin sitä sitten kotonakin laittamaan (sellaista piirakan tapaista paksuilla täytteillä). Itse tykkäsin kovasti kotitaloudesta, kun kotona en ollut ruokaa tehnyt, harmi kun ei mahtunut kuin se yksi vuosi lukujärjestykseen.

Toki meilläkin peruskoulussa oli se kouluhäirikköporukka mukana tunneilla, mutta siihen oli kai tottunut silloin. Joku taisi polttaa kaurapuuronkin pohjaan.

Ihan ensimmäiseksi leivottiin teeleipiä eli sconeseja. Olivat kyllä ihan erilaisia, kuin myöhemmin Englannissa nauttimani. Heh. 

Muistan myös tylsääkin tylsemmät siivousohjeet, mm. että kaapin ovien peseminen pitää aloittaa ylhäältä. 

Tämä 60 luvulla. 

Valmistimme köksän tunnilla kaverin kanssa voisarvia. Niistä jäi pois hiiva ja tuli minipieniä:)

Kerran tunnin alkua ja opea odotellessa jätkät viritti sytkää niin että sen liekki ulottui lopulta lattialta työpöydän alareunaan asti. Musta länttihän siihen pöydän alareunaan sitten kärähti.

Yksi pojista kuori aina kaikkien tarvitsemat sipulit, uimalasit päässä.

Olin kiusattu ja köksässä se aina konkretisoitui. 

1. laitoin uuniin jotain, kiusaajatyttö tönäisi minua niin että käsi osui uunin yläosaan ja edelleen +10v näkyy jälki. 

2. olin allerginen muutamalle ainesosalle ja ryhmäni kiusaajat aina piilottivat näitä minun annokseen. 

3. kukaan ei ikinä kuunnellut ohjeita, ryhmäläiseni laittoi pikkuleipiin 1dl leivinjauhetta ja pilallehan ne meni. 

Kävin vaan pakolliset 7 luokan köksät.